Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Rakennetut kulttuuriympäristöt -kuvapankki


Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelon lehdistökuvat. Kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty. Klikkaa kuvaa niin saat sen ladattavaksi.

Kuvatekstin alussa on kohteen nimi suomeksi ja kaksikielisten kuntien kohdalla myös ruotsiksi. Nimellä voi hakea lisätietoa kohteesta www.rky.fi -sivun rekisteristä.
  

Uusimaa, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Kymenlaakso, Etelä-Karjala

 

Osakuntatalo Dipoli Otaniemen kampusalueella. Kuva: Saara Vilhunen

Otaniemen kampusalue.Campusområdet i Otnäs. Teknillinen korkeakoulu muutti Espoon Otaniemeen 1950-luvulla. Osakuntatalo Dipoli on Raili ja Reima Pietiläisen käsialaa. Kuva: Saara Vilhunen (124605:4)

Espoonkartano. Kuva: Timo-Pekka Heima
Suuri rantatie.Stora Strandvägen. Suomen tärkeimpiin historiallisiin teihin kuuluvan Suuren Rantatien osia käytetään edelleen. Espoossa tie kulkee mm. Espoonkartanon alueella. Kuva: Timo-Pekka Heima (125795:3)

Arvilommin talo Kuorsalon saaressa. Kuva: Soile Tirilä
Tammion ja Kuorsalon saaristokylät. Haminan saaristossa sijaitseva Kuorsalo on vanha itäisen Suomenlahden kalastuskylä. Kylän puiset asuinrakennukset ovat valtaosin 1800-luvulta. Kuva: Soile Tirilä (218134:1)

Kumpulan siirtolapuutarhan museomökki. Kuva: Soile Tirilä
Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat. Hertonäs och Gumtäkts koloniträdgårdar. Kumpulan siirtolapuutarhassa on museomökki, joka on sotia edeltävässä asussa. Kuva: Soile Tirilä (218176:1)

Herttoniemen siirtolapuutarhan mökkejä. Kuva: Timo-Pekka Heima
Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat. Hertonäs och Gumtäkts koloniträdgårdar. Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat ovat esimerkkejä 1920- ja 1930-luvuilla perustetuista siirtolapuutarhoista. Kuva: Timo-Pekka Heima (125831:6)

Yleisöopastus Seurasaaren ulkomuseossa. Kuva: Soile Tirilä
Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari. Folkparkerna Högholmen och Fölisön. Seurasaaressa on kymmeniä Suomen maakunnille tyypillisiä puurakennuksia ja rakennusryhmiä 1600-luvun lopulta 1900-luvulle. Kuva: Soile Tirilä (218135:1)

Helsingin kauppatori. Kuva: Saara Vilhunen
Helsingin Kauppatori rakennuksineen. Helsingfors Salutorg med omgivande byggnader. Merelle avautuva Kauppatori satama-altaineen ja laitureineen muodostettiin 1810-luvulla. Kuva: Saara Vilhunen (218136:1)

Maunulan Haavikkopolun kerrostalo. Kuva: Timo-Pekka Heima
Maunulan asuntoalue. Bostadsområdet Månsas. Jälleenrakennuskaudella rakennetussa Maunulassa eri asunto- ja asuintalotyypit on sijoitettu puistomaiseen ympäristöön. Kuva: Timo-Pekka Heima (125832:4)

Helsingin Soutustadion. Kuva: Soile Tirilä
Olympiarakennukset.Olympiadbyggnaderna. Olympiarakennukset ovat kilpaurheiluareenoita ja tavallisten helsinkiläisten liikunta- ja virkistyspaikkoja. Soutustadion hyväksyttiin Olympialaisissa vain melontakilpailujen pitopaikaksi tuulisen radan takia. Kuva: Soile Tirilä (218137:1)

Yleisnäkymä Rautatientorilta. Kuva: Saara Vilhunen
Helsingin Rautatientori. Järnvägstorget i Helsingfors. Rautatientori on pääkaupungin liikenteellinen keskus. Eliel Saarisen suunnittelema Rautatieasema on vihitty käyttöön 1919. Kuva: Saara Vilhunen (218174:1)

Salmisaaren teollisuusrakennuksia, keskellä Kaapelitehdas. Kuva: Saara Vilhunen
Salmisaaren teollisuusalue.Sundholmens industriområde. Salmisaaren maisemaa hallitsevat suuret teollisuushistorialliset kohteet. Kaapelitehdas on onnistunut esimerkki uudelleenkäytöstä. Kuva: Saara Vilhunen (124605:36)

Tuomiokirkon portaita ja Valtioneuvoston linna Senaatintorilla. Kuva: Saara Vilhunen
Senaatintori ympäristöineen.Senatstorget med omgivning. Senaatintori on pääkaupungin pääaukio. Uusklassistinen Valtioneuvoston linna aukion itälaidalla on maan tärkein historiallinen hallintorakennus. Kuva: Saara Vilhunen (218173:1)

Kone- ja Siltarakennus Osakeyhtiön suurpihakortteli. Kuva: Soile Tirilä
Vallilan asuinalueet.Vallgårds bostadsområden. Sturenkadun tuntumassa kerrostalot kiertävät koko korttelin ympäri muodostaen isoja korttelipihoja. Kone- ja Siltarakennus Osakeyhtiön kortteli rakennettiin 1917-1929. Kuva: Soile Tirilä (218138:1)

Fagervikin ruukinalue. Kuva: Soile Tirilä
Fagervikin ruukinalue.Fagervik bruksområde. Fagervik on Suomen yhtenäisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus. Rautaruukki oli toiminnassa 1646-1902. Kuva: Soile Tirilä (218175:1)

Sibeliuksen huvila Ainola. Kuva: Soile Tirilä
Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema.Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaan kuuluvat rakennustaiteellisesti merkittävät 1900-luvun alun taiteilijahuvilat. Jean Sibeliuksen Ainola (1904) sijaitsee metsäisellä kumpareella. Kuva: Soile Tirilä (218139:1)

Kotimäen alueen taloja. Kuva: Soile Tirilä
Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue. Littoisten verkatehtaan vieressä on 1920-luvulla rakennettu Kotimäen työväenasuntoalue. Puistomainen asuinalue on yhtenäinen ja tiivis. Kuva: Soile Tirilä (218140:1)

Entinen verkatehdas on muutettu asuinkäyttöön. Kuva: Soile Tirilä
Littoisten verkatehdas on yksi Suomen vanhimmista ja historiallisesti merkittävimmistä tekstiilitehtaista. Tehtaan toiminta Littoisissa loppui 1968. Tehdasrakennukseen on tehty mm. asuntoja. Kuva: Soile Tirilä (218141:1)

Bengtskärin majakka sijaitsee avomerellä kallioluodolla. Kuva: Jouni Multimäki
Bengtskärin majakka. Bengtskärs fyr. Bengtskärin majakka on merenkulun tärkeimpiä rakennusperintökohteita. Pohjoismaiden korkein majakka kohoaa 51 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kuva: Jouni Multimäki (218177:1)

Imatran valtionhotelli. Kuva: Tuija Mikkonen
Imatrankosken kulttuuriympäristö. Imatrankoski veti runsaasti matkailijoita jo 1800-luvulla. Varhaiset matkailuun liittyneet rakennukset ovat hävinneet, Imatran Valtionhotelli vuodelta 1903 palvelee edelleen matkailijoita. Kuva: Tuija Mikkonen (218178:1)

Kolme tornitaloa Kouvolan keskustassa. Kuva: Soile Tirilä
Kouvolan hallintokeskus. Kouvolan keskuskirkko, kaupungintalo ja Kymen läänin virastotalo sekä puistot muodostavat modernin hallintokeskuksen. Kolmen tornitalon sarja muodostaa keskustaan maamerkin. Kuva: Soile Tirilä (218142:1)

Korian betoninen holvisilta ja teräsristikkosilta. Kuva: Soile Tirilä
Korian sillat. Kymijoen ylittävät Korian sillat edustavat aikansa siltatekniikan huippua maassamme, ja niissä näkyy siltatekniikan kehitys. Vanhempi teräsristikkosilta on vuodelta 1870 ja uudempi valmistui 1925. Kuva: Soile Tirilä (218143:1)

Ilmakuva Saimaan kanavan Mustolan sulusta. Kuva: Hannu Vallas
Saimaan kanava. Saimaan kanava on maamme merkittävin kanava. Se johtaa Saimaan järvialueelta Viipurin kautta Suomenlahdelle. Mustolan sulku on putouskorkeudeltaan 7,2 metriä. Kuva: Hannu Vallas (218144:1)

Pihapiiri Loviisan Sepänkujalta. Kuva: Soile Tirilä
Loviisan alakaupunki.Nedre stan.Loviisan alakaupunki on yksi maamme yhtenäisimmistä 1700-luvun kaupunkialueista. Kuva: Soile Tirilä (218145:1)

Savrtholman linnoituksen pääportti. Kuva: Timo-Pekka Heima
Svartholman linnoitus.Svartholms fästning.1700-luvun loppupuolen ruotsalaista linnoitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittävä osa valtakunnan itärajan puolustushistoriaa. Kuva: Timo-Pekka Heima (125835:3)

Luumäen kirkko. Kuva: Soile Tirilä
Luumäen kirkko. Luumäen puinen empirekirkko on suunniteltu Intendentinkonttorissa. Se vihittiin käyttöön 1845. Kirkko näkyy laajalle yli ympäröivän viljelymaiseman. Kuva: Soile Tirilä (124603:194)

Kankaisten kartanolinna. Kuva: Soile Tirilä
Kankaisten kartanolinna. Kankaisten kartanolinna on yksi harvoja keskiajalta periytyviä ylemmän aateliston rakennuttamia kivisiä asuinkartanoita. Kuva: Soile Tirilä (218146:1)

Nousiaisten kirkkomaisema. Kuva: Soile Tirilä
Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema. Pyhän Henrikin kulttiin liittyvä Nousiaisten kirkko on Turun tuomiokirkon ohella Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävin muistomerkki. Kuva: Soile Tirilä (218147:1)

Paimion parantolan sisäänkäynti. Kuva: Soile Tirilä
Paimion parantola. Suomalaisen funktionalismin pääteoksiin kuuluva Paimion parantola on arkkitehti Alvar Aallon varhaistuotantoa. Se rakennettiin 1929-1933. Kuva: Soile Tirilä (218148:1)

Sarvilahden kartanon päärakennus. Kuva: Soile Tirilä
Sarvilahden kartano ympäristöineen.Sarvlax gård med omgivning. Sarvilahden kartanon päärakennus on suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennettu ylhäisaatelin asuinlinna. Kuva: Soile Tirilä (218149:1)
Vanha Porvoo ja Porvoonjokea. Kuva: Soile Tirilä
Vanha Porvoo ja Porvoon linnamäki. Gamla Borgå och Borgbacken i Borgå. Porvoo on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Vanhassa Porvoossa on hyvin säilynyt keskiaikainen asemakaava, katuverkosto ja tonttirakenne. Kuva: Soile Tirilä (218150:1)

Billnäsin ruukkialuetta. Kuva: Soile Tirilä
Pohjan ruukkiympäristöt.Bruksmiljöerna i Pojo. Antskog, Billnäs ja Fiskars ovat maamme kolme vanhinta ruukkia. Billnäsin ruukin rakennukset ovat ryhmittyneet joen ja kosken ympärille. Kuva: Soile Tirilä (218151:1)

Fiskarsin ruukkialuetta. Kuva: Soile Tirilä
Pohjan ruukkiympäristöt. Bruksmiljöerna i Pojo. Fiskarsin ruukinalue on laaja Fiskarsinjoen varteen suurelta osin 1800-luvun kuluessa rakennettu kokonaisuus. Kuva: Soile Tirilä (218152:1)

Kattonäkymä Vanhasta Raumasta. Kuva: Soile Tirilä
Vanha Rauma. Vanha Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Se on laajimpia säilyneitä historiallisia puukaupunkialueita Pohjoismaissa. Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde. Kuva: Soile Tirilä (218153:1)
Pyhän ristin kappeli Turun hautausmaalla. Kuva: Soile Tirilä
Turun hautausmaa siunauskappeleineen.Begravningsplatsen och välsignelsekapellen i Åbo. Pyhän ristin kappeli valmistui Turun kulttuurihistoriallisesti merkittävälle hautausmaalle 1967. Sen julkisivut ja sisätilat ovat betonipintaisia. Kuva: Soile Tirilä (218154:1)

Kakolanmäen vankila-alue. Kuva: Soile Tirilä
Kakolanmäki.Kakolabacken. Kakolanmäki on maan laajin historiallinen vankila-alue. Sitä alettiin rakentaa 1840-luvulla, ja sinne perustettiin kolme suljettua laitosta 1900-luvun alkuun mennessä. Vankilakäyttö päättyi 2007. Kuva: Soile Tirilä (218155:1)

Turun läntistä ylioppilaskylää. Kuva: Timo-Pekka Heima
Turun läntinen ylioppilaskylä.Västra studentbyn i Åbo. Turun läntinen ylioppilaskylä edustaa 1960-luvun strukturalistista suunnittelua. Arkkitehtuurissa haluttiin korostaa rakenteiden pelkistettyä kauneutta. Kuva: Timo-Pekka Heima (125876:2)

Villa Gustafsberg Ruissalossa. Kuva: Soile Tirilä
Ruissalon huvila-alue.Villaområdet på Runsala. Ruissalo on yksi Pohjoismaiden 1800-luvulla kaupunkien lähialueille syntyneistä huvila-alueista. Villa Gustafsberg edustaa 1800-luvun lopun koristeellista vaihetta. Kuva: Soile Tirilä (218156:1)
Turun linnan päälinna. Kuva: Timo-Pekka Heima
Turun linna. Åbo slott. Turun linna perustettiin Aurajoen suun saarelle 1280-luvulla. Se uudistettiin renessanssilinnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Nykyinen ulkoasu on tulos eriaikaisista rakennusvaiheista. Kuva: Timo-Pekka Heima (125797:1)

Turun Sanomien toimitalo. Kuva: Timo-Pekka Heima
Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo.Turun Sanomats kontor, Lantmannahuset och Standardhyreshuset. Alvar Aallon Turun Sanomille suunnittelema toimisto- ja painotalo on Suomen ensimmäisiä funktionalistisia rakennuksia. Kuva: Timo-Pekka Heima.

Aurajokivartta, taustalla Turun tuomiokirkko. Kuva: Soile Tirilä
Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue. Åbo domkyrka och den historiska stadskärnan i Åbo.Turun tuomiokirkko ja historiallinen ydinalue heijastavat Turun asemaa maamme hallinnollisen, uskonnollisen, akateemisen ja kulttuurielämän keskuksena ja Suomen pääkaupunkina vuoteen 1812. Kuva: Soile Tirilä (218157:1)

Sunilan tehdas. Kuva: Soile Tirilä
Sunilan tehtaat ja asuinalue.Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Kuva: Soile Tirilä (218158:1)

 

Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme



Erkylän kartanon päärakennus on kaksikerroksinen ja vaaleaksi rapattu.Kuva: Johanna Forsius
Erkylän kartano. A.F.Granstedt suunnitteli päärakennuksen 1840-luvulla. Erkylänjärveä kohti laskeva puisto ja ympäröivät pellot muodostavat laajan yhtenäisen maiseman kartanon ympärille. Kuva: Johanna Forsius (218179:1)

1813 rakennetun pappilan ulkoasu on peräisin 1850-luvulta. Sen vaakalaudat on maalattu keltaiseksi. Kuva: Soile Tirilä
Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Kirkkoherranpappila (1813) on keskiaikaisella paikallaan kirkon ja Vesijärven välissä. Hollolan pitäjänkeskus on poikkeuksellisen edustava ja hyvin säilynyt. Kuva: Soile Tirilä (218170:1)

Hämeen linna. Kuva: Jari Heiskanen
Hämeen linna. Hämeen linna on Turun linnan ohella tärkein keskiaikainen linnamme. Se oli Hämeen hallinnollinen ja taloudellinen keskus keskiajalta 1600-luvulle. Sen jälkeen se toimi mm. varikkona ja vankilana. Kuva: Jari Heiskanen (218191:1)

Katisten kartanon päärakennuksessa näkyy epäsymmetriaa ja tiiliseinissä kaariaiheita. Kuva: Anu Laurila

Katisten kartano. 1800-luvun loppupuolella kartanorakentaminen vapautui klassismista, ja se näkyy Katisten kartanossa mm. epäsymmetriana, rapattujen pintojen ja tiiliseinien kaariaiheissa ja keskirisaliitin pääportaan sommitelmassa. Kuva: Anu Laurila (218190:1)

Kallenaution kestikievarin pihaa rajaavat rakennukset kaikilta sivuilta. Kuva: Johanna Forsius

Kallenaution kestikievari. J.L.Runeberg ja Z.Topelius ovat kuvanneet tätä kestikievaria ja molemmat myös yöpyivät siellä.Kestikievarin pito tilalla aloitettiin 1778. Kuva: Johanna Forsius (218159:1)

Kauhavan ilmasotakoulun oppilasasuntolassa on funktionalismin piirteitä. Kuva: Soile Tirilä
Kauhavan ilmasotakoulu. Kauhavan ilmastotakoulu on malliesimerkki itsenäisyyden alkuvuosikymmenten kasarmiarkkitehtuurista. Kuva: Soile Tirilä (218160:1)

Villa Calrshamn on Palman huvila-alueella Kokkolan ulkopuolella. Kuva: Tuija Mikkonen

Palman alueen huvila-asutus.Villabosättningen i området Palma.1800-luvun alussa Pohjanmaan rannikkokaupunkien liepeille alkoi syntyä kaupunkiporvariston huviloita. Villa Carlshamn on yksi Palman huviloista.Kuva:Tuija Mikkonen (218181:1)

 Yli-Kuhan kaksifooninkinen punamullattu päärakennus vuodelta 1877 seisoo kivinavettoineen Ala- ja Keski-Kuhan tiiviin taloryhmän eteläpuolella. Kuva: Soile Tirilä

Kuortaneen pohjalaistalot. Kuortaneen kaksivooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla. Kuva: Soile Tirilä (218161:1)

150 metriä korkeat teräsristikkomastot ovat Lahden kaupungin tunnuskuvia.
Lahden suurradioasema. Suurradioaseman mastot kertovat yleisradiotoiminnan kehityksestä 1920- ja 30-luvulla. Salpausselän harjulla on kaksi 150 metriä korkeata teräsristikkomastoa. Kuva: Soile Tirilä (218162:1)

Suurradioaseman asemarakennus valmistui 1935. Kuva: Soile Tirilä

Lahden suurradioasema. Lahden suurradioaseman asemarakennus vuodelta 1935 on Suomen ensimmäinen. Kuva: Soile Tirilä (218163:1)

Hautasen talo Lapualla. Kuva: Soile Tirilä
Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen. Tuomiokirkon ympäristössä on maaseutukirkonkylälle tyypillisiä rakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun austa. Hautasen talo (1897) toimii nykyisin kouluna. Kuva: Soile Tirilä (218164:1)

 Riihimäen Rautatienpuistoon 1904 valmistunut puukirkko peruskorjattiin 1927 ja 1977-1978. Kuva: Timo-Pekka Heima
Riihimäen rautatieasema ja Rautatienpuisto. Arkkitehtitoimisto  Nyström-Petrelius-Penttilän suunnittelema kirkko valmistui Rautatienpuistoon 1904. Kuva: Timo-Pekka Heima (125794:1)

Pien-Toijolan tilan vanhoja aittoja. Kuva: Timo-Pekka Heima

Toijolan kylän historialliset kohteet. Pien-Toijolan talonpoikaistalo on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Museona toimivalla tilalla on 28 rakennusta. Kuvassa aittoja. Kuva: Timo-Pekka Heima (125798:1)

Kirkonkylän halki kulkeva tie on alkuaan 1600-luvulla perustettu Pohjanmaan tie. Kuva: Johanna Forsius

Ruoveden kirkonkylä. Hämeen entisiin erämaihin kehittynyt Ruoveden raittimainen kirkonkylä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yhtenäinen kokonaisuus. Kuva: Johanna Forsius (218171:1)

Hämeenkatu, silta ja teatteri näkyvät veden takana. Kuva: Jari Heiskanen
Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori. Hämeenkatu, leveä bulevardityyppinen puistokatu periytyy 1800-luvun asemakaavoista. Kuva: Jari Heiskanen (218189:1)

Näkymä rautatieasemalta länteen Hämeenkatua. Kuva: Jari Heiskanen
Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori. Näkymä rautatieasemalta Hämeenkatua länteen. Kuva: Jari Heiskanen.

Pispalan Mäkikatu jyrkässä harjunrinteessä. Taustalla siintelee järvi. Kuva: Timo-Pekka Heima
Pispalanrinne. Pispala rakentui 1800- ja 1900-lukujen taitteessa jyrkälle harjulle kahden järven väliin. Työväen asuntoalue syntyi kaavoittamattomalle alueelle ja ilman valvontaa. Kuva: Timo-Pekka Heima (125889:2)

Ratinan stadionin kenttää reunustavat avokatsomot. Kuva: Timo-Pekka Heima
Ratinan stadion. 1966 valmistunut Ratinan stadion on Suomen hienoimpia teräsbetoniarkkitehtuurin edustajia. Kuva: Timo-Pekka Heima (218188:1)

Tampellan entisen tehtaan punatiilinen seinä peilautuu veden pintaan. Kuva: Timo-Pekka Heima
Tammerkosken teollisuusmaisema. Kosken itärannalla Tampellan pellavatehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopusta. Kuva: Timo-Pekka Heima (125866:3)
Vaaleaksi rapattu ja suorakaiteen muotoinen Viinikan kirkko edustaa 1930-luvun dekoratiivista klassismia. Kuva: Martti Jokinen
Viinikka-Nekalan pientaloalue. Alueet rakennettiin ja suunniteltiin 1900-luvun alussa ja jälleenrakennuskaudella. Viinikan kirkossa yhdistettiin saman katon alle kirkkosali, työkeskus ja pappila ensimmäistä kertaa Suomessa. Kuva: Martti Jokinen (125539:28)

Vaasan hovioikeus on toiminut kolmikerroksisessa, rappaamattomasta tiilestä tehdyssä ja englantilaisvaikutteista uusgotiikkaa edustavassa rakennuksessa sen valmistumisesta vuonna 1862 lähtien. Kuva: Soile Tirilä
Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan höyrymylly. Vasa strandparksområde med offentliga byggnader och Vasa Ångkvarn. Hovioikeudenpuistossa on esplanadin päätepisteenä ja kaupunkikuvallisena merkkikohteena Setterbergin suunnittelema Vaasan hovioikeuden talo (1862). Kuva: Soile Tirilä (218165:1)

Vaasan puistikko on yksi viidestä Vaasan puistikosta eli esplanadista. Kuva: Timo-Pekka Heima
Vaasan keskuspuistikot ja palokadut. Vasa stads esplanader och brandgator. Viisi keskuspuistikkoa eli esplanadia kulkevat kaupungin halki ja risteävät toisiaan. Puistikot periytyvät lääninarkkitehti C.A.Setterbergin 1855 asemakaavasta. Kuvassa Vaasan puistikko kirkolta itään. Kuva: Timo-Pekka Heima (125801:3)

Vaasan rantapuistovyöhykkeeseen kuuluvassa Satamapuistossa on huvimaja. Kuva: Soile Tirilä
Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan höyrymylly. Vaasan Höyrymyllystä etelään on Pakkahuoneenpuisto eli Satamapuisto. Kuva: Soile Tirilä (218166:1)



 
 

Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi



Iisalmen komea rautatieasema vuodelta 1902. Kuva: Soile Tirilä
Iisalmen rautatieasema. Asemarakennus valmistui 1902 Bruno Granholmin suunnitteleman asematyypin mukaan. Asema-alue on poikkeuksellisen laaja ja siellä on runsaasti eri-ikäisiä rakennuksia. Kuva: Soile Tirilä (124603:105)

Kylpylähotelli on peräisin Runnin kukoistuskaudelta 1900-luvun alusta. Kuva: Soile Tirilä

Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava. Runni on Suomen vanhimpia terveyslähteitä. 1904 rakennettua kylpylähotellia käytetään edelleen. Kuva: Soile Tirilä (124603:123)

Ortodoksinen kirkko sijaitsee Pappilanvaaralla. Kuva: Soile Tirilä

Ilomantsin Pappilanvaara. Vanhassa kirkonkylässä on sekä luterilainen että ortodoksinen kirkko.  Profeetta Eliaan muistolle pyhitetty ortodoksinen kirkko vihittiin käyttöön 1892. Kuva: Soile Tirilä (124603:175)

Juantehtaan eri-ikäisiä punatiilisiä rakennuksia ja Juankosken tyyntä pintaa. Kuva: Soile Tirilä

Juantehdas. Juantehtaan (Strömsdalin) ruukki on Savon vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmiruukki. Se perustettiin 1746 Vuoksen vesistön Juankoskeen. Kuva: Soile Tirilä (124603:68)

Juvan päätytornillisen pitkäkirkon (1856–63) julkisivut ovat graniittikvaaderia. Tiilimuuraukset ovi- ja ikkuna-aukoissa ja tornin huipulla elävöittävät taidokasta kivityötä. Kuva: Timo-Pekka Heima

Juvan kirkonmäki. Rakennusmestari Erkki Kuorikosken johdolla rakennettu Juvan kirkko (1856-63) on tärkeä Suomen 1800-luvun jälkipuolen kirkkoarkkitehtuurissa. Kuva: Timo-Pekka Heima (125891:1)

Alvar Aallon suunnitteleman päärakennuksen sisäänkäynti. Kuva: Soile Tirilä

Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen kampuksen ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1800-luvun lopulla. Alvar Aalto suunnitteli punatiilisiä rakennuksia honkia kasvavalle harjulle 1950-luvulla. Kuvassa päärakennuksen sisäänkäynti. Kuva: Soile Tirilä (218167:1)

Riuttalan päärakennus on vuoraamaton hirsirunkoinen paritupa. Kuva: Soile Tirilä

Riuttalan talomuseo. Riuttalan tilan päärakennus (1852) on tyypillinen pohjoissavolainen vuoraamaton hirsirunkoinen paritupa. Tilalla on umpipiha ja kaikkiaan 26 rakennusta. Kuva: Soile Tirilä (124603:42)

Kuhmoisten sahan lahti. Kuva: Soile Tirilä

Kuhmoisten sahan lahti. Sahaympäristö on muodostunut Päijänteen rantaan 1912-1985. Se on tärkeä sahateollisuuden muistomerkki, sillä monet muut suursahat ovat tuhoutuneet. Kuva: Soile Tirilä (218168:1)

Kuopion toria ympäröivät kaupungintalo, kauppahalli, linja-autoasema ja lyseo. Kuva: Hannu Vallas

Kuopion tori. Kaupankäynti siirtyi kauppatorille 1856. Sen laidalla sijaitsevat kaupungintalo (1885), kauppahalli (1902), linja-autoasema (1934) ja lyseo (1826-1940). Kuva: Hannu Vallas (218172:1)

Snellmanin puistossa on suihkulähde, taustalla näkyy Tuomiokirkko. Kuva: Soile Tirilä

Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit. Snellmanin puisto oli kaupungin kaupan keskus 1850-luvulle asti. Tuomiokirkko, vuodelta 1775, on Pohjois-Savon ensimmäinen kivirakennus. Kuva: Soile Tirilä (124603:188)

Emolan esikaupunkialueen elävä luonne on säilynyt hyvin. Kuva: Soile Tirilä

Emolan esikaupunkialue. Emola syntyi kaupungin ulkopuolelle ilman kaavoitusta ja valvontaa. Sen luonne on säilynyt hyvin. Kuva: Soile Tirilä (124603:87)

C. L Engelin suunnittelema lääninhallituksen talo on kaksikerroksinen ja vaalean keltainen empirerakennus. Kuva: Soile Tirilä

Mikkelin hallitustori ympäristöineen. Hallitustorin suunnittelulla korostettiin läänin pääkaupungin asemaa. C. L Engel suunnitteli asemakaavan ja 1843 valmistuneen lääninhallituksen empirerakennuksen. Kuva: Soile Tirilä (124603:102)

Mikkelin rautatieasema ilta-asussa. Kuva: Timo-Pekka Heima

Mikkelin rautatieasema. 1889 valmistunut rautatieasema on alkuperäinen Savon radan asemarakennus. Se muodostaa arvokkaan päätteen Hallituskadulle. Kuva: Timo- Pekka Heima (125903:1)

Kinkomaan sairaalan vaaleiksi rapattuja rakennuksia metsäisessä rantamaisemassa. Kuva: Hannu Vallas

Kinkomaan sairaala-alue. Sairaala rakennettiin Keski-Suomen tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi 1930-luvulla. Vaaleat, rapatut rakennukset muodostavat korkeatasoisen miljöön rantamaisemassa. Kuva: Hannu Vallas (218169:1)

Aholansaaren vaatimaton pirtti on Paavo Ruotsalaisen kotitalo. Kuva: Soile Tirilä

Paavo Ruotsalaisen Aholansaari. Aholansaaren vaatimaton pirtti on körttiläisen herätysliikkeen johtohahmon Paavo Ruotsalaisen kotitalo. Kuva: Soile Tirilä (124603:149)

Suomen suurteollinen kaivostoiminta alkoi Outokummussa. Kuva: Soile Tirilä

Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni. Kuparikaivosalueen teollisuushistoriallinen merkitys on suuri, siellä alkoi suurteollinen kaivostoiminta 1920-luvulla. Kuva: Soile Tirilä (124603:155)

Petäjäveden vanha kirkko on kansanomaisen puurakennustaidon mestarinäyte. Kuva: Martti Jokinen

Petäjäveden vanha ja uusi kirkko ympäristöineen. Petäjäveden kirkossa (1763-1764) kansanomainen puurakennustaito ja hirsisalvostekniikka yhdistyvät yleiseurooppalaisiin tyylipiirteisiin. Kirkko on Unescon maailmanperintökohde. Kuva Martti Jokinen (124489:9)

Haapakosken järvimalmiruukkiin kuuluva punainen asuinrakennus. Kuva: Soile Tirilä

Savon järvimalmiruukit. Itä- ja Pohjois-Suomeen syntyi 1800-luvun alussa järvi- ja suomalmia hyödyntäviä rautaruukkeja.  Etelä-Savossa huomattavin on Pieksämäen Haapakosken ruukki. Kuvassa ruukkialueen asuinrakennus. Kuva Soile Tirilä (124603:15)

Kukonharjun 800 metriä pitkä kanava halkoo metsämaisemaa. Kuva: Hannu Vallas

Suvorovin kanavat. Kenraali Suvorovin johdolla rakennettiin neljä avokanavaa Venäjän länsirajan puolustamiseksi 1700-luvun lopulla. Kukonharjun 800 metriä pitkän kanavan historiallinen luonne on säilynyt hyvin. Kanava on kunnostettu viime vuosina. Kuva: Hannu Vallas (218180:1)

Laitaatsillan telakka on tärkeä sisävesitelakka ja laivojen talvehtimispaikka. Kuva: Timo-Pekka Heima

Laitaatsillan telakkayhdyskunta, Savonlinna. Laitaatsillasta kehittyi 1900-luvun alussa Suomen tärkeimpiin kuuluva sisävesitelakka ja sisävesilaivojen talvehtimistukikohta. Kuva: Timo-Pekka Heima (125893:2)

Keskiaikainen Olavinlinna on maisemallisesti upealla paikalla Kyrönsalmessa. Kuva: Timo-Pekka Heima

Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema. Keskiaikainen Olavinlinna kuuluu historiallisesti, maisemallisesti ja rakennustaiteellisesti Suomen merkittävimpiin historiallisiin muistomerkkeihin. Kuva: Timo-Pekka Heima (125897:1)

Lyytikkälän talojen vanhat aitat muodostavat kaunista pihapiiriä. Kuva: Soile Tirilä

Lyytikkälän talonpoikaistila. Lyytikkälän talojen aittoja. Lyytikkälän suurtilan rakennukset ovat säilyneet ilman suuria muutoksia. Nykyisin Museovirasto omistaa tilan. Kuva: Soile Tirilä (124603:204)

Markkamäen yhtenäinen, jälleenrakennuskaudelle tyypillinen katunäkymä. Kuva: Jari Heiskanen

 

Markkamäen omakotialue. Markkamäki on jälleenrakennuskaudelle tyypillinen, yhtenäinen omakotialue Äänekosken keskustan pohjoispuolella. Kuva: Jari Heiskanen (218182:1)

 

 

 

Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu


 

Auttikönkään uittoränni Kuva: Johanna Forsius, MV/RHO
Lapin uitto- ja savottatukikohdat. Puutavaran uitto yleistyi Lapissa 1890-luvulla ja jatkui Kemijoessa vuoteen 1991. Auttikönkään uittopato ja uittoruuhi Auttijoessa. (218183:1)

Pöyrisjärven kylä Enontekiöllä. Kuva: Lapin ympäristökeskus
Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät. Pöyrisjärven eteläpuolella pienen lammen rannalla on vanha saamelaisten kesäkylä, jota käytetään edelleen. Kuva: Lapin ympäristökeskus.

 

Kajaanin kauppakadun funkistaloja. Kuva: Soile Tirilä

Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori. Kajaanin Kauppakadun vaaleista asuin-liikerakennuksista muodostuva rivistö on yksi yhtenäisimmistä ns. funkiskauden keskuskatunäkymistä. Kuva: Soile Tirilä (218184:1)

Otanmäen kaivosaluetta. Kuva: Soile Tirilä

Otanmäen kaivosyhdyskunta. Otanmäki on edustava esimerkki yhtenäisestä 1950-luvun kaivosyhdyskunnasta. Se oli aikanaan maan tärkein rautakaivos. Kuva: Soile Tirilä (218185:1)

Ämmäkosken voimalaitos. Kuva: Soile Tirilä

Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi myös muutama yksityinen yritys rakensi voimaloita Oulujoen vesistöön. Ämmäkosken voimalaitos Kajaanissa on Kajaani Oy:n rakennuttama. Kuva: Soile Tirilä (218186:1)

Karjasillan pientaloja. Kuva: Timo-Pekka Heima

Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue. Karjasillan pientaloalue on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Kuva: Timo-Pekka Heima (125870:2)

Oulujoen suistoaluetta. Kuva: Timo-Pekka Heima

Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Alvar Aallon suunnittelema Toivoniemen asuinalue rakennettiin 1943-1944. Merikosken voimalaitos valmistui 1948. Kuva: Timo-Pekka Heima (125872:2)

Karjasillan värikkäitä kerrostaloja. Kuva: Timo-Pekka Heima
Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue. Oulun Karjasilta kuvastaa sodan jälkeistä rakentamisvaihetta ja sen yhtenäiseen kaupunkikuvaan ja funktionaalisuuteen liittyviä arkkitehtuuri-ihanteita. Kuva: Timo-Pekka Heima (125870:8)

Raahen seminaari. Kuva: Soile Tirilä

Raahen seminaari. Seminaaritutkinto tuli 1890 kaikkien opettajien kelpoisuusehdoksi, joten seminaarien tarve  lisääntyi. Raahen seminaari on yksi 1800-luvun lopun ja vuosisadanvaihteen opettajaseminaareista Rauman, Kajaanin ja Heinolan seminaarien ohella. Kuva: Soile Tirilä (218187:1)

Lappia-talo Rovaniemellä. Kuva: Johanna Forsius

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus. Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on poikkeuksellisen monumentaalinen. Lappia-talossa on Rovaniemen kaupunginteatteri sekä kongressi- ja konserttisalit. Tilojen monipuolisuus heijastuu rakennuksen ulkoasussa sekä pohjaratkaisussa. Kuva: Johanna Forsius (218192:1)

Sallan kirkko ja tapuli. Kuva: Maija Kairamo

Sallan kirkko. Sallan kirkko tapuleineen on Lapin jälleenrakennuskauden merkittävä muistomerkki. Sallan kirkko valmistui 1950. Keskiajan kirkoista vaikutelmia saanut jyrkkäharjainen kirkko oli luomassa uudenlaista muototyyppiä 1950-luvun kirkoille. Kuva: Maija Kairamo (125057:2)

Näkymä Struven ketjun pisteeltä Aavasaksalta. Kuva: Mikko Härö, MV/RHO

Struven ketju. Struven ketju on geodeettisesti mitattu nauha. Se kulkee Pohjois-Norjasta Mustallemerelle. Mittaukset on tehty 1816-1855. Näkymä Aavasaksalta, jonne ketjun piste merkittiin 1845. Kuva: Mikko Härö (218195:1)

Aittarivi Kukkolankoskella. Kuva: Mikko Härö

Kukkolankosken kalakenttä. Kukkolankosken kalakenttä Torniossa on perinteinen Tornionjokivarren siian ja lohen kalastuspaikka, jossa on alkuperäisellä paikallaan säilynyt rivi vanhoja, hirsisiä aittoja. Kuva: Mikko Härö (218193:1)

Johtajantalo Nokkalan asuinalueella. Kuva: Soiel Tirilä
Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Oulujoen voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet. Vaalassa Nuojuan voimalaitoksen Nokkalan asuinalueen on suunnitellut Aarne Ervi. Kuva: Soile Tirilä (218194:1)
Jylhämän voimalaitos. Kuva: Soile Tirilä

Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Oulujoelle ja Emäjoelle rakennetut voimalaitos- ja asuntoalueet ovat yksi merkittävimmistä jälleenrakennuskauden hankkeista. Aarne Ervi suunnitteli Jylhämän voimalaitoksen ja asuinalueen Vaalaan. Kuva: Soile Tirilä (218196:1)


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 6.11.2015
© Museovirasto