Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Kivirakenne Kouvolan Vuohijärvessä
Kivirakenne Kouvolan Vuohijärvessä: Kuva: Eeva Vakkari, Museovirasto

Vedenalainen maisema


Miltä maisema näyttää vesirajan alla? Usein maanpäällinen maisema jatkuu saumattomasti veden pinnan alle, toisinaan veden alla saattaa olla oma maisemansa, jolla ei ainakaan heti tunnu olevan yhteyttä maanpäälliseen maisemaan. Jos pystyisimme häivyttämään veden maiseman päältä, maiseman luonnon- ja kulttuuristen piirteiden sekä ihmisen ja maiseman välisen vuorovaikutuksen näkeminen, kokeminen ja ymmärtäminen olisi helpompaa.

Ihmisellä on jo kauan ollut kokemusperäistä tietoa vedenalaisesta luonnosta, mutta vasta virkistyssukeltamisen suosion kasvu ja nykytekniikka- viistokaiku- ja monikeilainluotaimet sekä vedenalaiset robottikamerat – ovat mahdollistaneet vedenalaisen maailman intensiivisen näkemisen, kokemisen, tutkimisen ja visualisoimisen. Myös vedenalaisten alueiden rakentaminen ja muu hyödyntäminen on yhä laajempaa – on puhuttu jopa kilpajuoksusta veden alle.

Eurooppalainen maisemayleissopimuksen mukaan ”maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja /tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta”. Maisema tarvitsee siis aina näkijänsä ja kokijansa.

Millainen on vedenalaisen maiseman tai kulttuurimaiseman visuaalisesti hahmotettava ilmiasu ”maisemakuva”? Vedenalainen maisema ei ole vain hylkyjä, vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia tai niiden yhdistelmiä. Veden alta löytyy myös muita merkkejä ihmisen toiminnasta. Viistokaikulaite paljastaa nähtäväksi pohjatroolien ja suurien laiva-ankkurien laahausjälkiä, maailmansotien aikaisten miinakenttien jäänteitä, vedenalaisten räjäytysten synnyttämiä kuoppia, erilaisen materiaalin läjitysalueita ja kaatopaikkoja. Ihmisen vedenalaisesta toiminnasta kertovat myös viemärien suuaukot, ydinvoimalan jäähdytysveden otto- ja purkuaukot ja laivaväylien ruoppausalueet.

Vedenalaiseen maisemaan liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Tulisiko meidän laajentaa käsitystämme vedenalaisista muinaisjäännöksistä? Mikä on tutkimuksen ja suojelun arvoista? Millaisia jälkiä jäi veden alle esimerkiksi kansanomaisesta järvimalmin tai aaltojen pyöristämien mukulakivien nostosta katujen pintamateriaaliksi? Millaisena jatkuu Helsingin keskustan kansallismaisema veden alla? Millaiselta näyttää Suomenlinnan maailmanperintöalueen maisema veden alla? Entä mitä jälkiä jätämme itse vedenalaiseen maailmaan ja millaisia ovat kokemuksemme siitä?

Veden alla toimitaan yhä enemmän ja sieltä haetaan myös elämyksiä - vedenalainen maailma on siis ajankohtainen. Sukeltajat tuottavat ja esittelevät vedenalaisia maisemia internetissä. Vedenalainen maisemakuvasto on rakentumassa ja se on esillä myös elokuvissa, peleissä ja taiteessa.

Vedenalaisen maiseman ja kulttuurimaiseman ymmärtämiseksi tarvitaan keskustelua, käsitteiden määrittelyä, kohteiden luokittelua, suojelun, hoidon ja esittelyn keinojen pohtimista, vedenalaislöytöjen rekisterin kehittämistä ja näkemysten testaamista.
kuulalaari
Sukeltaja ja Kronprins Gustav Adolfin kuulalaari. Kuva: Pekka Tuuri 2009


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 13.7.2015
© Museovirasto