Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

 Arkeologisten kenttäpalveluiden kenttätyöt 2011


 Kaivaukset | Inventoinnit


Kenttätyökausi 2011 oli Museoviraston organisaatiouudistuksen yhteydessä perustetun Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikön ensimmäinen. Maastotyöt aloitettiin toukokuun alussa, ja koska syksy oli lämmin, kausi jatkui marraskuun jälkipuoliskolle asti. Eteläisimmät tutkimuskohteet sijaitsivat Saaristomerellä ja Hangossa ja pohjoisimmat Muoniossa ja Kolarissa. Valtaosa kenttätyöhankkeista liittyi maankäytön suunnitteluun ja erilaisiin rakennushankkeisiin.

Kenttätöitä tehtiin hyvin monenlaisissa ympäristöissä: kaupunkien keskustoissa, maaseudulla, metsissä, saaristossa ja merellä. Kivikautisia/varhaismetallikautisia asuinpaikkoja tutkittiin kaivauksin mm. Nastolassa, Oulun Metsokankaalla ja Iin Keelaharjulla, josta löytyi Suomessa aiemmin tuntematon hautatyyppi. Kaupunkiarkeologisia kaivauksia tehtiin Oulussa ja Porissa. Haminassa tutkittiin 1800-luvun alussa hävinneen kirkon paikkaa, jonka yhteydestä löytyi yli 30 hautaa, joista suurin osa kuului pikkulapsille. Helsingissä inventoitiin kaupungin alueella sijaitsevat historialliset kylätontit. Vedenalaisia kenttätöitä tehtiin mm. Hangon Länsisatamassa, Suomenlinnassa ja Vrouw Marian hylyllä. Kaava-alueiden ja suunniteltujen tielinjojen ja energiaverkkojen inventoinneissa huomioitiin kaikenikäiset muinaisjäännökset kivikaudelta aina toisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin asti.

Laitilan Vainionmäen rautakautisen polttokalmiston yleisökaivauksia jatkettiin kahdeksatta ja toistaiseksi viimeistä kertaa. Myös Salpalinjan inventointiprojektin laajat kenttätyöt päättyivät.

Lisäksi koekaivausryhmä teki tarkastuksia, kartoituksia ja pienimuotoisia, yksityisiin rakennushankkeisiin liittyviä kaivauksia Museoviraston virkatyönä.
Kenttätyöt 2011 Rautjärvi Kitee Salpalinja-hanke Pielavesi Mynämäki-Laitila Laitila Vainionmäki Kalajoki ja Pyhäjoki Kauhava Pihtipudas Rautalampi Mikkeli ja Juva Mikkeli vanha huopatehdas Mikkeli Visulahti Pori Mäntyluoto Pori Annankatu Tampere Hämeenlinna Hattula Länsi-Turunmaa Vrouw Maria Hanko Raasepori Siuntio Espoo Kirkkonummi länsiosa Kirkkonummi Tolls Kirkkonummi Lapinkylä Helsinki historialliset kylätontit Helsinki Suomenlinna Helsinki Myllypuro Mäntsälä Pornainen Sipoo Porvoo Askola Nastola Pyhtää Hamina Rykmentinkenttä Hamina ohikulkutie Joensuu Muuraisniemi Joensuu Lieksa Pudasjärvi Utajärvi Oulu Rotuaari Oulu Länsikulma Oulu keskustan seurakuntatalo Oulu Pohjois-Suomen messut Oulu Pikisaari Oulu Metsokangas Muonio Kolari Ii, Yli-Ii ja Kemijärvi Ii Keelaharju Ii Keelaharju


Laji Esihistoriallinen
Historiallinen
Yleinen
Yhteensä
Inventointi
2
7
14
23
Koekaivaus/esitutkimus
10
5
-
15
Kaivaus
5
8
-
13
Valvonta
1
4
-
5
Yhteensä
18
24
14
56


INVENTOINNIT 2011


HUOM: Ladattavat raporttitiedostot saattavat sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä, jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedostojen tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisältöjen jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

HAMINA, KITEE, KOUVOLA, KUHMO, KUUSAMO, LAPPEENRANTA, LEMI, LIEKSA, LUUMÄKI, MIEHIKKÄLÄ, NURMES, RUOKOLAHTI, RÄÄKKYLÄ, SUOMUSSALMI, TAIPALSAARI, TOHMAJÄRVI ja VIROLAHTI, Salpalinjan inventoinnin III vaihe 18.4.-30.9.2011

Inventoija: John Lagerstedt
Rahoittaja: Valtiovarainministeriö
Inventointihankkeen III-vaiheen aikana kesällä ja syksyllä 2011 jatkettiin kenttätutkimuksia useissa 2-3 viikon mittaisissa jaksoissa Salpalinjan alueella Suomenlahdelta Kuusamoon. Tutkimuksissa määritettiin linnoituslaitteiden sijainti sekä linnoitusalueiden laajuus. Kohteet dokumentoitiin sanallisesti sekä valokuvaamalla. Samalla kiinnitettiin huomiota linnoitteiden kuntoon. Vuoden 2011 kenttäkaudella tutkittiin 183 teräsbetoni- tai kalliokorsua ympäristöineen, 149 imubetonikorsua, 12 teräspesäkettä sekä 2 kestolinnoitettua tykkipatteria. Lisäksi tutkittiin lukuisia panssarivaunun esteitä, kenttälinnoitteita sekä linnoittamiseen liittyneitä muita ilmiöitä kuten estekivilouhoksia, parakki- ja varikkoalueita sekä tulvituspatoja.
Hankkeen loppuraportti

HANKO, Länsisatama, vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi 11.-19.7.2011

Kenttätyönjohtaja: Eveliina Salo
Rahoittaja: Hangon Satama
Hangon länsisataman asemakaavan muutosalueella tehtiin arkeologinen inventointi, sillä suunnittelualueella tiedettiin sijaitsevan muinaisjäännöksiä sekä maalla että veden alla. Tiedossa olevien kohteiden sijainnit eivät olleet asianmukaisesti rajattu, eikä vesialueita kattavasti kartoitettu vedenalaisten muinaisjäännösten osalta. Selvityksessä käytettiin apuna aiemmin tehtyä vesialueiden viistokaikuluotauskartoitusta, jossa esiintyvät poikkeamat tarkastettiin sukeltamalla. Lisäksi vesialueella tarkastettiin kolme tunnettua muinaisjäännöskohdetta ja maalla linnake ja hautausmaa.
Raportti

HELSINKI, Historiallisten kylätonttien inventointi 19.9.-14.10.2011
Inventoija: Veli-Pekka Suhonen
Tilaaja: Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin kaupungin alueella on ollut ainakin 52 keskiaikaista tai uuden ajan alun kylää ja rälssisäteriä. Inventoinnin ensisijaisena päämääränä oli selvittää, onko niiden joukossa joko kokonaan tai osittain autioituneita keskiaikaisia tai uuden ajan alun kylätontteja. Lisäksi pyrittiin saamaan tietoa siitä, onko nykypäivään saakka käytössä pysyneillä historiallisilla tonttimailla säilynyt vanhoja rakenteita tai kulttuurikerroksia. Kylien ja säterien rajojen sisäpuolelta tarkastettiin 95 erillistä kohdetta, joista 81 todettiin muinaismuistolain rauhoittamiksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Asumis- ja viljelykäytössä on edelleen 52 kohdetta. Näistä 18:ssa havaittiin yksittäisten tonttien autioitumista. Kokonaan tuhoutuneita kohteita oli 24 ja autioituneita 19. Autioituneista kylistä kolme (Heikby, Kårböle & Noringsböle) ovat tyhjentyneet ennen 1600-luvun loppua. Samaan erittäin arvokkaiden kohteiden joukkoon saattaa kuulua myös Östervikby 2, jota ei ole merkitty ollenkaan historiallisiin karttoihin. Inventoinnin aikana tarkastettiin myös kolmetoista 1700- ja 1800-lukujen torpan paikkaa, joista autioituneita oli 12.
Raportti
Kohdeluettelo
Kohdekartat

II, YLI-II ja HAUKIPUDAS, Suurhiekan ja Ailangantunturin tuulipuistojen hankealueiden inventointi 15.-20.8.2011
Inventoija: Teemu Mökkönen
Tilaaja: WPD Finland Oy
Inventoinnissa tarkistettiin Museoviraston lausunnossa voimajohtoreitin hankealueelta tarkastettaviksi esitetyt alueet. Näiltä alueilta löydettiin yksi uusi kivikautinen asuinpaikka, Yli-Ii Isokangas etelä, ja havaittiin historiallisen ajan maahankaivetun kellarin jäännökset jo aiemmin tunnetulta muinaisjäännöskohteelta Yli-Ii Välioja S. Lisäksi matkalla tarkastettaville alueille löydettiin yksi uusi varhaismetallikautinen keittokuoppa-alue, joka liittyy aiemmin tunnettuun kohteeseen Haukipudas Pilkkakangas, sekä yksi uusi rakkakuoppakohde, Yli-Ii Isomaa.
Raportti

JOENSUU, Suhmuran pururata ja Törisevänpuro, muinaisjäännösten lähialueiden inventointi vesihuoltolinjalla 7.9.2011
Inventoija: Johanna Seppä
Tilaaja: Joensuun Vesi
Hammaslahti-Niittylahdenranta -vesihuoltolinjan rakentaminen saattaa koskea kahta kivikautista asuinpaikkaa: Suhmuran pururata ja Törisevänpuro, joiden laajuutta ei tiedetä. Lähellä näitä asuinpaikkoja ja suunniteltua vesihuoltolinjaa sijaitsee muinaisen Saimaan rantalinja, jonka tuntumassa esihistoriallinen asutus useimmiten on sijainnut. Inventoinnissa selvitettiin, onko vesihuoltolinjan rakentamisalueella säilynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä kaivamalla koekuoppia niihin kohtiin, joissa uusi vesihuoltolinja poikkeaa vanhasta reitistä. Mitään merkkejä muinaisesta asutuksesta ei löydetty eikä rakentamisella ole vaikutusta läheisiin muinaisjäännöksiin.
Suhmuran tarkastuskertomus
Törisevänpuron tarkastuskertomus

KALAJOKI ja PYHÄJOKI, tuulipuiston hankealueen inventointi 29.8.-9.9.2011

Inventoija: Teemu Mökkönen
Tilaaja: WPD Finland Oy
Kalajoen ja Pyhäjoen kuntarajan molemmin puolin sijaitsevat Mäkikankaan (Pyhäjoki) ja Jokelan (Kalajoki) tuulipuistohankealueet ja voimajohtolinjat inventoitiin. Suunnitelma-alueet sijaitsevat korkeuksilla 10-50 m mpy, eli alueella joka on paljastunut merestä 2400 eKr.-1000 jKr. Suurin osa tarkastettavasta alueesta sijaitsee 20-45 m mpy. Suunnitelma-alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä tunnettiin ennestään kolme muinaisjäännöstä: Pyhäjoki Mäkikangas (röykkiö), Kalajoki Haminakallio (röykkiö) ja Kalajoki Uudenhaudankangas (latomuksia). Inventoinnissa alueelta löydettiin 7 uutta kiinteää muinaisjäännöstä (tervahautoja ja pienialaisia louhoksia), 1 kivikautinen löytöpaikka ja dokumentoitiin vanhasta kohteesta Kalajoki Haminakallio yhteensä neljä röykkiötä.
Raportti

KIRKKONUMMI, kunnan länsiosan arkeologinen inventointi 13.10.-25.10.2011
Inventoija: Teemu Mökkönen
Tilaaja: Kirkkonummen kunta
Kirkkonummen länsiosaan sijoittuvalta inventointialueelta tunnetaan ennestään melko paljon kiinteitä muinaisjäännöksiä, mm. pronssikautisia röykkiöitä, kivikautisia asuinpaikkoja ja kivikaudelle ajoittuvia irtolöytöjä. Inventoinnissa tarkastettiin tunnetut esihistorialliset kohteet ja etsittiin uusia. Tiedot alueen esihistoriallisista muinaisjäännöksistä perustuvat suurimmaksi osaksi 1960-luvun inventointiin. Nyt kohteiden sijaintitietoja tarkennettiin mittaamalla koordinaatit GPS:llä. Uusi esihistoriallisia kohteita löydettiin vain muutama. Suurin osa kivikautisista irtolöytöpaikoista on nykyisin joko rakennettuna tai sitten löytöpaikat sijaitsevat heinällä olevilla peltoalueilla, jolloin mahdollisen kohteen paikallistamiseksi ei ole paljoa tehtävissä. Inventoinnissa tarkastettiin myös tutkimusalueen historialliset kylänpaikat (yht. 21 kohdetta), joista muutamalta löydettiin säilyneitä uuninperustuksia ja rakennuksen pohjia, suurimman osan ollessa kuitenkin nykyisinkin rakennettuina. Porkkalan vuokra-ajan lukuisia kohteita ei inventoinnin aikana ollut mahdollista tarkastaa kattavasti - nyt näistä on mukana otos.
Raportti

KOLARI, Hannukaisen kaivoksen hankealueen inventointi 1.-5.8.2011
Inventoija: Piritta Häkälä
Tilaaja: Northland Mines
Kolarin Hannukaisiin suunnitellun rautakaivosalueen inventoinnissa käytiin läpi kaivosalueelle suunnitellut louhos-, sivukivi- ja rikastushiekka-alueet. Inventoinnissa ei löydetty yhtään esihistorialliselle ajalle ajoittuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Sen sijaan löydettiin historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä kuten tervahauta ja rakennuksen pohjia. Inventoinnissa ei tarkastettu aiemmin tunnettuja kohteita.
Raportti

LIEKSA, Sarkkila-Vuoniskylien vesihuoltohankealueen tarkkuusinventointi 24.8.-9.9.2011

Inventoija: Johanna Seppä
Tilaaja: Sarkkila-Vuoniskylien vesiosuuskunta
Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelu -osasto edellytti Sarkkila-Vuoniskylien suunnitellulla vesihuoltolinjauksella arkeologista inventointia ennestään tuntemattomien muinaisjäännösten selvittämiseksi. Lisäksi vesihuoltolinjauksella on Museoviraston tietojen mukaan kolme ennestään tunnettua kivikautista asuinpaikkaa (kohteet Paateri, Puistola ja Lahtela), joilla suoritettiin suunnitellun putkilinjauksen kohdalla koekuopitus, jonka tulosten perusteella voidaan arvioida vesihuoltolinjauksen suhde kiinteään muinaisjäännökseen. Ennestään tunnetuilla kohteilla ei ole säilyneitä kulttuurikerroksia linjauksen kohdalla. Vuonislahden Rekiniemestä löydettiin yksi uusi kivikautinen asuinpaikka, joka vaikuttaa putken linjaukseen.
Raportti

MIKKELI, Moision kaava-alueen inventointi 23.-27.5.2011
Inventoija: Kreetta Lesell
Tilaaja: Mikkelin kaupunki
Moision alueelta ja lähistöltä tunnetaan lukuisia rauta- ja kivikautisia muinaisjäännöksiä. Moision sairaala-alueen kehittämishankkeen johdosta alueelle suunnitellaan rakentamista. Aluetta ei kuitenkaan ole systemaattisesti inventoitu, joten kaksi henkilöä inventoi muuttuvan maankäytön alueita viikon verran. Samalla tarkastettiin Kenkäveroon suunnitellun kevyenliikenteenväylän paikka. Inventoinnissa saatiin löytöjä ennestään tunnetuilta paikoilta, mutta uusia muinaisjäännöskohteita ei löytynyt. Alueella on kuitenkin kohteita, jotka vaativat tarkempaa selvitystä ennen rakentamista.
Raportti

MIKKELI ja JUVA, Vt 5:n linjauksen inventointi välillä Tuppurala-Hatsola 3.-12.10.2011

Inventoija: Kreetta Lesell
Tilaaja: Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus suunnittelee valtatien 5 parantamista Mikkelin kaupungin ja Juvan kunnan alueella välillä Tuppurala - Hatsola. Linjalla tehtiin arkeologinen inventointi. Linjan alueelta löytyi useita muinaisjäännöksiä kuten kiviröykkiöitä ja -aitoja. Lisäksi tunnetuista kohteista kuten Juvan Pekurilanjoen varustuksista saatiin uutta tietoa. Valtaosa kohteista jää todennäköisesti suunnitellun linjauksen ulkopuolelle.
Raportti

MUONIO, Olos-Särkijärvi-Torassieppi, Jerisjärvi-Äkäsjärvi, yleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi 18.-29.7.2011

Inventoija: Piritta Häkälä
Tilaaja: Muonion kunta
Muonion kunnan alueella inventoitiin Jerisjärvi-Äkäsjärvi ja Olos-Särkijärvi-Toras-sieppi osayleiskaava-alueilla. Inventoinnissa keskityttiin muuttuvan maankäytön alueisiin, mikä näiden kaavojen alueella tarkoittaa lähinnä loma- ja pientalorakentamista. Alueen tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tarkastettiin vain niissä tapauksissa, että ne sattuivat lähelle jotain nyt inventoitavaa aluetta. Inventoinnissa ei löydetty yhtään uutta esihistoriallisen ajan kiinteää muinaisjäännöstä. Sen sijaan löydettiin tervahautoja ja erilaisia historiallisen ajan rakennuksenpohjia.
Raportti

MYNÄMÄKI-LAITILA, Vt8:n Laitilan Nästin ja Mynämäen ohituskaistojen inventointi 20.-29.6.2011
Inventoija: Kreetta Lesell
Tilaaja: Ramboll Finland Oy
Valtatietä 8 parannetaan Laitilan eteläpuolella Nästin kohdalla ja Mynämäen pohjoispuolella. Parannettaville kohdille rakennetaan ohitus- ja yksityisteitä. Ohituskaistojen uusien linjausten välittömästä läheisyydestä tunnetaan yksi muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Lisäksi Nästinristin alueella ja Hangassuon koillispuolisilla hiekkamailla on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Vt 8 ja sen uudet ohistuskaistat kulkevat osittain näillä muinaisrannoilla ja niiden läheisyydessä. Tämän johdosta tienparannusalueelle tehtiin arkeologinen inventointi. Inventoinnissa löydettiin kaksi röykkiökohdetta. Toinen kohde sijaitsee Laitilassa ja siinä on kaksi röykkiötä. Toinen on Mynämäessä ja siinä on yksi röykkiö. Lisäksi löydettiin yksi peltoraunio ja kartoitettiin vanhoja km-pylväitä ja rajamerkkejä.
Raportti

MÄNTSÄLÄ, Sääksjärvi, vesihuoltolinjan inventointi 26.-28.8.2011
Inventoija: Anu Lempiäinen
Tilaaja: Mäntsälän Sääksjärven vesiosuuskunta
Mäntsälään Sääksjärven kylän alueelle on tekeillä uusi vesihuoltolinja, minkä vuoksi tulevan viemärilinjan alalle tuli suoritettavaksi arkeologinen inventointi. Suunnitellun viemärilinjan alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä tai irtolöytöpaikkoja. Inventoinnissa keskityttiin vesihuoltolinjauksen niille alueille, jotka eivät kulkeneen teiden varsilla tai pihoissa. Inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintaa muokatuilla peltoalueilla ja koekuopitusta ennalta potentiaalisiksi katsotuille alueille. Tulevan vesihuoltolinjan alueelta ei havaittu yhtään uutta muinaisjäännöstä.
Raportti

PORNAINEN, Hevonselkä, kylätonttialueen tarkkuusinventointi 24.10.2011
Inventoija: Katja Vuoristo
Tilaaja: Pornaisten kunta
Hevonselän Järvenpääntien ja Kirkkotien alueelle on suunnitteilla osayleiskaava. Kaava-alueella tiedettiin olleen viimeistään 1500-luvulla kylänpaikka. Mahdollisen muinaisjäännöksen sijaintia ja säilyneisyyttä ei ollut tarkastettu maastossa, minkä vuoksi paikalla tehtiin arkeologinen inventointi. Kylässä on ollut jo vuonna 1543 kahdeksan taloa, mutta niiden sijainnista ei ollut varmaa tietoa, sillä kylästä ei ole säilynyt 1700-lukua vanhempia karttoja. 1700-luvun lopulla kylä on ollut hyvin tiivis ja se on keskittynyt Mustijoen varteen, joen molemmille puolille. Varsinainen kyläkeskus on ollut joen itäpuolella. Alue on edelleen asuttua. Inventoinnissa todettiin, että Hevonselän 1700-luvun kylätontti on sijainnut pääosin nykyisten asuintonttien kohdalla ja on todennäköistä, että kylänpaikka on sijainnut samalla paikalla keskiajalta lähtien. Kylätontti on luultavasti laajentunut vasta 1700-luvun puolella joen länsipuolelle, jossa peltojen itäosissa saattaa olla säilynyt vanhaa kylätonttia.
Raportti

PUDASJÄRVI, Iijokivarsi ja Livojokivarsi, osayleiskaava-alueiden inventointi 5.9. -28.10.2011

Inventoija: Piritta Häkälä
Tilaaja: Pudasjärven kaupunki
Iijoki- ja Livojokivarren inventoinnin taustalla on alueille suunniteltu osayleiskaava. Päätarkoituksena oli uusien muinaisjäännösten etsiminen, mutta myös alueen tunnettuja kohteita tarkastettiin. Suurin osa uusista kohteista on tervahautoja ja erilaisia rakennuksen pohjia. Livojoelta ei ennen inventointia tunnettu yhtään esihistoriallisen ajan muinaisjäännöstä, mutta nyt niitä löytyi kolme. Myös Iijokivarresta löydettiin uusi esihistorialliselle ajalle ajoittuva kohde. Löytöinä näistä uusista kohteista saatiin kvartsi-iskoksia sekä -esineitä. Lisäksi tunnetulta asumuspainannekohteelta saatiin koepistosta kampakeramiikkaa. Inventoinnin aikana tarkastettiin myös alueen teollisuushistoriallisia kohteita kuten sahan- ja myllynpaikkoja.
Raportti

RAASEPORI, Valtatien 25 ohituskaistaparin Tammisaari - Karjaa inventointi 23.-25.8.2011
Inventoija: Kreetta Lesell
Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus
Valtatielle 25 Tammisaari-Karjaa suunnitellaan uutta ohituskaistaparia Vanhan Rannikkotien ja Åsenbyntien välille sekä tien parantamista. Alueella tehtiin inventointi, jotta alueella mahdollisesti olevat ennestään tuntemattomat muinaisjäännökset löydettäisiin. Tulevan ohituskaistaparin alueelta ei löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta aivan sen läheisyydestä löytyi yksi kohde, todennäköisesti purkamaton hiilimiilu.
Raportti

RAUTJÄRVI, Rantaosayleiskaavan muutos- ja laajennusalueet (Hiitolanjoki) 16.-20.5.2011

Inventoija: Teemu Mökkönen
Tilaaja: Ramboll Finland Oy
Inventoinnissa käytiin läpi Hiitolanjoen kaavalaajennusalue kokonaisuudessaan ja lisäksi 15 yksittäistä rantayleiskaavan muutoskohdetta. Jälkimmäisistä useat kohteet olivat jo rakennettuja. Inventoinnissa ei löydetty yhtään esihistoriallista tai historiallista asuinpaikkaa. Inventoinnissa löydettiin ainoastaan raivaus(?)röykkiöitä kahdesta paikasta: Hiitolanjoen kaavan laajennusalueen pohjoisosasta (Lahnanen) ja yhdestä rantayleiskaavan muutoskohteesta (Räystäskivi).
Raportti

SIPOO, Granön saaren osainventointi 25.-26.10.2011
Inventoija: Katja Vuoristo
Tilaaja: Sipoon kunta
Sipoon Granön arkeologinen inventointi liittyi Östersundomin yleiskaava-alueen suunnitteluun. Granön muinaisjäännöksiä ei ollut inventoitu aikaisemmin ja yleiskaavasuunnitelmassa saarelle on osoitettu erilaisia rakentamisen alueita, minkä vuoksi alueen muinaisjäännösinventointi tuli ajankohtaiseksi. Historiallisten lähteiden perusteella saaren pohjoisosassa oli sijainnut keskiaikainen kylä ja myöhemmin Granön tila. Lisäksi saaren pohjoisrannalla tiedettiin olleen tiilenpolttimo 1700-luvun loppupuolella. Maastotarkastuksessa todettiinkin useampia tiilenpolttimoon liittyviä uuninpohjia sekä laaja savenottoalue, josta on otettu raaka-ainetta tiilien valmistamiseen. Lisäksi inventoinnissa todettiin kaksi Granön varhaisempaan asutukseen liittyvää muinaisjäännöstä. Nämä sijaitsevat saaren pohjois- ja koillisosissa. Granön koillisosan kylätontilta löytyi myös kaksi tiiliuunia, jotka ajoittuvat luultavasti 1700-1800-luvuille.
Raportti

SIPOO, Talma Kalkberget, inventointi 27.-28.10.2011

Inventoija: Katja Vuoristo
Tilaaja: Sipoon kunta
Talman arkeologinen inventointi liittyi Talman osayleiskaava-alueen suunnitteluun. Paikalla oli tehty esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi vuoden 2007 kuntainventoinnin yhteydessä, mutta alueen historialliseen aikaan ajoittuvia mahdollisia muinaisjäännöskohteita ei ollut aikaisemmin tarkastettu. Byändan lähettyviltä tunnettiin Kalkberg- tai Kalkberget-niminen kallioinen mäki ja paikan nimen perusteella oli mahdollista, että alueelta olisi louhittu kalkkia. Myös kirjallisten lähteiden perusteella näytti siltä, että Byändan läheisyydessä olisi ollut 1700-1800-lukujen taitteessa louhostoimintaa. Maastotarkastuksessa Kalkbergetiltä löydettiinkin useita kalkkikivilouhoksia, jotka muodostavat kaksi erillistä muinaisjäännöskokonaisuutta. Louhosten ympäristössä havaittiin myös muita rakenteita.
Raportti

SIUNTIO, Störsvik Kasaberget, inventointi ja röykkiöiden koetutkimukset 29.9.-3.10.2011

Inventoija: Anu Lempiäinen
Tilaaja: Arkkitehtitsto Petri Rouhiainen Oy
Siuntion Störsvikin kartanon eteläpuolelle Kasabergetin alueelle on tekeillä uusi lomarakennusalue. Asemakaavaluonnosalueelta tunnettiin entuudestaan neljä kiviröykkiöitä. Alueella ei ole tehty perusteellista arkeologista inventointia, minkä vuoksi asemakaavaluonnosalueelle tuli suoritettavaksi arkeologinen inventointi. Lisäksi tunnettujen kohteiden luonteen ja ajoituksen selvittämiseksi tuli suorittaa koetutkimuksia. Kasabergetin itäisellä puolella suoritettiin koekuopitusta, mutta mitään uusia merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. Kasabergetin läntisellä puolella kartoitettiin ja tutkittiin yhteensä 6 röykkiötä, mukaan luettuna ennestään tunnettu Siuntio Störsvik Kasaberget N. Tutkituista röykkiöistä vain edellä mainitussa oli havaittavissa suunnitelmallinen rakenne. Vaikka suurin osa röykkiöistä oli selvästi ihmisen tarkoituksella kasaamia, mitään löytöjä, havaintoja kulttuurimaasta tai tulenpidosta ei havaittu. Todennäköisesti osa röykkiöistä on jonkinlaisia rajamerkkejä tai muita funktioltaan epäselviksi jääviä ihmistoiminnan tuloksena syntyneitä kivikasoja ja osa luonnonmuodostumia. Koska röykkiöitä oli selkeästi kasattu edelleen havaittavissa olevan turvekerroksen päälle, voidaan olettaa niiden ajoittuvan historialliseen aikaan.
Raportti

TAMPERE, Ranta-Tampellan alueen vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi 25.8.-26.8.2011
Inventoija: Eveliina Salo
Tilaaja: Tampereen kaupunki
Ranta-Tampellan kaavahanke koskee ranta-aluetta ja sillä voi olla vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön, minkä vuoksi alueella tehtiin vedenalaisinventointi, jossa selvitettiin, onko alueella esimerkiksi vanhoja hylkyjä tai vesiliikenteeseen liittyviä rakenteita. Inventointi tehtiin viistokaikuluotaamalla sekä rannalta pohjaa silmämääräisesti havainnoimalla. Mielenkiintoisimmat viistokaikuanomaliat liittyivät kivisen väylämerkin perustuksiin sekä puretun höyryputkilinjan metallirakenteisiin. Alueelta ei löytynyt sukeltaen tarkastettavia kohteita.
Raportti

UTAJÄRVI, Ahmasjärvi, viemäröintisuunnitelman linjauksen inventointi 9.5.-13.5.2011

Inventoija: Johanna Seppä
Tilaaja: Utajärven kunta
Ahmasjärven alueelta tunnetaan runsaasti arkeologisia löytöjä, joista vain osa on toistaiseksi luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kaikkien kohteiden laajuus ei ole tiedossa; monessa tapauksessa kyseessä ovat laajat kivikautiset asuinpaikkavyöhykkeet. Alueelle on suunniteltu viemärilinjan rakentamista, minkä vuoksi linjaus inventoitiin. Inventoinnin perusteella viemärilinjan rakentaminen tulee koskemaan Pikkaraisen ja Vesalan kivikautista asuinpaikkaa, joka sijaitsee viljelysmaalla ja on kyntämisen sekoittama. Muilta osin hankkeella ei ole vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Raportti

KAIVAUKSET, ESITUTKIMUKSET JA VALVONNAT 2011


HUOM: Ladattavat raporttitiedostot saattavat sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä, jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedostojen tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisältöjen jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.


ASKOLA, Vakkola, koekaivaukset kevyenliikenteenväylien linjauksilla 29.8.-9.9.2011
Kenttätyönjohtaja: Kreetta Lesell
Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus
Askolan Vakkolassa on vireillä maanteiden parantamishanke, jonka yhteydessä rakennetaan jalankulku- ja pyöräteitä nykyisten teiden viereen. Suunnitellut kevyenliikenteenväylät kulkevat useissa kohdin tunnetuilla muinaismuistoalueilla (viisi kivikautista asuinpaikkaa ja historiallinen kylätontti). Muinaismuistoalueilla olevien linjausten kohdalla tehtiin arkeologisia koetutkimuksia mahdollisen jatkotutkimustarpeen selvittämiseksi. Tutkimukset tehtiin avaamalla suunnitelluille tielinjauksille kaivinkoneella koeojia ja -alueita arkeologien ohjauksessa. Vakkolan historialliselta kylätontilta sekä Jokipellon ja Töyrylän kivikautisilta asuinpaikoilta ei löydetty pelto/pihamultakerroksen alta kiinteää muinaisjäännöstä. Metsässä sijaitseva Siltapelto Siltapellonhaka -niminen kivikautinen asuinpaikka on sen sijaan säilynyt kevyenliikenteen väylän kohdalla. Asuinpaikalta löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja likamaata.

Raportti

ESPOO, Koivu-Mankkaa (Orioninmäki), kylätontin koekaivaus 10.-19.10.2011

Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo
Tilaaja: SRV Yhtiöt Oyj
Espoon Orioninmäellä tehdyn koekaivauksen tarkoituksena oli selvittää myöhäiskeskiaikaisen Bölen kylä-tontin säilyneisyyttä alueella. Tutkimukset tehtiin, koska alueelle ollaan laatimassa kaavaa. Alueella tehtiin ennen varsinaisen koekaivauksen aloittamista gradiometrimittauksia, joiden avulla pyrittiin selvittämään onko paikalla havaittavissa alueen normaalista magneettisuudesta poikkeavia vaihteluita, jotka voisivat olla peräisin ihmistoiminnasta. Lisäksi käytettiin maatutkaa. Mittauksissa havaittiin useita poikkeamia. Koekaivausten alussa anomaliakohdat paikannettiin ja alueet tutkittiin koekuoppien avulla. Koekaivauksissa Orioninmäen keskiaikaisesta asutuksesta ei todettu säilyneen selkeitä rakenteita. Vanhojen karttojen ja koetutkimusten perusteella kylän talot ovat saattaneet sijaita kallion laella 1800-luvun loppupuolella rakennetun ja myöhemmin puretun kartanon kohdalla. Tällöin alueen vanhemmista rakenteista on tuskin säilynyt mitään. On myös mahdollista, että kylän talot ovat sijainneet hieman lännempänä Orionin rakennusten edustalla tai niiden paikoilla.

Raportti

HAMINA, Haminan ohikulkutien linjauksella sijaitsevien röykkiöiden kaivaukset ja muinaisjäännösten merkitseminen maastoon 4.-13.7.2011
Kenttätyönjohtaja: Kreetta Lesell
Tilaaja: Liikennevirasto
Haminan ohikulkutien linjauksen kohdalla kaivettiin kaksi historiallisen ajan röykkiötä: Tursanmetsä 1 (pohjoisin Tursanmetsän röykkiöistä) ja Kääkkäri A. Lisäksi tielinjan läheisyydessä olevia, myöhemmin tutkittavia muinaisjäännöskohteita merkittiin maastoon. Tursanmetsän röykkiöstä löydettiin palanutta ja palamatonta luuta. Kääkkärin röykkiöstä ei saatu löytöjä. Tursanmetsän röykkiöitä on tutkittu myös vuonna 2009.

Raportti

HAMINA, Rykmentinkenttä (Varuskunta-alue, Isoympyräkadun ja Maariankadun kulma), korttelin 73 tonttien 2 ja 3 kaivaus 5.5.-16.8.2011

Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo
Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt
Haminan Rykmentinkenttänä tunnetulle varuskunnan harjoitusalueelle suunnitellaan kahden asuinkerrostalon rakentamista. Historiallisten karttojen ja muiden lähteiden perusteella alueella on ollut rakennustoimintaa 1600-luvulta 1900-luvulle. Uudisrakennusalueella on tehty arkeologisia koekaivauksia vuonna 2005. Vuoden 2011 kaivauksissa paljastui Rjazanin rykmentin kirkon jäännökset sekä siihen liittyvä pienialainen hautausmaa. 1740-luvulla rakennettu kirkko on palanut vuonna 1821. Haudat ajoittuvat luultavasti kirkon alkuvaiheisiin. Suurin osa haudoista sijaitsi kirkon eteisosassa, mutta muutama haudoista oli kaivettu myös kirkon ulkopuolelle. Hautoja todettiin yhteensä 35, näistä neljä olivat nuorten miesten hautoja ja loput olivat pienten lasten hautoja. Kirkon pohjakaava on ollut hyvin yksinkertainen, kooltaan noin 7 x 32 m. Kirkon läheisyydessä todettiin myös todennäköisesti paikalla sijainneeseen leipomoon liittyviä rakenteita. Niiden lisäksi kirkon vierestä löytyi tiililattiaa, joka on luultavasti alueen vanhin säilynyt rakenne 1700-luvun alkupuolelta. Kaivausalueen kaakkoisosassa todettiin alueen vanhoihin kasarmirakennuksiin liittyviä rakenteita. Lisäksi alueelta kaivettiin esiin Haminan vuoden 1840 suurpalossa tuhoutuneen esikuntaupseeritalon kivijalka uuninperustuksineen. Paikalta talteen saadut esinelöydöt ovat tyypillistä 1700-1800-lukujen esineistöä, mm. punasavi- ja slaavilais-karjalaista keramiikkaa, erilaisia rauta- ym. metalliesineitä, lasinpaloja, rahoja ja liitupiipunkappaleita. Lisäksi haudoista löytyi kasteristejä, simpukkariipus, nuppineuloja ja pitsipäähineiden kappaleita sekä useita nappeja ja kankaanpaloja miesten haudoista.

Raportti

Liitteet 1-4

Kartat

Luuanalyysi

HELSINKI, Suomenlinnan Törnen laiturin patorakennelman vedenalainen kaivaus ja dokumentointi 31.10.-23.11.2011
Kenttätyönjohtaja: Eveliina Salo
Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta
Suomenlinnassa Varvilahden pohjukassa sijaitseva vuonna 1916-17 tehty hirsiarkkupatorakennelma tulee jäämään alueelle suunnitellun laiturin perustukseksi. Perustustyön yhteydessä hirsirakennetta on vahingoitettu kaivinkoneella, minkä vuoksi kohteella järjestettiin vedenalaiset kaivaukset sen kunnon dokumentoimiseksi ja laiturityömaan jatkosuunnitelman luomiseksi. Hirsiarkut olivat kärsineet huomattavia tuhoja ja sen käyttö uudisrakenteen perustuksena on kyseenalainen. Kohde dokumentoitiin kaivauksen eri vaiheissa video- ja valokuvaamalla sekä takymetrilla mitaten.

Raportti


HELSINKI, tykkipatteri BB10, ensimmäisen maailmansodan aikaisen puolustusvarustuksen kaivaus 26.9.-8.10.2011
Kenttätyönjohtaja: Riikka Väisänen
Tilaaja: Helsingin Energia
Helsingin Myllypurossa sijaitsevan, I maailmansodan aikaisen tukikohta VI:n tykkiasema BB10:n arkeologiset tutkimukset tulivat ajankohtaiseksi Helsingin Energian ollessa rakennuttamassa alueelle uutta maanalaista varastotilaa, jonka länsipuolelle myös Gasum aikoo rakennuttaa uuden maakaasuputken. Tykkiasema on osa Helsingin ympärillä sijaitsevaa linnoituslaitteiden ketjua, jota venäläiset rakensivat vuosien 1914-1918 välisenä aikana. Kyseisen tukikohdan rakentaminen alkoi vuonna 1915. Tavoitteena oli tutkia tämä osittain tuhoutunut tykkipatteri, jonka jälkeen kohde vapautuisi rakentamiselle. Tykkiaseman rintasuojana oli maavalli, jossa oli vielä havaittavissa kaksi ammusvarastoa. Taaempana oli säilynyt osittain yhdyshautaa, joka oli yhdistänyt tykkiaseman tukiaseman muihin kohteisiin. Kaivausten aikana saatiin esille muutamia puurakenteita, kuten esimerkiksi toisen ammusvaraston romahtaneet kattorakenteet hirsineen ja kattohuopineen. Löytyneet puurakenteet olivat pääsääntöisesti maatuneita ja huonokuntoisia. Linnoituslaitteen rakentamisessa ja tukemisessa oli käytetty myös kiviä.

Raportti

II, Keelaharju, kivikautisen asuinpaikan kaivaus soranottoalueella 6.6.-1.7.2011
Kenttätyönjohtaja: Teemu Mökkönen
Tilaaja: Maanomistaja
Keelaharju-nimisellä esihistoriallisella asuinpaikalla tehtiin kesäkuussa kuukauden ajan kaivauksia maa-aineksenottohankkeen vuoksi. Kaivausten merkittävin löytö oli Suomessa aiemmin tuntematonta hautatyyppiä edustava kivikautinen hauta. Hauta oli tehty maanpäällisen kivilatomuksen alle. Suorakaiteen muotoisen kiveyksen koko oli noin 4 x 5 metriä. Kivien välit oli täytetty punamullalla. Keelaharjun hauta on Suomen vanhin kivilatomukseen tehty hautaus. Se ajoittuu Pohjois-Ruotsin vastaavien hautausten ja rannansiirtymiseen perustuvan ajoituksen perusteella aikaan noin 5000 eKr., eli aivan esikeraamisen ja keraamisen kivikauden taitteeseen. Esinelöytöjä paikalta saatiin niukasti, lähinnä kvartsista ja kvartsiitista iskemällä valmistettujen esineiden työstöjätettä. Kohde on ajalta, jolloin ei vielä tunnettu keramiikkaa. Keelaharjun asuinpaikka ja hautaus sijaitsivat 7000 vuotta sitten ulkosaaristossa, pienellä saarella. Jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi paikka on nykyään sisämaata ja noin 78 metriä meren pintaa korkeammalla.

Raportti

II, Keelaharju, rakkakuoppien ja kivirakenteiden kartoitus 29.8-2.9.2011
Kenttätyönjohtaja: Simo Vanhatalo / koekaivausryhmä
Rahoittaja: Museovirasto
Keelaharjun korkeimmalla kohdalla on neljä muinaista rantamuodostelmaa, rakkakivikkoa. Näihin on kaivettu useita kuoppia ja niiden läheisyydessä on muutamia kivikasoja. Koekaivausryhmä kartoitti virkatyönä nämä rakenteet ja kuopat. Keelaharjun pohjoispuoli on soranottoaluetta, jota laajennetaan myös harjun länsi- ja eteläpuolelle. Lausuntoa varten on laadittu karttaluonnos, jota täydennetään tulevassa raportissa tarkemmilla rakkakivikoiden kuvauksilla ja digikuvilla.

JOENSUU, Muuraisniemi, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 8.-19.8.2011
Kenttätyönjohtaja: Simo Vanhatalo / koekaivausryhmä
Rahoittaja: Museovirasto
Koekaivausryhmä tutki virkatyönä kivikautisen asuin/löytöpaikan ympäristöä suunnitellun kesämökin rakentamishankkeen takia. Tutkimusten tuloksena todettiin paikalla muinoin olleen kivikautisen asuinpaikan osittain tuhoutuneen rantavoimien vaikutuksesta. Yhdestä koekuopasta löytyi hajonnut tulisijan tapainen rakennelma. Joissakin koekuopissa oli kvartsiesineitä ja -iskoksia, mutta mitään kiinteää asuinpaikkakerrosta ei ollut säilynyt.

KIRKKONUMMI, Tolls-nimisen röykkiön tutkimukset liikenne- ja paikoitusalueen suunnittelualueella 19.-23.9.2011

Kenttätyönjohtaja: Kreetta Lesell
Tilaaja: Kirkkonummen kunta
Tutkimuksissa kaivettiin suunnitellulla liikenne- ja paikoitusalueella sijaitseva, kallion päällä ollut kiveys (A). Sen laajuus oli 6 x 4,5 m ja siitä oli jäljellä 1-2 kivikerrosta, jotka poistettiin. Kiveyksestä ei tullut löytöjä, mutta se voisi olla sijaintinsa ja muotonsa perusteella pronssikautisen hautaröykkiön pohja. Kalliolla havaittiin myös kaksi muuta röykkiötä, jotka nimettiin kiveyksiksi B ja C. Nämä paljastettiin ja todettiin ihmisen tekemiksi. Varsinkin kiveys B vastaa ulkoisilta muodoiltaan rautakauden alun röykkiöhautoja. Sen laajuus on noin 5 x 5 m. Kiveyksen C laajuus on 2 x 2 m. Röykkiöt B ja C edellyttävät jatkotutkimuksia. Kallion ympäristöä tutkittiin tekemällä sinne koekuoppia. Ympäristöstä ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.

Raportti

KIRKKONUMMI, koetutkimukset Lapinkylän vesiosuuskunnan vesihuoltoverkoston rakentamisalueella
9.-13.5. 2011

Kenttätyönjohtaja: Kreetta Lesell
Tilaaja: Kirkkonummen Lapinkylän vesiosuuskunta
Kirkkonummen Lapinkylän vesiosuuskunnan vesihuoltoverkoston linjan läheisyydestä tai sen kohdalta tunnetaan kolme kivikautista asuinpaikkaa: Koivistosveden, Sigurdsberg ja Tengo Nyåker. Koska näiden muinaisjäännösten tarkkaa laajuutta ei ollut selvitetty, tehtiin linjalla arkeologisia koetutkimuksia, joissa selvitettiin, onko linjan kohdalla säilynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä ei kuitenkaan löytynyt, joten estettä rakentamiselle ei ole. Kohteiden rajauksia saatiin tarkennettua.

Raportti

KAUHAVA, Haaruskangas, koekuopitus sähkölinjalla asuinpainannealueen läheisyydessä 2.11.2011
Kenttätyönjohtaja: Simo Vanhatalo / koekaivausryhmä
Tilaaja: Esse Elektro-Kraft Ab

KITEE, Hiekanpäänselkä, tarkastus/koekuopitus sähkölinjan maakaapelointilinjalla kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 19.10.2011
Kenttätyönjohtaja: Simo Vanhatalo / koekaivausryhmä
Tilaaja: PKS Sähkönsiirto Oy


LAITILA, Vainionmäki, rautakautisen kalmiston kaivaus 7.-22.7. ja 2.-5.8.2011

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola
Rahoittaja: Museovirasto
Laitilan Vainionmäen pääosin viikinkiaikaan (800-1050 jKr.) ajoittuvassa polttokalmistossa järjestettiin kahdeksannet yleisölle avoimet tutkimuskaivaukset. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää kalmiston laajuutta ja sisäistä rakennetta. Tutkimuskaivaukset olivat avoinna yleisölle kahden viikon ajan. Kaivauksissa tutkittiin kalmiston itäreunasta 29 neliömetrin laajuinen alue. Löytöinä saatiin talteen mm. miekan teräkatkelma, keihäänkärki, veitsiä, tulusrauta, punnuksia, pronssikoruja, saviastian kappaleita sekä palanutta luuta. Erittäin runsaan löytömäärän vuoksi tutkimuksia jatkettiin neljän päivän ajan elokuun ensimmäisellä viikolla.

LÄNSI-TURUNMAA, Vrouw Maria veden alla -projektin tutkimussukellukset 4.-15.7.2011

Kenttätyönjohtaja: Riikka Alvik
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Vrouw Maria veden alla -hankkeen toinen tutkimusvaihe alkoi huhtikuun 2011 alussa. Vuonna 1771 uponneen purjealuksen hylyllä toteutettiin kahden viikon kenttätyöt, joiden aikana hylkyä tutkittiin pääasiassa ei-kajoavin menetelmin. Laivan rungon dokumentointia jatkettiin erityisesti sisätiloissa. Ruumassa olevista pakkauslaatikoista otettiin näytteitä niiden sisällön identifiointia varten ja lisäksi nostettiin joitakin esineitä kuten lasilinssejä, hohkakiviä ja liitupiippuja. Tutkimuksia voi seurata Vrouw Maria veden alla -blogista osoitteessa http://vrouwmariavedenalla.wordpress.com/.

MIKKELI, Harjula ja Närepelto, koekaivaus kaavoitettavalla alueella 30.5.-10.6.2011
Kenttätyönjohtaja: Kreetta Lesell
Tilaaja: Mikkelin kaupunki
Vt 5:n pohjoispuolella sijaitsevan Harjulan tilan maille sekä tien eteläpuolelle Närepeltoon ollaan kaavoittamassa mm. suurkaupan yksikköjä. Alueelta tunnetaan viitteitä rautakautisista ja historiallisen ajan muinaisjäännöksistä. Kaava-alueella tehtiin tämän vuoksi koekaivauksia kaivamalla koneellisesti arkeologien valvonnassa koeojia potentiaalisille paikoille. Harjulan alueella tutkittiin kaksi rakennetta, joista toinen oli tarkemmin ajoittamatonta kiveys ja toinen hiiltä sisältävä alue. Lisäksi Vt 5:n eteläpuolella sijaitsevalle suunnittelualueelle, jolla sijaitsee Närepelto-niminen muinaisjäännös, avattiin noin 600 m2:n suuruinen kaivausalue. Kaivausalueella ei ollut säilynyt kiinteää muinaisjäännöstä, mutta kyntökerroksesta saatiin rautakauteen ja/tai keskiaikaan ajoittuvina löytöinä mm. rautaesineen katkelmia, tulusrauta, panssarinuolenkärki, veitsiä ja kelloriipus. Kaivausalueen ulkopuolella sattaa olla säilynyt ehjää muinaisjäännöstä, esimerkiksi kalmistoa tai asuinpaikkaa.

Raportti

MIKKELI, Vanha huopatehdas, konekaivun valvonta 19.5.2011

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola
Tilaaja: Etelä-Savon sähkö
Vanha huopatehdas sijaitsee aivan Mikkelin keskiaikaisen kivisakastin luoteispuolella. Tontilla aloitettavien rakennustöiden vuoksi rakennusalueelle avattiin arkeologin valvonnassa kaivinkoneella koeojia sen selvittämiseksi, ulottuuko sakastin ympärillä sijainnut hautasmaa/kalmisto rakennuspaikalle asti. Merkkejä haudoista ei kuitenkaan löytynyt.

NASTOLA, Kärkjärvi Herneniemi, kivikautisten asuinpaikkojen kaivaus 1.7.-16.8.2011
Kenttätyönjohtaja: Johanna Seppä
Tilaaja: Insinööritsto Poutanen Oy/Harald Relander
Nastolan kunnan Kärkjärvellä, Kuraston tilalla sijaitsevan Herneniemen varhaismetallikautisen asuinpaikan tutkiminen tuli ajankohtaiseksi, koska alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa. Suunniteltu rakentaminen tuhoaisi rauhoitetun muinaisjäännöksen. Kohde jakautuu kolmeen osaan. Tutkimukset koskivat suurinta pohjoisinta löytöaluetta niemen kärjessä ja keskimmäistä aluetta sen eteläpuolella. Löytöalueet sijaitsevat muinaisen rantatörmän päällä. Tutkittavan alueen laajuus oli 5750 m². Kaivauksissa todettiin, että keskimmäisellä löytöalueella löydöt olivat verrattain vähäisiä, vain kvartsia. Pohjoisella alueella sen sijaan todettiin paksu ja runsaslöytöinen kulttuurikerros. Paikalta löytyi saviastian paloja, kvartsi-iskoksia, piinuolenkärkiä ja paljon palanutta luuta. Myös yksi tulisija dokumentoitiin.

Raportti


OULU, Keskustan seurakuntatalon tontti (Isokadun ja Asemakadun kulma, 30/115), srk-talon uusimiseen liittyvät koetutkimukset 6.-17.6.2011

Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen
Tilaaja: Oulun srk-yhtymä
Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän suunnitelmissa on Isokadun ja Asemakadun kulmatontilla olevan seurakuntatalon korvaaminen uudisrakennuksella paikoituskellareineen ja väestönsuojineen. Uudisrakentaminen aiheuttaa laajat kaivutyöt tontilla, kattaen pääosan tontin sisäpihasta. Piha on Museoviraston tekemässä Oulun kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa luokiteltu alueeksi, jolla saattaa sijaita muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Arkeologisen kulttuurikerroksen luonteen, säilyneisyyden ja paksuuden selvittämiseksi tontille avattiin kaksi koeojaa. Toisesta ojasta löytyi säilyneitä kulttuurikerroksia, kivijalan katkelma ja 1700-luvulle ajoittuvia esinelöytöjä. Säilyneet arkeologiset jäännökset saatiin kokonaisuudessaan tutkittua.

Raportti

OULU, Länsikulma (Pakkahuoneenkatu 9), pihan kunnostustöiden arkeologinen valvonta ja kaivaus 11.-27.5.2011
Kenttätyönjohtaja: Toni Kesti (Mika Sarkkisen ohjauksessa)
Tilaaja: As. Oy Oulun Länsikulma
Oulun keskustassa sijaitseva As. Oy Länsikulma teki alkukesällä 2011 piha- ja julkisivukorjauksia. Työt käsittivät kaivutöitä alueella, joka on Museoviraston tekemässä kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa määritelty alueeksi, sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pihalla on tehty arkeologisia koekaivauksia vuonna 2005. Työt oli pyritty suunnittelemaan siten, että ne kajoaisivat kulttuurikerroksiin mahdollisimman vähän. Arkeologi seurasi pihan pinnoitteen ja rakennekerrosten uusimiseen liittyviä kaivutöitä. Uuden viemärilinjan vetämisen vuoksi tehtiin lisäksi arkeologinen kaivaus 7 x 2 metrin laajuisella tontin pohjoisnurkassa alueella, jossa oli säilynyt kaupunkiarkeologisia kulttuurikerroksia noin metrin paksuudelta.

Raportti

OULU, Metsokangas (Pyöriäsuo), varhaismetallikautisen asuinpaikan kaivaus 16.5.-14.6.2011
Kenttätyönjohtaja: Johanna Seppä
Tilaaja: Nastarakennus Oy
Oulun kaupungin Metsokankaan kaupunginosassa, asemakaavan korttelissa 56 sijaitsevilla asuinrakentamiseen kaavoitetuilla tonteilla 2 ja 3 sijaitsee vuonna 1986 löytynyt muinaisjäännöskohde Pyöriäsuo, varhaismetallikautinen asuinpaikka. Oulun yliopisto on toteuttanut paikalla opetuskaivauksen vuonna 2004. Tonteilla tehtiin arkeologiset kaivaustutkimukset ennen rakentamisen aloittamista. Kohteesta tutkittiin yhteensä 162 neliömetriä kuukauden kestävissä kaivauksissa. Löytöinä tuli kvartsia sekä yksi saviastian pala (Anttilan keramiikkaa). Löydöt sijaitsivat suhteellisen pinnassa ja löytökerros oli osittain metsä-äestyksen sekoittama.

Raportti

OULU, Pohjois-Suomen messujen tontti / Ojakatu 2, kaivutöiden arkeologinen valvonta 29.9.-13.10.2011
Valvoja: Toni Kesti
Tilaaja: Synkroni Rakennuttajat
Oulussa Ojakatu 2:ssa suoritettiin arkeologinen valvonta pihankunnostustöiden yhteydessä. Alue on määritetty 1. luokkaan kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa. Piha on ollut Hahtiperän satama-aluetta 1600-luvulta aina 1800-luvun alkuun ja alueelta on löytynyt säilyneitä kulttuurikerroksia aikaisemmissa tutkimuksissa. Valvonnassa löytyi lukuisia rakenteita ja esineistöä 1800-1900-luvuilta sekä muutama esineen katkelma 1700-luvulta.

Raportti

OULU, Pikisaari, varhaisteollisen kohteen kaivaus 12.9.- 4.11.2011
Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen
Tilaaja: Sivakka-yhtymä Oy
Tutkimuskohde sijaitsi Oulun Pikisaaren pikiruukin muinaismuistoalueen reunassa. Alueelle on suunnitteilla asuintaloja, joiden rakentaminen aloitetaan keväällä 2012. Alueella on tehty arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosina 2002, 2006 ja 2007 Oulun yliopiston toimesta. Tuolloin tutkittiin n. 50 m² kokoinen alue, jolta dokumentoitiin kivijallisen rakennuksen jäännös, salvottua hirsirakennetta sekä muutamia kuoppajäännöksiä. Rakenteiden luonne jäi avoimeksi, mutta niiden tulkittiin viittaavan paikalliseen käsityöläistoimintaan. Syksyllä 2011 jatkettiin alueen tutkimista avaamalla n. 600 m² suuruinen alue. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aiemmin esille tulleiden rakenteiden luonnetta ja sekä niiden suhdetta alueella sijainneeseen pikiruukkiin. Tutkimuksissa kävi ilmi, että kivijalka oli jäännös n. 16 m pitkästä rakenteesta, jossa oli säilyneenä neljä huonetta. Kahden huonetilan sisällä oli erilliset hirsikehikot ja toisen kehikon sisällä kuoppajäännös. Löytöinä talletettiin mm. eri materiaaleista (luu, lasi, puu, metalli) valmistettuja nappeja, liitupiipun koppia ja varsia, veitsiä, erilaisia pientyökaluja, keramiikan paloja ja rahoja. Rakenne ajoittunee 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkupuolelle. Alustavien tutkimustulosten mukaan tulkinta paikallisesta käsityöläistoiminnasta vahvistui.

Raportti

Makrofossiiliraportti


OULU, Rotuaari, kävelykadun kunnostustöiden ja esiintymislavan siirron arkeologinen valvonta 28.2.-9.3. ja 2.5.-24.5.2011

Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen
Tilaaja: Oulun kaupunki
Oulussa keskustassa, kävelykatu Rotuaarilla toteutettiin välillä Pakkahuoneenkatu - Kauppurienkatu kunnallisteknisten kaivutöiden arkeologinen valvonta, sillä katualue on luokiteltu kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa mahdollisesti säilyneeksi alueeksi. Valvonnassa havaittiin Rotuaarin keskusaukio parhaiten säilyneeksi. Alueelta dokumentoitiin muutamia kivijalkoja, jotka ajoittuvat 1700-luvulta 1900-luvulle. Kerrostumat olivat kuitenkin suurimmaksi osaksi tuhoutuneet jatkosodan pommituksissa vuonna 1944, jolloin alue kärsi pahoja vaurioita. Paikoitellen aukion alueella modernien pinta- ja tasoitemaiden alla sijaitsi paksu palaneen rakennusjätteen ja muun sekoittuneen aineksen kerros, joka oli tasattu alueelle ilmeisesti pommitusten jälkeen. Rotuaarin kävelykatu välillä Pakkahuoneenkatu - Kirkkokatu oli kokonaisuudessaan aiemmin kaivettua aluetta, jossa kerrokset olivat tuhoutuneet.

Raportti

PIELAVESI, Multaniemi, kesämökin rakennuspaikan koekaivaus kivikautisen löytöpaikan läheisyydessä 30.5.-10.6.2011

Kenttätyönjohtaja: Simo Vanhatalo / koekaivausryhmä
Rahoittaja: Museovirasto
Kivikautisen löytöpaikan läheisyyteen on suunniteltu kesämökki, jonka rakennuspaikka tutkittiin virkatyönä koekuoppien avulla. Rakennuspaikka sijaitsee kivikkoisella luoteisrinteellä ja osittain rantatasanteella. Rakennuspaikan etelänurkasta löytyi tulisijan tapainen palaneiden kivien ja hiilen sekainen rakennelma. Kyseessä saattaa olla riistankypsennyskuoppa. Rakennuspaikan koekuopista löytyi erittäin huonolaatuista kvartsia, ilmeisesti ne olivat peräisin lohkareista, jotka oli hajotettu paikalle. Alueella oli merkkejä vanhasta kivikkoisesta muinaisrannasta ja muuallakin maaperä oli lajittunutta rantavoimien vaikutuksesta. Inventoinnissa määritelty asumuspainanne vaikutti tervahaudan pohjarakenteelta koekuopan hiili- ja tuhkamaahavaintojen sekä vallin reunoilla olleiden säännöllisten kuoppajäännösten perusteella. Koekuopasta löytyi hyvälaatuista kvartsia ja maaperä oli kivetöntä hiekkaa, joten tämä alue saattaa olla kivikautista asuinpaikkaa. Tontin itäosasta löytyi hiilimiilu.

PIHTIPUDAS, Majakaarre 1, Vesi- ja viemärilinjan koekaivaus kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 27.6.-1.7.2011
Kenttätyönjohtaja: Simo Vanhatalo / koekaivausryhmä
Rahoittaja: Museovirasto
Kivikautisen asuinpaikan lähellä oleville kesämökkitonteille on suunniteltu vesi- ja viemärilinja. Linjan kohdat tutkittiin virkatyönä koekuoppien avulla. Muinaisen rantakivikon kohdalta, puhtaasta hienosta hiekasta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Uudehkon kesämökin läheisyydestä, 2000-luvun alussa tutkitun alueen läheisyydestä löytyi kampakeraamisen saviastian pala, kvartsia ja hieman palanutta luuta. Tämä löytökohta sijoittui vesi- ja viemärilinjan ulkopuolelle. Muualla maaperä oli kivikkoista ja muinaisjäännös rajoittui vain rantatörmän läheisyyteen.

PORI, Annankatu 8 (609-2-15-410), kulttuurikerroksen prospektointi kairaamalla 25.5.2011
Kenttätyönjohtaja: Päivi Hakanpää
Tilaaja: Porin YH-asunnot
Tontille tullaan rakentamaan asuinkerrostalo ja toimistorakennus sekä maan alainen paikoitushalli. Tutkimusalue on viimeistään 1660-luvulla ollut kaupungin tonttimaata. Maaperäkairausten avulla oli tarkoitus saada tietoa tontin kulttuurikerrosten säilyneisyydestä, laajuudesta ja paksuudesta. Tutkimukset tehtiin yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Tontilta otettiin yhteensä 14 kairausnäytettä. Tontilla havaittiin kulttuurikerroksia, joiden paksuus vaihteli 10 cm:stä lähes metriin. Paksuimmillaan kerrostumat olivat tontin keskiosassa. Kulttuurikerrokset sisälsivät maatunutta puuta ja paloon viittaavia jälkiä. Tontin eteläosassa ovat kulttuurikerrokset tuhoutuneet.

Raportti

PORI, Annankatu 8 (609-2-15-410), kaupunkiarkeologinen kaivaus ja kaivutöiden arkeologinen valvonta 1.7.-18.8. ja 24.10.-11.11.2011

Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen
Tilaaja: Porin YH-asunnot Oy
Toukokuussa 2011 tehtyjen maaperäkairausten perusteella rakennettavan tontin piha-alueella oli säilynyt kaupunkiarkeologisia kulttuurikerroksia ja rakenteita. Tutkittavalle tontille avattiin kaivauksissa kaikkiaan kolme kaivausaluetta, yhteensä n. 230 m². Kulttuurikerrokset havaittiin parhaiten säilyneiksi tontin keski- ja länsiosissa. Kaivauksissa dokumentoitiin useita kivirakenteita. Parhaiten säilynyt kokonaisuus muodostui rakennuksen kivijalasta, kivijalan alisesta romahtaneesta holvikellarista, laaja-alaisesta mukulakiveyksestä sekä kahdesta samansuuntaisesta kivikourusta. Toisen kourun länsipäässä sijaitsi kivestä rakennettu kaivo. Kokonaisuus ajoittunee 1700-lopulta 1800-luvun alkupuolelle. Lisäksi tontilta dokumentoitiin todennäköisesti 1800-luvun ensimmäiselle puoliskolle ajoittuvia fragmentaarisia puurakenteita sekä kivijalallisen rakennuksen jäännös. Löytöinä talletettiin esim. keramiikka-astioiden paloja, metalliesineitä, liitupiipun koppia ja varsia, lasiesineiden sirpaleita, rahoja ja myllynkivi. Loka-marraskuun vaihteessa tontilla tehtiin lisäksi kaivutöiden arkeologista valvontaa pihan niillä alueilla, joille jäi vielä kaivausten jälkeen rakenteita. Valvonnan yhteydessä dokumentoitiin mm. kaivoja.

Raportti

PORI, Mäntyluoto, Kallonlahden hylyn arkeologinen kaivaus 30.5.-1.7.2011
Kenttätyönjohtaja: Riikka Tevali
Tilaaja: Porin satama
Kallonlahden hylky (id 2622) sijaitsee Mäntyluodossa, Porin satamassa ja joutuu sataman laajentamisen alle, minkä vuoksi paikalla suoritettiin kaivaukset. Sataman laajentaminen kuitenkin voitiin aloittaa ennen kaivauksia ja niiden aikana hylky jätettiin omaan altaaseensa, joka pumpattiin tyhjäksi merivedestä ja hylky kaivettiin kuivalla maalla. Kaivauksen aikana hylky kaivettiin esiin ja sen rakenneosat dokumentoitiin. Hylystä tehtiin myös laserkeilaus Muuritutkimus Ky:n toimesta. Tutkimusten aikana pyrittiin selvittämään hylyn rakennustapaa ja rakennetta. Hylyn alkuperää oli mahdollista tutkia historiallisten lähteiden perusteella ja sen tunnistettiin olevan todennäköisesti ruotsalainen priki Carl, joka upposi Mäntyluotoon myrskyssä vuonna 1879.

Raportti

PORVOO, Henttala, koneellisen kaivutyön seuranta kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 27.-28.5.2011
Kenttätyönjohtaja: Simo Vanhatalo / koekaivausryhmä
Rahoittaja: Museovirasto
Kivikautiselle asuinpaikalle oli suunniteltu hevostalli ja lantala, joiden rakennusalat koekaivettiin virkatyönä elo-syyskuussa 2010. Tutkimuksissa löytyi kampakeraamisia saviastian paloja isojen siirrettyjen kivien seosta ja kaksi tulisijan jäännöstä soraisesta rinteestä. Koekuopitettu alue kattoi rakennuspaikat, mutta koneellisen kaivutyön seurannalla toukokuussa 2011 haluttiin varmistaa, ettei rakennustyön yhteydessä tuhoudu koekuopituksessa havaitsematonta muinaisjäännöstä. Seurannan aikana hevostallin rakennuspaikalta löytyi piinuolenkärki ja muutamia saviastian paloja. Lisäksi etsittiin vesijohto/viemärilinjalle sopiva reitti.

PYHTÄÄ, Haasianiemi, tarkkuusinventointi ja koekaivaukset 7.-8.7., 12.-16.9. ja 13.10.2011
Kenttätyönjohtaja: Simo Vanhatalo / koekaivausryhmä
Rahoittajat: Museovirasto ja Liikennevirasto
Museovirasto sai marraskuussa 2010 ilmoituksen metalliesineistä, jotka olivat löytyneet Pyhtään Haasianiemestä valtatie 7:n uuden linjauksen alueelta. Paikan luonteen selvittämiseksi koekaivausryhmä teki paikalla tutkimuksia kolmessa eri vaiheessa, heinäkuussa, syyskuussa ja lokakuussa 2011, yhteensä kahdeksan päivän aikana. Kenttätöiden aluksi selvitettiin metallinilmaisimen avulla löydettyjen esineiden tarkat löytöpaikat. Näiden löytöpaikkojen kohdalle kaivettiin pieniä 20-30 cm lapionpistoja, muutamia koekuoppia ja koeojia. Tutkimuksissa löytyi paljon metalliesineistä mm. pitkä, mahdollisesti tulilapion varren kappale, atraimen väkäsellisen kärjen kappale, nauloja ja veneniittejä, joiden ikää on vaikea määrittää. Huomiota kiinnitti esineistön katkelmallisuus. Tutkimusalueen eteläreunasta löytyi kahden kiven väliin rakennettu ahjo. Sen edustalla oli runsaasti kuonan kappaleita. Kohteen tutkimukset ovat vielä kesken.


RAUTALAMPI, Hämeenniemi, kivi/varhaismetallikautisen asuinpaikan koekaivaus 13.-23.6.2011
Kenttätyönjohtaja: Simo Vanhatalo / koekaivausryhmä
Rahoittaja: Museovirasto
Rautalammen Hämeenniemen moniperiodiselle asuinpaikalle on suunnitteilla mökkitontteja. Museoviraston koekaivausryhmä tutki virkatyönä Markkulan tontin itäosan rantavallivyöhykkeen vuonna 2010 löydettyä saviastianpalojen löytöpaikkaa pienellä tasokaivauksella ja koeojalla. Koekaivauksissa löytyi lisää saviastianpaloja, jotka edustavat Anttilan keramiikkatyyliä. Tasokaivausalueen reunasta löytyi hiiltyneiden puiden muodostamia rakenteita. Lähistöllä oli myös hiilimiiluun, tervahautaan tai metallinkäsittelyyn liittyviä hiiltyneitä alueita. Saviastian palojen lisäksi löytyi metallivalussa käytettyjen esineiden mallineiden paloja, joiden tarkempi tutkiminen on vielä kesken. Tutkimusten avulla voitiin rajata tontille suunnitellun kesämökin ranta-alueelle johtava kulkureitti.

Sivun alkuun


 



Tietoa sivustosta
Sivukartta



Sivu päivitetty 2.1.2014
© Museovirasto