Rakennettu hyvinvointi

Teemahankkeissa tutkitaan hyvinvointi-Suomen rakennusperintöä

Miten sotien jälkeisen sukupolven rakentama hyvinvointi-Suomi, sen talot, päiväkodit ja stadionit uhmaavat aikaa? Millaiset rakennetut ympäristöt jäävät seuraaville sukupolville, mikä saa väistyä?

Rakennettu hyvinvointi -teemahankkeissa tutkitaan modernin hyvinvointivaltion maisemaa, rakennuksia ja arvomaailmaa. Millaisia fyysisiä merkkejä maaltamuutto ja kaupungistuminen jättivät? Miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän muutokset vaikuttivat ympäristöön? Entä perhekokojen ja elämäntapojen muutokset? Tai autoistuminen? Hankkeissa tarkastellaan vuoden 1945 jälkeen rakennettuja ympäristöjä.

Tarve saneli, muistot kultaavat. Rakennettu ympäristö kertoo hyvinvointi-Suomesta että:

muuttopaine purkautui kaupunkeihin
uutta suunniteltiin ennakkoluulottomasti ja kokeilunhaluisesti
asuinalueita, kouluja, urheiluhalleja, ostoskeskuksia rakennettiin
kaikki rakennettu ei ole kenties kestävää, mutta

tämä ympäristö on nyt meidän.

Rakennettu hyvinvointi -teemahankkeissa pohditaan, mitä nyky-ympäristö kertoo lähimenneisyydestämme. Keskustelua herätellään siitä, mikä ympäristössä on arvokasta. Kuka määrittelee arvot? Mikä nuoressa elinympäristössä on kestävää ja arvokasta? Millainen on 1900-luvun jälkipuolen perintö?

Lue lisää: Hyvinvointi-Suomen rakennuskulttuuri vuodesta 1945

Rakennetun hyvinvoinnin teemahankkeita

Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt

Sotien jälkeinen liikuntapaikkarakentaminen on ollut keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä ja mittava investointi. Liikunnan terveysvaikutuksia, hallintoa, lajien ja seurojen historiaa on tutkittu monipuolisesti. Mutta mikä rooli hyvinvoinnissa on itse rakennetuilla ympäristöillä ja niiden laadulla? Mitä, missä ja millaisia ovat ne liikuntaympäristöt, joita rakennettiin sotien jälkeen? Teemahankkeen tarkoituksena on tutkia ja analysoida liikuntaympäristöjä ja niihin sisältyviä kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja rakennusteknisiä merkityksiä ja arvoja. Lisätietoa…

Muutoksen kampukset - uusien yliopistoalueiden analyysi

Tiedon ja yliopistojen yhteiskunnallinen merkitys muuttui sotien jälkeisessä Suomessa staattisesta dynaamiseksi. 1960-luvulla tapahtuneet korkeakoululaitoksen rakennemuutokset merkitsivät opiskelijamäärän räjähdysmäistä kasvua. Muutoksen kampukset -hanke keskittyy korkeakoulujen vuoden 1965 kehittämislain myötä syntyneiden yliopistoalueiden kulttuurihistoriallisen merkityksen ja keskeisten arvojen tunnistamiseen. Lisätietoa…

Rakennettu hyvinvointi kaupunginarkkitehtien työnä

Kaupunginarkkitehdeillä oli merkittävä rooli monien kaupunkien kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Miten heidän kädenjälkensä näkyy suomalaisissa kaupungeissa nyt? Mitkä olivat ne yhteiskunnalliset seikat, jotka johtivat kaupunginarkkitehtien määrän ja merkityksen kasvuun sotien jälkeen? Lisätietoa…

Linkkejä:

Rakennusperinto.fi - Rakennettu hyvinvointi
Rakennusperinto.fi - Asumisen rakentaminen 1930-1970
Rakennusperinto.fi - Uusin aika - tämä päivä
Rakennusperinto.fi - Rakenteita ja rakennusosia
Rakennusperinto.fi - Rakennusmateriaaleja

Rakennusten julkisivut vaativat huoltoa myös betonielementtitaloissa. Kuvassa Itä-Pasilassa sijaitseva kerrostalo julkisivukorjauksen jälkeen.

Kuva: MV/ Ulla Salmela 2010.

Kotkan Katariinan maauimala 1950-luvulta ja uimahalli 1970-luvulta ovat jalkapallostadionin vieressä. Stadionilla pelattiin 1952 olympialaisten jalkapallo-otteluita. Kuva: MV/ Volker von Bonin.

Mikkelin Lähemäen lastentalo julkisivua koristavine eläinhahmoineen.

Kuva: MV/ Jonas Malmberg 2011.

Polykem Oy:n kuuluisin muovirakennus lienee Futuro-talo, kuvassa Matti Suurosen suunnittelema CF-10 kioski Jyväskylässä. Kuva: MV/ Jonas Malmberg 2011.

Asumisen ja tiedonvälityksen maisemaa. Helsingin Länsi-Pasila, jonka maamerkki, 146 m korkea TV-torni, otettiin käyttöön 1983. Kuva: MV/ Ulla Salmela 2010.