Rakennetut kulttuuriympäristöt -kuvapankki

Otaniemen kampusalue.Campusområdet i Otnäs. Teknillinen korkeakoulu muutti Espoon Otaniemeen 1950-luvulla. Osakuntatalo Dipoli on Raili ja Reima Pietiläisen käsialaa. Kuva: Saara Vilhunen.

Suuri rantatie.Stora Strandvägen. Suomen tärkeimpiin historiallisiin teihin kuuluvan Suuren Rantatien osia käytetään edelleen. Espoossa tie kulkee mm. Espoonkartanon alueella. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Tammion ja Kuorsalon saaristokylät. Haminan saaristossa sijaitseva Kuorsalo on vanha itäisen Suomenlahden kalastuskylä. Kylän puiset asuinrakennukset ovat valtaosin 1800-luvulta. Kuva: Soile Tirilä.

Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat. Hertonäs och Gumtäkts koloniträdgårdar. Kumpulan siirtolapuutarhassa on museomökki, joka on sotia edeltävässä asussa. Kuva: Soile Tirilä.

Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat. Hertonäs och Gumtäkts koloniträdgårdar. Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat ovat esimerkkejä 1920- ja 1930-luvuilla perustetuista siirtolapuutarhoista. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari. Folkparkerna Högholmen och Fölisön. Seurasaaressa on kymmeniä Suomen maakunnille tyypillisiä puurakennuksia ja rakennusryhmiä 1600-luvun lopulta 1900-luvulle. Kuva: Soile Tirilä

Helsingin Kauppatori rakennuksineen. Helsingfors Salutorg med omgivande byggnader. Merelle avautuva Kauppatori satama-altaineen ja laitureineen muodostettiin 1810-luvulla. Kuva: Saara Vilhunen.

Maunulan asuntoalue. Bostadsområdet Månsas. Jälleenrakennuskaudella rakennetussa Maunulassa eri asunto- ja asuintalotyypit on sijoitettu puistomaiseen ympäristöön. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Olympiarakennukset.Olympiadbyggnaderna. Olympiarakennukset ovat kilpaurheiluareenoita ja tavallisten helsinkiläisten liikunta- ja virkistyspaikkoja. Soutustadion hyväksyttiin Olympialaisissa vain melontakilpailujen pitopaikaksi tuulisen radan takia. Kuva: Soile Tirilä.

Helsingin Rautatientori. Järnvägstorget i Helsingfors.

Rautatientori on pääkaupungin liikenteellinen keskus. Eliel Saarisen suunnittelema Rautatieasema on vihitty käyttöön 1919. Kuva: Saara Vilhunen.

Salmisaaren teollisuusalue.Sundholmens industriområde. Salmisaaren maisemaa hallitsevat suuret teollisuushistorialliset kohteet. Kaapelitehdas on onnistunut esimerkki uudelleenkäytöstä. Kuva: Saara Vilhunen.

Senaatintori ympäristöineen.Senatstorget med omgivning. Senaatintori on pääkaupungin pääaukio. Uusklassistinen Valtioneuvoston linna aukion itälaidalla on maan tärkein historiallinen hallintorakennus. Kuva: Saara Vilhunen.

Vallilan asuinalueet.Vallgårds bostadsområden. Sturenkadun tuntumassa kerrostalot kiertävät koko korttelin ympäri muodostaen isoja korttelipihoja. Kone- ja Siltarakennus Osakeyhtiön kortteli rakennettiin 1917-1929. Kuva: Soile Tirilä.

Fagervikin ruukinalue.Fagervik bruksområde. Fagervik on Suomen yhtenäisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus. Rautaruukki oli toiminnassa 1646-1902. Kuva: Soile Tirilä.

Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema.Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaan kuuluvat rakennustaiteellisesti merkittävät 1900-luvun alun taiteilijahuvilat. Jean Sibeliuksen Ainola (1904) sijaitsee metsäisellä kumpareella. Kuva: Soile Tirilä.

Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue. Littoisten verkatehtaan vieressä on 1920-luvulla rakennettu Kotimäen työväenasuntoalue. Puistomainen asuinalue on yhtenäinen ja tiivis. Kuva: Soile Tirilä

Littoisten verkatehdas on yksi Suomen vanhimmista ja historiallisesti merkittävimmistä tekstiilitehtaista. Tehtaan toiminta Littoisissa loppui 1968. Tehdasrakennukseen on tehty mm. asuntoja. Kuva: Soile Tirilä.

Bengtskärin majakka. Bengtskärs fyr. Bengtskärin majakka on merenkulun tärkeimpiä rakennusperintökohteita. Pohjoismaiden korkein majakka kohoaa 51 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kuva: Jouni Multimäki.

Imatrankosken kulttuuriympäristö. Imatrankoski veti runsaasti matkailijoita jo 1800-luvulla. Varhaiset matkailuun liittyneet rakennukset ovat hävinneet, Imatran Valtionhotelli vuodelta 1903 palvelee edelleen matkailijoita. Kuva: Tuija Mikkonen.

Kouvolan hallintokeskus. Kouvolan keskuskirkko, kaupungintalo ja Kymen läänin virastotalo sekä puistot muodostavat modernin hallintokeskuksen. Kolmen tornitalon sarja muodostaa keskustaan maamerkin. Kuva: Soile Tirilä.

Korian sillat. Kymijoen ylittävät Korian sillat edustavat aikansa siltatekniikan huippua maassamme, ja niissä näkyy siltatekniikan kehitys. Vanhempi teräsristikkosilta on vuodelta 1870 ja uudempi valmistui 1925. Kuva: Soile Tirilä.

Saimaan kanava. Saimaan kanava on maamme merkittävin kanava. Se johtaa Saimaan järvialueelta Viipurin kautta Suomenlahdelle. Mustolan sulku on putouskorkeudeltaan 7,2 metriä. Kuva: Hannu Vallas.

Loviisan alakaupunki.Nedre stan.Loviisan alakaupunki on yksi maamme yhtenäisimmistä 1700-luvun kaupunkialueista. Kuva: Soile Tirilä.

Svartholman linnoitus.Svartholms fästning.1700-luvun loppupuolen ruotsalaista linnoitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittävä osa valtakunnan itärajan puolustushistoriaa. Kuva: Timo-Pekka Heima

Luumäen kirkko. Luumäen puinen empirekirkko on suunniteltu Intendentinkonttorissa. Se vihittiin käyttöön 1845. Kirkko näkyy laajalle yli ympäröivän viljelymaiseman. Kuva: Soile Tirilä.

Kankaisten kartanolinna. Kankaisten kartanolinna on yksi harvoja keskiajalta periytyviä ylemmän aateliston rakennuttamia kivisiä asuinkartanoita. Kuva: Soile Tirilä.

Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema. Pyhän Henrikin kulttiin liittyvä Nousiaisten kirkko on Turun tuomiokirkon ohella Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävin muistomerkki. Kuva: Soile Tirilä

Paimion parantola. Suomalaisen funktionalismin pääteoksiin kuuluva Paimion parantola on arkkitehti Alvar Aallon varhaistuotantoa. Se rakennettiin 1929-1933. Kuva: Soile Tirilä.

Sarvilahden kartano ympäristöineen.Sarvlax gård med omgivning. Sarvilahden kartanon päärakennus on suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennettu ylhäisaatelin asuinlinna. Kuva: Soile Tirilä.

Vanha Porvoo ja Porvoon linnamäki. Gamla Borgå och Borgbacken i Borgå. Porvoo on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Vanhassa Porvoossa on hyvin säilynyt keskiaikainen asemakaava, katuverkosto ja tonttirakenne. Kuva: Soile Tirilä.

Pohjan ruukkiympäristöt.Bruksmiljöerna i Pojo. Antskog, Billnäs ja Fiskars ovat maamme kolme vanhinta ruukkia. Billnäsin ruukin rakennukset ovat ryhmittyneet joen ja kosken ympärille. Kuva: Soile Tirilä.

Pohjan ruukkiympäristöt. Bruksmiljöerna i Pojo. Fiskarsin ruukinalue on laaja Fiskarsinjoen varteen suurelta osin 1800-luvun kuluessa rakennettu kokonaisuus. Kuva: Soile Tirilä.

Vanha Rauma. Vanha Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Se on laajimpia säilyneitä historiallisia puukaupunkialueita Pohjoismaissa. Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde. Kuva: Soile Tirilä.

Turun hautausmaa siunauskappeleineen.Begravningsplatsen och välsignelsekapellen i Åbo. Pyhän ristin kappeli valmistui Turun kulttuurihistoriallisesti merkittävälle hautausmaalle 1967. Sen julkisivut ja sisätilat ovat betonipintaisia. Kuva: Soile Tirilä.

Kakolanmäki.Kakolabacken. Kakolanmäki on maan laajin historiallinen vankila-alue. Sitä alettiin rakentaa 1840-luvulla, ja sinne perustettiin kolme suljettua laitosta 1900-luvun alkuun mennessä. Vankilakäyttö päättyi 2007. Kuva: Soile Tirilä.

Turun läntinen ylioppilaskylä.Västra studentbyn i Åbo. Turun läntinen ylioppilaskylä edustaa 1960-luvun strukturalistista suunnittelua. Arkkitehtuurissa haluttiin korostaa rakenteiden pelkistettyä kauneutta. Kuva: Timo-Pekka Heima

Ruissalon huvila-alue.Villaområdet på Runsala. Ruissalo on yksi Pohjoismaiden 1800-luvulla kaupunkien lähialueille syntyneistä huvila-alueista. Villa Gustafsberg edustaa 1800-luvun lopun koristeellista vaihetta. Kuva: Soile Tirilä.

Turun linna. Åbo slott. Turun linna perustettiin Aurajoen suun saarelle 1280-luvulla. Se uudistettiin renessanssilinnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Nykyinen ulkoasu on tulos eriaikaisista rakennusvaiheista. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo.Turun Sanomats kontor, Lantmannahuset och Standardhyreshuset. Alvar Aallon Turun Sanomille suunnittelema toimisto- ja painotalo on Suomen ensimmäisiä funktionalistisia rakennuksia. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue. Åbo domkyrka och den historiska stadskärnan i Åbo.Turun tuomiokirkko ja historiallinen ydinalue heijastavat Turun asemaa maamme hallinnollisen, uskonnollisen, akateemisen ja kulttuurielämän keskuksena ja Suomen pääkaupunkina vuoteen 1812. Kuva: Soile Tirilä.

Sunilan tehtaat ja asuinalue.Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Kuva: Soile Tirilä.

Erkylän kartano. A.F.Granstedt suunnitteli päärakennuksen 1840-luvulla. Erkylänjärveä kohti laskeva puisto ja ympäröivät pellot muodostavat laajan yhtenäisen maiseman kartanon ympärille. Kuva: Johanna Forsius.

Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Kirkkoherranpappila (1813) on keskiaikaisella paikallaan kirkon ja Vesijärven välissä. Hollolan pitäjänkeskus on poikkeuksellisen edustava ja hyvin säilynyt. Kuva: Soile Tirilä.

Hämeen linna. Hämeen linna on Turun linnan ohella tärkein keskiaikainen linnamme. Se oli Hämeen hallinnollinen ja taloudellinen keskus keskiajalta 1600-luvulle. Sen jälkeen se toimi mm. varikkona ja vankilana. Kuva: Jari Heiskanen.

Katisten kartano. 1800-luvun loppupuolella kartanorakentaminen vapautui klassismista, ja se näkyy Katisten kartanossa mm. epäsymmetriana, rapattujen pintojen ja tiiliseinien kaariaiheissa ja keskirisaliitin pääportaan sommitelmassa. Kuva: Anu Laurila.

Kallenaution kestikievari. J.L.Runeberg ja Z.Topelius ovat kuvanneet tätä kestikievaria ja molemmat myös yöpyivät siellä.Kestikievarin pito tilalla aloitettiin 1778. Kuva: Johanna Forsius.

Kauhavan ilmasotakoulu. Kauhavan ilmastotakoulu on malliesimerkki itsenäisyyden alkuvuosikymmenten kasarmiarkkitehtuurista. Kuva: Soile Tirilä.

Palman alueen huvila-asutus.Villabosättningen i området Palma.1800-luvun alussa Pohjanmaan rannikkokaupunkien liepeille alkoi syntyä kaupunkiporvariston huviloita. Villa Carlshamn on yksi Palman huviloista.Kuva:Tuija Mikkonen.

Kuortaneen pohjalaistalot. Kuortaneen kaksivooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla. Kuva: Soile Tirilä.

Lahden suurradioasema. Suurradioaseman mastot kertovat yleisradiotoiminnan kehityksestä 1920- ja 30-luvulla. Salpausselän harjulla on kaksi 150 metriä korkeata teräsristikkomastoa. Kuva: Soile Tirilä

Lahden suurradioasema. Lahden suurradioaseman asemarakennus vuodelta 1935 on Suomen ensimmäinen. Kuva: Soile Tirilä.

Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen. Tuomiokirkon ympäristössä on maaseutukirkonkylälle tyypillisiä rakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun austa. Hautasen talo (1897) toimii nykyisin kouluna. Kuva: Soile Tirilä.

Riihimäen rautatieasema ja Rautatienpuisto. Arkkitehtitoimisto  Nyström-Petrelius-Penttilän suunnittelema kirkko valmistui Rautatienpuistoon 1904. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Toijolan kylän historialliset kohteet. Pien-Toijolan talonpoikaistalo on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Museona toimivalla tilalla on 28 rakennusta. Kuvassa aittoja. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Ruoveden kirkonkylä. Hämeen entisiin erämaihin kehittynyt Ruoveden raittimainen kirkonkylä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yhtenäinen kokonaisuus. Kuva: Johanna Forsius.

Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori. Hämeenkatu, leveä bulevardityyppinen puistokatu periytyy 1800-luvun asemakaavoista. Kuva: Jari Heiskanen.

Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori. Näkymä rautatieasemalta Hämeenkatua länteen. Kuva: Jari Heiskanen.

Pispalanrinne. Pispala rakentui 1800- ja 1900-lukujen taitteessa jyrkälle harjulle kahden järven väliin. Työväen asuntoalue syntyi kaavoittamattomalle alueelle ja ilman valvontaa. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Ratinan stadion. 1966 valmistunut Ratinan stadion on Suomen hienoimpia teräsbetoniarkkitehtuurin edustajia. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Tammerkosken teollisuusmaisema. Kosken itärannalla Tampellan pellavatehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopusta. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Viinikka-Nekalan pientaloalue. Alueet rakennettiin ja suunniteltiin 1900-luvun alussa ja jälleenrakennuskaudella. Viinikan kirkossa yhdistettiin saman katon alle kirkkosali, työkeskus ja pappila ensimmäistä kertaa Suomessa. Kuva: Martti Jokinen.

Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan höyrymylly. Vasa strandparksområde med offentliga byggnader och Vasa Ångkvarn. Hovioikeudenpuistossa on esplanadin päätepisteenä ja kaupunkikuvallisena merkkikohteena Setterbergin suunnittelema Vaasan hovioikeuden talo (1862). Kuva: Soile Tirilä

Vaasan keskuspuistikot ja palokadut. Vasa stads esplanader och brandgator. Viisi keskuspuistikkoa eli esplanadia kulkevat kaupungin halki ja risteävät toisiaan. Puistikot periytyvät lääninarkkitehti C.A.Setterbergin 1855 asemakaavasta. Kuvassa Vaasan puistikko kirkolta itään. Kuva: Timo-Pekka Heima

Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan höyrymylly. Vaasan Höyrymyllystä etelään on Pakkahuoneenpuisto eli Satamapuisto. Kuva: Soile Tirilä.

Iisalmen rautatieasema. Asemarakennus valmistui 1902 Bruno Granholmin suunnitteleman asematyypin mukaan. Asema-alue on poikkeuksellisen laaja ja siellä on runsaasti eri-ikäisiä rakennuksia. Kuva: Soile Tirilä.

Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava. Runni on Suomen vanhimpia terveyslähteitä. 1904 rakennettua kylpylähotellia käytetään edelleen. Kuva: Soile Tirilä.

Ilomantsin Pappilanvaara. Vanhassa kirkonkylässä on sekä luterilainen että ortodoksinen kirkko.  Profeetta Eliaan muistolle pyhitetty ortodoksinen kirkko vihittiin käyttöön 1892. Kuva: Soile Tirilä.

Juantehdas. Juantehtaan (Strömsdalin) ruukki on Savon vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmiruukki. Se perustettiin 1746 Vuoksen vesistön Juankoskeen. Kuva: Soile Tirilä.

Juvan kirkonmäki. Rakennusmestari Erkki Kuorikosken johdolla rakennettu Juvan kirkko (1856-63) on tärkeä Suomen 1800-luvun jälkipuolen kirkkoarkkitehtuurissa. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen kampuksen ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1800-luvun lopulla. Alvar Aalto suunnitteli punatiilisiä rakennuksia honkia kasvavalle harjulle 1950-luvulla. Kuvassa päärakennuksen sisäänkäynti. Kuva: Soile Tirilä.

Riuttalan talomuseo. Riuttalan tilan päärakennus (1852) on tyypillinen pohjoissavolainen vuoraamaton hirsirunkoinen paritupa. Tilalla on umpipiha ja kaikkiaan 26 rakennusta. Kuva: Soile Tirilä.

Kuhmoisten sahan lahti. Sahaympäristö on muodostunut Päijänteen rantaan 1912-1985. Se on tärkeä sahateollisuuden muistomerkki, sillä monet muut suursahat ovat tuhoutuneet. Kuva: Soile Tirilä.

Kuopion tori. Kaupankäynti siirtyi kauppatorille 1856. Sen laidalla sijaitsevat kaupungintalo (1885), kauppahalli (1902), linja-autoasema (1934) ja lyseo (1826-1940). Kuva: Hannu Vallas.

Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit. Snellmanin puisto oli kaupungin kaupan keskus 1850-luvulle asti. Tuomiokirkko, vuodelta 1775, on Pohjois-Savon ensimmäinen kivirakennus. Kuva: Soile Tirilä.

Emolan esikaupunkialue. Emola syntyi kaupungin ulkopuolelle ilman kaavoitusta ja valvontaa. Sen luonne on säilynyt hyvin. Kuva: Soile Tirilä.

Mikkelin hallitustori ympäristöineen. Hallitustorin suunnittelulla korostettiin läänin pääkaupungin asemaa. C. L Engel suunnitteli asemakaavan ja 1843 valmistuneen lääninhallituksen empirerakennuksen. Kuva: Soile Tirilä.

Mikkelin rautatieasema. 1889 valmistunut rautatieasema on alkuperäinen Savon radan asemarakennus. Se muodostaa arvokkaan päätteen Hallituskadulle. Kuva: Timo- Pekka Heima.

Kinkomaan sairaala-alue. Sairaala rakennettiin Keski-Suomen tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi 1930-luvulla. Vaaleat, rapatut rakennukset muodostavat korkeatasoisen miljöön rantamaisemassa. Kuva: Hannu Vallas.

Paavo Ruotsalaisen Aholansaari. Aholansaaren vaatimaton pirtti on körttiläisen herätysliikkeen johtohahmon Paavo Ruotsalaisen kotitalo. Kuva: Soile Tirilä.

Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni. Kuparikaivosalueen teollisuushistoriallinen merkitys on suuri, siellä alkoi suurteollinen kaivostoiminta 1920-luvulla. Kuva: Soile Tirilä. 

Petäjäveden vanha ja uusi kirkko ympäristöineen. Petäjäveden kirkossa (1763-1764) kansanomainen puurakennustaito ja hirsisalvostekniikka yhdistyvät yleiseurooppalaisiin tyylipiirteisiin. Kirkko on Unescon maailmanperintökohde. Kuva Martti Jokinen.

Savon järvimalmiruukit. Itä- ja Pohjois-Suomeen syntyi 1800-luvun alussa järvi- ja suomalmia hyödyntäviä rautaruukkeja.  Etelä-Savossa huomattavin on Pieksämäen Haapakosken ruukki. Kuvassa ruukkialueen asuinrakennus. Kuva Soile Tirilä.

Suvorovin kanavat. Kenraali Suvorovin johdolla rakennettiin neljä avokanavaa Venäjän länsirajan puolustamiseksi 1700-luvun lopulla. Kukonharjun 800 metriä pitkän kanavan historiallinen luonne on säilynyt hyvin. Kanava on kunnostettu viime vuosina. Kuva: Hannu Vallas.

Laitaatsillan telakkayhdyskunta, Savonlinna. Laitaatsillasta kehittyi 1900-luvun alussa Suomen tärkeimpiin kuuluva sisävesitelakka ja sisävesilaivojen talvehtimistukikohta. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema. Keskiaikainen Olavinlinna kuuluu historiallisesti, maisemallisesti ja rakennustaiteellisesti Suomen merkittävimpiin historiallisiin muistomerkkeihin. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Lyytikkälän talonpoikaistila. Lyytikkälän talojen aittoja. Lyytikkälän suurtilan rakennukset ovat säilyneet ilman suuria muutoksia. Nykyisin Museovirasto omistaa tilan. Kuva: Soile Tirilä.

Markkamäen omakotialue. Markkamäki on jälleenrakennuskaudelle tyypillinen, yhtenäinen omakotialue Äänekosken keskustan pohjoispuolella. Kuva: Jari Heiskanen.

Lapin uitto- ja savottatukikohdat. Puutavaran uitto yleistyi Lapissa 1890-luvulla ja jatkui Kemijoessa vuoteen 1991. Auttikönkään uittopato ja uittoruuhi Auttijoessa. Kuva:

Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät. Pöyrisjärven eteläpuolella pienen lammen rannalla on vanha saamelaisten kesäkylä, jota käytetään edelleen. Kuva: Lapin ympäristökeskus.

Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori. Kajaanin Kauppakadun vaaleista asuin-liikerakennuksista muodostuva rivistö on yksi yhtenäisimmistä ns. funkiskauden keskuskatunäkymistä. Kuva: Soile Tirilä.

Otanmäen kaivosyhdyskunta. Otanmäki on edustava esimerkki yhtenäisestä 1950-luvun kaivosyhdyskunnasta. Se oli aikanaan maan tärkein rautakaivos. Kuva: Soile Tirilä

Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi myös muutama yksityinen yritys rakensi voimaloita Oulujoen vesistöön. Ämmäkosken voimalaitos Kajaanissa on Kajaani Oy:n rakennuttama. Kuva: Soile Tirilä.

Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue. Karjasillan pientaloalue on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Alvar Aallon suunnittelema Toivoniemen asuinalue rakennettiin 1943-1944. Merikosken voimalaitos valmistui 1948. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue. Oulun Karjasilta kuvastaa sodan jälkeistä rakentamisvaihetta ja sen yhtenäiseen kaupunkikuvaan ja funktionaalisuuteen liittyviä arkkitehtuuri-ihanteita. Kuva: Timo-Pekka Heima

Raahen seminaari. Seminaaritutkinto tuli 1890 kaikkien opettajien kelpoisuusehdoksi, joten seminaarien tarve  lisääntyi. Raahen seminaari on yksi 1800-luvun lopun ja vuosisadanvaihteen opettajaseminaareista Rauman, Kajaanin ja Heinolan seminaarien ohella. Kuva: Soile Tirilä

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus. Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on poikkeuksellisen monumentaalinen. Lappia-talossa on Rovaniemen kaupunginteatteri sekä kongressi- ja konserttisalit. Tilojen monipuolisuus heijastuu rakennuksen ulkoasussa sekä pohjaratkaisussa. Kuva: Johanna Forsius

Sallan kirkko. Sallan kirkko tapuleineen on Lapin jälleenrakennuskauden merkittävä muistomerkki. Sallan kirkko valmistui 1950. Keskiajan kirkoista vaikutelmia saanut jyrkkäharjainen kirkko oli luomassa uudenlaista muototyyppiä 1950-luvun kirkoille. Kuva: Maija Kairamo.

Struven ketju. Struven ketju on geodeettisesti mitattu nauha. Se kulkee Pohjois-Norjasta Mustallemerelle. Mittaukset on tehty 1816-1855. Näkymä Aavasaksalta, jonne ketjun piste merkittiin 1845. Kuva: Mikko Härö.

Kukkolankosken kalakenttä. Kukkolankosken kalakenttä Torniossa on perinteinen Tornionjokivarren siian ja lohen kalastuspaikka, jossa on alkuperäisellä paikallaan säilynyt rivi vanhoja, hirsisiä aittoja. Kuva: Mikko Härö.

Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Oulujoen voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet. Vaalassa Nuojuan voimalaitoksen Nokkalan asuinalueen on suunnitellut Aarne Ervi. Kuva: Soile Tirilä.

Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Oulujoelle ja Emäjoelle rakennetut voimalaitos- ja asuntoalueet ovat yksi merkittävimmistä jälleenrakennuskauden hankkeista. Aarne Ervi suunnitteli Jylhämän voimalaitoksen ja asuinalueen Vaalaan. Kuva: Soile Tirilä.