Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Informaatiotaulut


Informaatiotaulut on suunnitellut arkkitehti Erkki Mäkiö Museoviraston rakennushistorian osastolta. Keltaisten taulujen ulkoasun on toteuttanut Mia Haajasalmi.

1. Ankkuri


Kuva

Mitat: varren pituus noin 5,0 m, haarojen välinen pituus noin 3,20 m
Tyyppi: Tukkiankkuri

Ankkurin haarat ovat hieman kaarevat, mikä oli tyypillistä 1700-luvun pohjoismaalaisille ja hollantilaisille ankkureille. Akakauden englantilaiset ankkurit olivat puolestaan suorahaaraisia. Ankkurista on tuhoutunut sen puinen tukki. Suuressa linjalaivassa saattoi olla jopa toistakymmentä erilaista ankkuria; tämä ankkuri edustaa aluksen suurimpia ankkureita.

Ruotsin Avomerilaivaston (Örlogsflöttan) ankkurit valmistettiin Avomerilaivaston tukikohdassa Karslkronassa. Raskaan ja vaarallisen työn ankkuripajassa tekivät rangaistusvangit.

Toinen ankkuri löytyy hylyn keskeltä.

2. Peräsin


Kuva Piirros

Mitat: pituus 9,75 m, leveys 1,10 m, paksuus 0,30 m

Peräsin edustaa tyypiltään ns. vannasperäsintä, joka tuli käyttöön 1300-1400 –luvuilla. Tammesta valmistettu peräsin on tehty useammasta osasta. Osat on yhdistetty toisiinsa rautapannoilla, joista on jäljellä nyt vain painautumat puun pinnalla. Toisen sivulla on nähtävissä tapit, joilla peräsin ripustettiin paikalleen aluksen perärankaan.

3. Pylpyrä


Kuva

Mitat: korkeus 49 cm, leveys 33 cm, paksuus 39 cm

Vuonna 1997 nostetussa pylpyrässä on kolme pyörää sekä havaittavissa jäänteitä mahdollisesti rautapannasta; pylpyrässä on voinut olla koukku. Pylpyröitä käytettiin erilaisissa nostotöissä.

4. Aluksen kaatunutta kylkeä


Piirros

Kronprins Gustav Adolfin kyljet tehtiin tammesta. Tammea hankittiin mm. nykyisen Saksan Pommerin alueelta. Laivastolla oli omat hankkijansa laivanrakennuspuulle. Aluksen kaaret asetettiin vieri viereen kestämään sekä raskaitten tykkien paino että vihollisen tykkien tulitus.
Kaarien päissä on havaittavissa tummia palamisen jälkiä venäläisten vuonna 1788 sytyttämän tulipalon jäljiltä.
Suurimpien kaarien leveys on yli 30 cm.

5. Kuulalaarit


Kuva

Suuren sota-aluksen kuulalaarit sijoitettiin symmetrisesti aluksen keskelle kölin kummallekin puolelle. Styyrpuurin puolella kuulalaarit ovat säilyneet paremmin, tällä paapuurin puolella kuulalaarit ovat tuhoutuneet enemmän ja krustin alta erottuukin vain pieniä kohoumia. Kuulalaarien vieressä sijaitsivat aluksen isomasto ja pumput.

6. Painolastiharkkoja


Kuva Piirros

Vuonna 1997 nostetun painolastiharkon mitat: pituus 69,5 cm, leveys 8,5 cm, korkeus 8,5 cm, paino 20 kg

Vuonna 1997 hylystä nostettiin painolastiharkko. Painolastiharkkojen tehtävänä oli vakauttaa alusta. Harkkojen määrä vaihteli riippuen aluksen muiden varusteiden ja lastin määrästä. Nostetusta harkosta löydettiin konservoinnin yhteydessä kirjaimet A.F., jotka viittaavat Saaristolaivastoon (Armens Flotta). On mahdollista, että Avomerilaivastoon kuulunut Kronprins Gustav Adolf on hakenut lisää painolastia Viaporista (Suomenlinna), joka oli Saaristolaivaston tukikohta. Tällä alueella on myös muita, hieman isompia painolastiharkkoja; minkälaisia leimoja niistä voisi löytyä? Älä kuitenkaan raaputa!

7. Laatikko


Kuva

Tässä laatikossa näyttäisi olevan sisällä 1700-luvun ampumatarvikkeita. Esineet ovat vaarattomia. Laatikko nostetaan lähitulevaisuudessa konservoitavaksi. Vasta silloin tiedämme mitä laatikossa on ja kuuluuko se hylkyyn. Meriarkeologia vaatii kärsivällisyyttä ja malttia: älä siis kajoa laatikkoon!

HUOM! Tarkista ilmanmäärä – olet noin puolivälissä hylkykierrosta.

8. Vuonna 1998 nostettu tykki


Piirros

Toukokuussa 1998 hylystä nostettiin kaksi tykkiä. Noston suorittivat Suomenlahden laivaston raivaajasukeltajat.

Tämän taulun paikalta nostettu tykki (kenttäkoodi T5) on 24-naulainen laivakanuuna. Tykin toisessa olkatapissa on merkintä EB. Kirjanyhdistelmä viittaa ruotsalaiseen Ehrendahlin valimoon. Tykin toisessa olkatapissa mahdollisesti ollut vuosiluku on tuhoutunut vuosisatojen saatossa. Tykin nykyinen paino on 1800 kg. Tykin alkuperäinen paino on ollut tykin perässä olevien merkintöjen mukaan 2091 kg. Tykki on menettänyt painoaan meren pohjalla korroosion tuloksena. Tykin maksimi ampumaetäisyys on ollut noin 750-900 metriä. Tyypiltään tykki edustaa ns. Ehrensvärdin mallia. Tykin perän yläpinnassa olevassa laatassa on mahdollisesti ollut omistajan eli kruunun vaakuna tai muita merkintöjä.

9. Tynnyrit


Kuva

Nämä säilyneet tynnyrit sijaitsevat aluksen keulan puolella. Linjalaivan alimpaan ruumaan tälle paikalle sijoitettiin yleensä vesitynnyrit. Perän puolella oli muonatynnyreitä. Vesi tuotiin maista tynnyreissä. Veden hankkiminen aluksen lähes 600:lle miehistön jäsenelle oli raskasta työtä.

10. Köyttä


Kuva

Kronprins Gustav Adolfilla käytetyt köydet valmistettiin Karlskronan telakan köydenpunontaradalla. Köydet valmistettiin hampusta. Aluksella oli mukana myös varaköysiä ruuman varastoissa.

11. Sikoköli


Piirros

Sikokölin mitat: leveys 45 cm, korkeus 40 cm, liitoksen pituus 13,70 cm

Sikoköli on aluksen sisäpuolella kulkeva pitkä rakenneosa. Se muodostaa aluksen selkärangan yhdessä varsinaisen kölin kanssa. Aluksen kaaret kiinnittyvät kölin ja sikokölin väliin.
Taulun perän puolella näet sikokölissä olevan liitoksen. Suuren aluksen sikoköli tehtiin useammasta osasta. Sikoköli on tehty tammesta. Liitos on repeytynyt irti.
Taulun keulan puolella näet pienen muovisen merkintälapun. Lapun kohdalta on otettu kairaamalla dendrokronologinen näyte eli puun vuosilustonäyte. Näytteen viimeinen vuosirengas on vuodelta 1591. Sikoköliä tehtäessä puun pintaa on ilmeisesti veistetty runsaasti pois.

12. Näkymä hylyn perästä


Kaavio Linjalaiva Gustav Adolfin peräpeili. Kuva on otettu 1700-luvulla rakennetusta pienoismallista. Lähde: Svenska flottens historia II 1680-1814. Malmö 1943.

Kuvaa ja todellisuutta vertailemalla huomaat, että linjalaiva on tuhoutunut alimpiin rakenteisiin asti. Jopa kuvassa näkyvät perän tykkiporttien aukot ovat tuhoutuneet.
Vasemmalla näet aluksen säilynyttä pohjaosaa. Oikealla näet lautojen päitä. Suurimman laudan leveys on 78 cm ja paksuus 12 cm.


Hylyllä esiintyviä selkärangattomia


Merirokko (Balanus improvisus)


Merirokko on alustaansa kiinnittynyt äyriäinen, joka on kasvattanut ympärilleen kalkkikuorisen suojuksen. Merirokko siivilöi ravintonsa ympäröivästä vedestä heiluttamalla jalkojaan kuoressa olevasta luukusta. Yksilön kuoltua sen kalkkikuori jää jäljelle.

Merirokko esiintyy yleisimmin virtaavissa paikoissa, etenkin ylikaltevilla pinnoilla. Se kiinnittyy esim. hylkyrakenteisiin ja voi peittää ne täysin.

Merirokko. Kuva: Ari Ruuskanen (2009)

Polyyppi (Hydrozoa)


Polyypit ovat onteloeläimiä ja ne esiintyvät yleensä kovaan alustaan kiinnittyneenä virralle alttiilla paikoilla. Kauempaa katsoen polyyppirunkokunta näyttää pensasmaiselta heiluen hennosti virran mukana. Lähempää katsomalla voi erottaa yksilöitä, jotka rakentuvat haaroittuvista varsimaisista osista ja joiden päässä on paksunnos. Paksunnoksessa sijaitsee eläimen suuaukko ja polttiaissoluilla varustetut lonkerot, joilla se pyydystää ravintoa ympäröivästä vedestä.

Polyyppi. Kuva: Ari Ruuskanen (2009)

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 13.7.2015
© Museovirasto