Vrouw Maria veden alla -hankkeen eri vaiheet

• Kolmas tutkimusvaihe
• Toinen tutkimusvaihe
• Ensimmäinen tutkimusvaihe
• Suunnitteluvaihe

Kolmas tutkimusvaihe

"Vrouw Maria veden alla" -hankkeen kolmas ja viimeinen tutkimusvaihe suoritetaan aikavälillä 1.1. - 31.12.2012. Tutkimusvaiheen budjetti on 300 000 euroa ja sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen toinen tutkimusvaihe päättyi joulukuun 2011 lopussa.

Alkuvuoden 2012 aikana viimeisteltiin mm. hankkeen henkilökunnan kirjoittamia artikkeleja "Mereen menetetyt - Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina" - näyttelyjulkaisuun, joka ilmestyy alkukesästä 2012. Itse näyttely on avoinna Suomen merimuseossa Merikeskus Vellamossa Kotkassa 25.4.-2.12.2012. Maaliskuussa 2012 tehtiin yhdessä Aalto yliopiston Medialaboratorion kanssa Vrouw Maria - simulaation käyttäjätestit Kansallismuseolla.  Simulaation tulee olemaan esillä edellä mainitussa näyttelyssä. Simulaatiossa museovierailija voi tehdä hylylle ja sen vedenalaiseen maisemaan 3D- virtuaaliretken. Simulaatiossa voi nähdä Vrouw Marian uppoavan, käydä kurkistamassa hylyn lastia täynnä olevaan ruumaan, tutustua laivan kapyysiin, katsella hylystä otettuja videoita sekä kuunnella vedenalaisia ääniä ja liikkua Vrouw Marian sijaintipaikan, vedenalaisen laakson, maisemissa. Simulaatiossa eteen aukeaa laakson ainutlaatuinen maisema, jota yksikään ihminen ei ole koskaan nähnyt.
Alkuvuonna 2012  tehdään myös vuoden 2011 kenttätöiden jälkitöitä sekä suunnitellaan vuoden 2012 arkeologisia sukellustutkimuksia, jotka toteutetaan 4.- 15.6.2012.  Hylkyä tutkitaan edelleen pääasiassa ei-kajoavin menetelmin. Vuonna 2012 keskitytään erityisesti kuvamateriaalin tuottamiseen. Lisäksi jatketaan lastin identifiointia ja hylyn mittauksia. Kenttätöitä voi seurata Vrouw Maria veden alla -blogista osoitteessa http://vrouwmariavedenalla.wordpress.com/.
Vuoden 2012 loppupuolella järjestetään Suomen merimuseossa  kansainvälinen hylkyseminaari, jossa kuullaan sekä Vrouw Marian tutkimuksista että muista ajankohtaisista hylkyprojekteista. Seminaari tarjoaa oivallisen tilaisuuden keskustella myös siitä mitä tehdä Itämeren hyvin säilyneillä hylyillä. 
Vrouw Marian hylky sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston rajoitusvyöhykkeellä, jossa liikkuminen on luvanvaraista. Hylyn ympärillä on muinaismuistolain mukainen suoja-alue, jonka sisällä on ankkuroiminen ja virkistyssukeltaminen kielletty.

Toinen tutkimusvaihe

"Vrouw Maria veden alla" -hankkeen toinen tutkimusvaihe suoritetaan aikavälillä 1.4. - 31.12.2011. Tutkimusvaiheen budjetti on 300 000 euroa ja sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen ensimmäinen tutkimusvaihe päättyi maaliskuun 2011 lopussa.

Alkuvuoden aikana tehtiin mm. kesän 2010 kenttätöiden jälkitöitä, suunniteltiin vuoden 2011 kenttätutkimuksia ja tehtiin hylkyä ja sen vedenalaista maisemaa esittelevää virtuaalisimulaatiota yhdessä Aalto yliopiston Medialaboratorion kanssa. Lisäksi suunniteltiin yhdessä Suomen merimuseon kanssa hylystä kertovaa "Mereen menetetyt. Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarinat" - näyttelyä ja näyttelyjulkaisua. Näyttely on avoinna 25.4. - 2.12.2012.

Museoviraston organisaatio muutoksen yhteydessä 1.5.2011 hanke sijoitettiin Kulttuuriympäristön hoito-osaston Arkeologiset kenttäpalvelut - yksikköön. Kesäkuussa hankkeen henkilökunta muutti Hylkysaaresta Museoviraston Nervanderinkadun toimitiloihin. Uusi osoite on Nervanderinkatu 13, 00100 Helsinki.

Hylyllä toteutetaan 4.-15.7.2011 kenttätyöt, joiden aikana hylkyä tutkitaan pääasiassa ei-kajoavin menetelmin. Laivan rungon dokumentointia jatketaan erityisesti sisätiloissa. Ruumassa olevista pakkauslaatikoista pyritään ottamaan näytteitä niiden sisällön identifiointia varten. Kenttätöitä voi seurata Vrouw Maria veden alla -blogista osoitteessa http://vrouwmariavedenalla.wordpress.com/.

Vrouw Marian hylky sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston rajoitusvyöhykkeellä, jossa liikkuminen on luvanvaraista. Hylyn ympärillä on muinaismuistolain mukainen suoja-alue, jonka sisällä on ankkuroiminen ja virkistyssukeltaminen kielletty.

Ensimmäinen tutkimusvaihe

Ensimmäinen tutkimusvaihe suoritettiin aikavälillä 1.4.2010 - 31.3.2011 ja sen budjetti oli 270 000 €. Rahoitus saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Keväällä aloitettiin virtuaalisimulaation sopimusvalmistelut Aalto yliopiston Medialaboratorion kanssa. Varsinainen työskentely yhdessä professori Lily Diazin kansainvälisen ryhmän kanssa aloitettiin elokuussa ja töitä jatkettiin koko talven ja kevään. Simulaatio viimeistellään syksyllä 2011.

Kevään aikana myös mitattiin kolmiulotteisella optisella skannerilla hylystä nostettuja esineitä. Näin tuotetuista digitaalisista malleista esineiden yksityiskohtia on helpompi tarkastella kuin museon vitriineissä olevista alkuperäisesineistä, koska niitä voidaan käännellä vapaasti ilman pelkoa hauraankaan esineen vahingoittumisesta.

Ensimmäisen tutkimusvaiheen tutkimussukellukset Vrouw Maria hylyllä suoritettiin 30.8.-10.9. 2010. Tutkimuksissa jatkettiin hylyn rakenteiden dokumentointia. Tutkimusaluksena toimi jälleen Suomen ympäristökeskuksen r/v Muikku-alusta. Lisäksi paikalla oli ROV-operaattori / sukeltaja Immi Wallinin Yoldia-alus.

Meritaito Oy:n kesällä 2010 suorittamalla monikeilainluotauksella on lisäksi kartoitettu hylyn lähiympäristöä tarkemmin ja tuotettu kolmiulotteista kuvamateriaalia alueen syvyystietoihin perustuen.

Ensimmäisen tutkimusvaiheen aikana vietiin myös eteenpäin Suomen merimuseossa Merikeskus Vellamossa Kotkassa 27.4.-2.12.2012 avoinna olevan "Mereen menetyt. Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina" -näyttelyn valmisteluja.

Suunnitteluvaihe

Vrouw Maria veden alla -hanke alkoi suunnitteluvaiheella, johon anottiin rahoitusta opetusministeriöltä helmikuussa 2009 Suomen merimuseon tuki ry:n nimissä. Rahoitusta saatiin 170 000 € ajalle 1.4.2009 - 31.3.2010.

Suunnitteluvaiheessa hahmoteltiin tarkemmin koko hankkeen tavoitteita, budjetteja, virtuaalisimulaation toteuttamismahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi tehtiin tarkastuskäynti Vrouw Marialle 20. - 24.7.2009. Sukellukset liittyivät sekä hylyn suojeluun ja hoitoon että hankkeen tavoitteisiin. Tutkimusaluksena toimi Suomen ympäristökeskuksen hallinnoima r/v Muikku.

Suunnittelujakson aikana myös selvitettiin lisäksi mm. hylyssä mahdollisesti oleviin tauluihin liittyviä kysymyksiä, lastitavaran alkuperää ja hylkyyn liittyviä arkistolähteitä sekä kirjoitettiin Vrouw Maria kiertonäyttelyn käsikirjoitus. Venäjällä hylyn tarinaa tehtiin tunnetuksi tiedejulkaisun artikkelissa. Hylystä kiinnostuneita venäläisiä myös tavattiin Helsingissä marraskuussa 2009. Hylyn mahdollista nostoa, konservointia ja uutta museorakennusta ja sen ylläpitoa varten laadittiin prosessikuvaukset ja budjetti, jonka summaksi saatiin 80 -100 miljoonaa euroa.

Marraskuussa 2009 Suomenlinnassa järjestetyn kansainvälisen Vrouw Maria Workshopin tarkoituksena oli keskustella tehdystä tutkimuksesta, pohtia lisätutkimuksen tarvetta sekä keskustella hylyn tulevaisuudesta meriarkeologien ja konservaattorien sekä ympäristö- ja materiaalianalyysejä tehneiden kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Työpajassa haluttiin myös evaluoida Museoviraston vaihtoehtoiset suunnitelmat hylyn tulevaisuudesta. Tapaaminen oli luonteeltaan työpaja, ei yleisölle avoin seminaari. Paikalle kutsuttiin yhdeksän ulkomaista ja kolme kotimaista asiantuntijaa sekä meriarkeologian yksikön oma henkilökunta. Sairaustapauksien johdosta kolme kutsuttua kansainvälistä asiantuntijaa joutui perumaan osallistumisensa.

Työpajan tuloksina voidaan todeta, että myös kansainväliset asiantuntijat pitivät Museoviraston näkemyksiä hylyn tulevaisuudesta suositeltavina, ensisijainen vaihtoehto oli myös heidän mielestään hylyn in situ- säilytys. Nostoa kukaan ei varauksetta suositellut ensisijaisena toimenpiteenä, mutta siinä nähtiin myös hyviä puolia. Nostokysymyksissä tulisi pohtia mm. seuraavia näkökulmia: tulisiko juuri kyseinen hylky nostaa? Mikä olisi paras tapa nostaa hylky? Nämä kysymykset liittyvät mm. siihen, että onko Vrouw Maria juuri se hylky johon Suomessa halutaan panostaa, onko hylky siis tarpeeksi kiinnostava? Keskusteluissa tuli myös esille vedenalaisten kaivausten mahdollisuus, mutta tämä vaihtoehto koettiin kenttätyöskentelyn kannalta vaativimmaksi vaihtoehdoksi.

Workshop täytti tehtävänsä hyvin ainakin kolmella tasolla: 1. Keskusteltiin Vrouw Mariasta ja nykyisistä suunnitelmista kansainvälisellä tasolla, 2. Evaluoitiin kansainvälisellä tasolla Vrouw Maria veden alla -hanke, jota pidettiin hyvänä ja kannatettavana hankkeena, 3. Meriarkeologian yksikölle esiteltiin kahta ajankohtaista projektia (Mary Rose ja Hunley).