Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Suomen merimuseon vuoden 2003 kenttätutkimukset Vrouw Maria – hylyllä


Seoskaasusukeltajat sukelluksen jälkeen
 Kuva: Ulla Klemelä (2003)
Seoskaasusukeltajat sukelluksen jälkeen
Kuva: Ulla Klemelä (2003)
Vuoden 2003 tutkimusleiri Vrouw Maria – hylyllä järjestettiin 26.5.- 8.6.2003 välisenä aikana. Lisäksi Vrouw Marialla on tehty kenttätöitä 26.8 ja 8- 9.10.2003.

Vuoden 2003 tutkimustehtävät liittyivät pääsääntöisesti MoSS-projektin kahteen teemaan: hylyn monitorointiin ja visualisointiin liittyvään dokumentointiin.

Tänäkin vuonna jatkettiin hylyn kunnon ja ympäristötekijöiden selvittämistä osana EU:n Kulttuuri 2000 – ohjelman kansainvälistä MoSS –projektia. Hylyllä jatkettiin myös dokumentointityötä. Lisäksi ryhmä Helsingin yliopiston biologeja kartoitti hylyn eliöstöä, mittasivat veteen liuenneen hapen määrä ja ottivat puunäytteen hylyn kannelta lisätutkimuksia varten. Suomen merimuseon tutkijoiden lisäksi leirille osallistuu edellisvuosien tapaan joukko vapaaehtoisia sukeltajia. Yhteistyökumppanina tutkimuksissa on mm. Helsingin yliopisto, Saaristomeren kansallispuisto / Metsähallitus ja Merentutkimuslaitos.

Hylyn kuntokehityksen seuranta eli monitorointi


Tutkimusleirin aikana hylyn vierestä nostettiin yhden vuoden aerobiset puunäytteet, jotka pakattiin ja toimitettiin Englantiin missä ne analysoidaan. Hylyn viereen, merenpohjaan kaivettiin 3,5,10 ja 50 vuoden puunäytteet (anaerobiset) jotka peitettiin pohja-aineksella.

Hylyn vierellä olleita puunäytteitä pakataan
 Kuva: Mari Salminen (2003)
Hylyn vierellä olleita puunäytteitä pakataan
Kuva: Mari Salminen (2003)
Vrouw Maria-hylyn ympäristöä on myös tutkittu mittaamalla hylyn vieressä olevalla mittalaitteilla (ADCP ja CTD) veden happi- ja suolapitoisuutta, happamuutta, hapetus/pelkistys – tilaa vedessä, lämpötilaa ja virtauksia. CTD nostettiin tutkimusleirin alussa ja toimitettiin Merentutkimuslaitokselle jossa laite huollettiin ja kerätty tieto otettiin talteen. CTD palautettiin ennen leirin loppua ja se asennettiin takaisin paikalleen hylyn viereen jatkamaan mittauksia.

Elokuun loppupuolella (26.8) nostettiin yhden vuoden anaerobiset puu- ja kangasnäytteet, jotka toimitettiin Englantiin. Näytteiden tilalle laitettiin yhdeksän kuukauden kangasnäytteet, jotka peitettiin. ADCP/CTDI nostettiin jälleen tiedon purkua ja huoltoa varten. Hylyn kannelta otettiin puunäytteitä, josta toinen lähetettiin Englantiin tutkimuksia varten ja toisen tutkivat Helsingin yliopiston biologit. Lopuksi mitattiin hapetus/pelkistys-tilaa pohjasedimentissä laitteella joka oli lainassa Mary Rose Services Ltd:ltä.

Lokakuussa (8-9.10) vietiin ADCP/CTDI mittalaitteet takaisin Vrouw Maria- hylyn viereen.

Dokumentointi


Toukokuun lopussa 2003 vallitsi Vrouw Maria- hylyllä erinomaiset olosuhteet näkyvyyden kannalta. Kuvaaminen ja videokuvaaminen onnistui hyvin kirkkaassa vedessä. Tilanne käytettiin hyväksi kuvaamalla hylyn sisätilat ujuttamalla kameran hylyn sisään kannessa olevista reijistä. Vesi oli myös kirkasta hylyn sisällä ja sisätiloista saatiin runsaasti uutta tietoa. Ainut alue joka jäi kuvaamatta on isomastosta laivan pumppuihin.

Kaltevuusmittarilla (goniometri) otettiin täydentäviä mittauksia hylyn rungosta sekä keulassa että perässä. Perästä mitattiin kuusi linjaa (78 mittausta) ja keulasta yksi linjaa (20 mittausta). Koska hylyllä on käytetty useita erilaisia mittaustekniikkoja, niin ne sidottiin yhteen nelipistemittauksien avulla. Samalla menetelmällä sidottiin kannen eri rakenteita toisiinsa ja aluksen runkoon. Elo- ja lokakuussa ei ollut enää tarpeellista hankkia lisätietoa hylyn mallinnusta varten.

Kyljen kaltevuuksia mitataan goniometrillä
 Kuva: Teemu Liakka (2003)
Kyljen kaltevuuksia mitataan goniometrillä
Kuva: Teemu Liakka (2003)
Uuni hylyn sisätiloissa
 Kuva: Teemu Liakka (2003)
Uuni hylyn sisätiloissa
Kuva: Teemu Liakka (2003)

 



Sivukartta



Sivu päivitetty -
© Museovirasto