Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljilläRakennettu hyvinvointi -hanke tutkii ja arvottaa nuorta ympäristöäMiten sotien jälkeisen sukupolven rakentama hyvinvointi-Suomi, sen talot, päiväkodit ja stadionit uhmaavat aikaa? Millaiset rakennetut ympäristöt jäävät seuraaville sukupolville, mikä saa väistyä? Osallistu Museoviraston käynnistämään Rakennettu hyvinvointi -hankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan modernin hyvinvointivaltion maisemaa, rakennuksia ja arvomaailmaa. Millaisia fyysisiä merkkejä maaltamuutto ja kaupungistuminen jättivät? Miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän muutokset vaikuttivat ympäristöön? Entä perhekokojen ja elämäntapojen muutokset? Tai autoistuminen? Hankkeessa tarkastellaan vuoden 1945 jälkeen rakennettuja ympäristöjä. Tarve saneli, muistot kultaavat. Rakennukset ja elinympäristö kertovat hyvinvointi-Suomesta että:
tämä ympäristö on nyt meidän. Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristötSotien jälkeinen liikuntapaikkarakentaminen on ollut keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä ja mittava investointi. Liikunnan terveysvaikutuksia, hallintoa, lajien ja seurojen historiaa on tutkittu monipuolisesti. Mutta mikä rooli hyvinvoinnissa on itse rakennetuilla ympäristöillä ja niiden laadulla? Mitä, missä ja millaisia ovat ne liikuntaympäristöt, joita rakennettiin sotien jälkeen? Teemahankkeen tarkoituksena on tutkia ja analysoida liikuntaympäristöjä ja niihin sisältyviä kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja rakennusteknisiä merkityksiä ja arvoja. Lisätietoa… Muutoksen kampukset - uusien yliopistoalueiden analyysiTiedon ja yliopistojen yhteiskunnallinen merkitys muuttui sotien jälkeisessä Suomessa staattisesta dynaamiseksi. 1960-luvulla tapahtuneet korkeakoululaitoksen rakennemuutokset merkitsivät opiskelijamäärän räjähdysmäistä kasvua. Muutoksen kampukset -hanke keskittyy korkeakoulujen vuoden 1965 kehittämislain myötä syntyneiden yliopistoalueiden kulttuurihistoriallisen merkityksen ja keskeisten arvojen tunnistamiseen. Lisätietoa… Rakennettu hyvinvointi kaupunginarkkitehtien työnäKaupunginarkkitehdeillä oli merkittävä rooli monien kaupunkien kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Miten heidän kädenjälkensä näkyy suomalaisissa kaupungeissa nyt? Mitkä olivat ne yhteiskunnalliset seikat, jotka johtivat kaupunginarkkitehtien määrän ja merkityksen kasvuun sotien jälkeen? Lisätietoa… Tämäkö arvokasta? Miten voin osallistua?Millaisia muistoja sinulla on 1900-luvusta? Miten ne liittyvät maisemaan, kaupunkien tai maaseudun rakentamiseen? Minkälaista näissä ympäristöissä on asua, tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaa? Mitä arvostat ja kaipaat tai mistä et pidä 1900-luvun jälkipuolen ympäristöissä? Mitä meidän olisi tärkeää säilyttää vuoden 1945 jälkeen rakennetuista ympäristöistä tuleville sukupolville? Miten haluaisit olla mukana miettimässä sitä, mikä on nyky-ympäristöissämme arvokasta? Hankkeessa kehitetään osallistumisen tapoja. Voit olla mukana miettimässä niitä ja kertomassa näkemyksiäsi! Ajatuksesi voit lähettää sähköpostiosoitteeseen aura.kivilaakso@nba.fi.
|
|
Tietoa sivustosta
Sivukartta
Sivu päivitetty 3.1.2012
© Museovirasto