Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Vuoden 2011 kenttätutkimukset Vrouw Maria -hylyllä

Sukellustoimintaa R/v Yoldian kannella. Kuva: Museovirasto.Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut - yksikkö tutki Vrouw Marian hylkyä 4.-15.7.2011. Kenttätöiden aikana tutkimusaluksena toimi R/v Muikku ja sukellustukialuksena R/v Yoldia. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää hylyn ruumassa olevien pakkauslaatikoiden ja tynnyreiden sisältöä, selvittää onko lastitavaran joukossa ollut elohopea levinnyt hylyn ruumaan ja jatkaa laivan rakenteiden tutkimusta. Vaikka hylyn löytymisestä on kulunut jo yli kymmenen vuotta, hyvin säilyneessä laivanhylyssä riittää dokumentoitavaa. Veden alla työskentely 40 metrin syvyydessä on hidasta ja sukellusaikaa on rajallisesti. Sukellustoiminta kohteella suoritettiin pääsääntöisesti neljän sukellusparin voimin. Kukin pari teki yleensä kaksi sukellusta päivässä. Kohteella sukellettiin omavaraisilla laitteilla, ja hengityskaasuna käytettiin sekä paineilmaa että TRIMIX-seoskaasua.

Sukellus-ja pelastuskomppaniaLourens2 Vrouw Mariaan liittyy poikkeuksellisen paljon kirjallisia lähteitä, kuten lastitavaraluettelo Juutinrauman tullitileissä, haaksirikon jälkeen kirjoitettu pelastetun tavaran luettelo ja meriselitys, lokikirjan ote haaksirikosta ja sitä seuranneista päivistä, laivan ja sen mukana uponneiden taidemaalausten pelastamista koskeva kirjeenvaihto, sukelluskomissaarin selvitys hylyn etsinnöistä ja jopa maininnat Vrouw Marian myötä mereen menetetyistä taideteoksista keisarinna Katariina II:sen ja ranskalaisen filosofi Voltairen kirjeenvaihdossa. Kirjalliset lähteet eivät kuitenkaan kerro kaikkea, esimerkiksi lastitavarasta luetteloitiin yleensä määrällisesti merkittävät raaka-aineet ja tavarat ja esimerkiksi hoville kuuluvat tullivapaat tavarat jätettiin kirjaamatta. Luettelossa saattoi olla esimerkiksi merkintä "määrittelemätöntä kappaletavaraa" tietyn tullausarvon edestä. Myöskään vakuutusasiakirjoissa vakuutettavia lastitavaroita ei aina eritelty. Vrouw Marian ruuman luukuista näkyvät tupakkapiiput ja linssit eivät ole luetteloitujen tavaroiden joukossa ja oli oletettavaa, että vastaavaa tavaraa saattaa olla lisää. Lastiruumassa on edelleen paljon pakkauslaatikoita ja tynnyreitä, jotka ovat alkuperäisillä paikoillaan, mutta osin rikkoutuneina. Ruuman sisälle ei voi sukeltaa turvallisesti, mutta kartoitusta on tehty esimerkiksi robottikameran avulla ja työntämällä sukeltajan käyttämä videokamera ruumanluukuista sisälle niin pitkälle kuin käsivarsi ylettää. Näiden dokumenttien perusteella päätettiin ottaa näytteitä sellaisista tynnyreistä ja pakkauslaatikoista, joihin oli mahdollista ylettää näytteenottimella tai kädellä vaarantamatta hylkyä, lastia tai sukeltajia.

Mikroskooppikuva villalangastaRuuman sisältöä peittää yli kahden sadan vuoden aikana kertynyt harmaanruskea pohja-aines. Ainoastaan tupakkapiiput ja lasiset linssit oli mahdollista tunnistaa, lisäksi yhdestä pakkauslaatikosta oli otettu aikaisemmin näyte, jossa oli punaisia kuituja. Tämän näytteen tarkoitus oli kuitenkin laatikkoa peittävän valkoisen massan tunnistaminen, joten punaisia kuituja ei tässä yhteydessä analysoitu. Valkoinen massa osoittautui rikkibakteeriksi. Kesällä 2011 laatikosta otettiin uusi näyte, joka osoitti sen sisältävän punaiseksi värjättyä villakangasta. Kankaan värjäykseen on käytetty mm. kirvasta saatavaa väriainetta, kokenillia. Kyseinen kangas on ollut arvotavaraa laatunsa ja kalliiden väriaineiden takia.

Piipun skannaus Näytteitä otettiin kahdesta tynnyristä ja kahdesta pakkauslaatikosta, lisäksi kahdesta pakkauslaatikosta nostettiin esineitä. Tupakkapiippuja nostettiin kuusi kappaletta, jotta niiden alkuperästä saataisiin lisää tietoa.  Piiput 3D-skannattiin alkuvuodesta 2012. Tupakkapiippujen pakkausmateriaaleista ei ole tietoa, piiput ovat hajallaan muun lastitavaran päällä. Tynnyreistä otetuissa näytteissä oli viinirypäleen siemeniä ja kukintojen osia sekä puolukan lehtiä ja sinistä väriainetta, joka on todennäköisesti indigoa. Pakkauslaatikoissa oli villakangasta ja rullalle käärittyjä tupakan lehtiä. Keulan puoleisen ruumanluukun lähistöllä on kaksi pakkauslaatikkoa, joissa on hohkakiviä. Tätä vulkaanista kiveä on käytetty esimerkiksi hampaiden valkaisuun, hevosten kavioiden kiillotukseen, koirien turkin trimmaamiseen, lattioiden hiontaan ja ihon kovettumien poistoon. Esimerkiksi puulattioita hiotaan edelleen hohkakivillä. Hohkakiven alkuperä saattaa olla Italiassa. Yhdessä lokerollisessa pakkauslaatikossa on riveittäin lasisia linssejä, joita nostettiin 24 kappaletta. Linssit ovat hyvin ohuita ja ne olivat nostettaessa osittain toisiinsa takertuneita. Linssien käyttötarkoitusta ei vielä tiedetä, kokonsa puolesta ne sopisivat esimerkiksi silmälasien linsseiksi, mutta ne ovat tähän tarkoitukseen hyvin ohuita. Linssien ja tupakkapiippujen tutkimukset jatkuvat vielä. Lastitavaran tunnistamiseen liittyviä tutkimuksia jatketaan vielä tulevan kesän kenttätutkimusten yhteydessä.

Kenttätutkimusten henkilökuntaa R/v Muikulla kesällä 2011. Kuva: Museovirasto.Laivan rungon dokumentoinnin tarkoituksena on selvittää laivan rakennustapa ja siihen käytetyt materiaalit. Laivan rakenneosista on otettu näytteitä materiaalien selvittämistä varten, näiden tutkimusten perusteella tiedetään, että laivan runko on rakennettu tammesta ja takila männystä. Laivan kansilankusta otetun dendrokronologisen näytteen mukaan puun viimeinen säilynyt vuosilusto on vuodelta 1729. On olettavaa, että osa vuosilustoista on veistetty puuta työstettäessä pois, joten laivan kansi lienee rakennettu vuoden 1750 tienoilla tai sen jälkeen. Puiden kasvupaikka viittaa Puolan alueelle. Ankkuripelin osasta otettu vuosilustonäyte antoi lähes saman tuloksen, sen viimeinen säilynyt vuosilusto oli vuodelta 1728. Vrouw Marian rungon mittausten perusteella on luotu kolmiulotteinen malli, jota täydennetään vielä tulevien kenttätutkimusten tulosten perusteella sekä rungon että takilan osalta.


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 20.4.2012
© Museovirasto