Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Mannerheimintien liikennettä

Turun Wärtsilän telakka

Kalevan kirkko

Hyvinvointi-Suomen rakennuskulttuuri vuodesta 1945


Suomen rakennuskanta ja infrastruktuuri ovat nuoria, yli 80 % niistä on syntynyt 70 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Nämä rakennukset ja ympäristöt ovat meille arkipäiväisiä ja itsestään selviä. Ne ovat niin lapsuuden maisemaamme kuin ominta elinympäristöämmekin. Silti niitä ei aina nähdä rakennusperintönä. Siksi yhteistä keskustelua arvoista ja toimintatavoista tarvitaan.
 
Kaavahankkeissa, kulttuuriympäristöselvityksissä ja korjausrakentamisessa ovat kulttuuriympäristön nuorimmat kerrostumat ja niihin liittyvät säilyttämisen ja suojelun kysymykset jo esillä. Inventointeja ja tutkimuksia on tehty ja tehdään eri puolilla maata. Niitä tarvitaan kuitenkin lisää, samoin kuin laajempia analyysejäkin.

Moderni yhteiskunta muuttui voimakkaasti


Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kiihkeän kasvun ja kehityksen vuosikymmenet muuttivat myös rakennettua ympäristöä. Suomi kaupungistui nopeasti, noin 25 vuodessa. Teollisuus siirtyi kaupunkikeskustoista laitamille ja kehitysalueavustusten turvin myös maaseudulle. Maatalous supistui ja teollistui. Ihmisiä muutti maalta kaupunkeihin, paitsi töihin tehtaisiin myös ennen kaikkea palvelualoille. Maaseutua tyhjeni etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
 
Rakennemuutos vaikutti myös elämäntapoihin. Ihmisten elinympäristö vaihtui maaseudun yksittäistaloista kaupunkilähiöiden kerrostaloihin. Tehokas infrastruktuuri oli tärkeä osa modernia yhteiskuntaa. Autoistuminen ja siihen liittyvä rakentaminen, kuten tiet, paikoitusalueet ja huoltoasemat, muuttivat maisemaa maaseudullakin. Energiatuotantoa vahvistettiin. Pohjois-Suomen jokiin rakennettiin vesivoimalaitoksia, samalla kun kivihiilen ja öljyn käyttöä lisättiin voiman ja lämmön lähteenä. Neuvostoliitosta vedettiin Suomeen maakaasuputki, ja ensimmäinen ydinvoimala aloitti toimintansa Loviisassa 1977.
 
Sosiaali- ja terveyspalvelut ulotettiin kaikkien saataville. Yhteiskunta otti vastuuta myös lasten päivähoidosta. Kouluikäisten määrä kasvoi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Kansa- ja oppikoulujärjestelmästä siirryttiin yhtenäiskouluun. Ammatillinen koulutus ja yliopistoverkosto laajenivat.
 
Vapaa-aika lisääntyi ja kulutustottumukset muuttuivat. Valintamyymälät ja lähiöiden ostoskeskukset yleistyivät 1960-luvulla; automarketit ja pysäköintihallit 1970-luvulta lähtien. 1980-luvulta alkaen ostoskeskukset muuttuivat katetuiksi gallerioiksi ja oleskelutiloiksi.
 

Huomisen perintö


Modernin yhteiskunnan muutos vaikutti merkittävästi elinympäristöömme kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla. On ajankohtaista selvittää, mitä hyvinvointi-Suomen rakentama perintö on, mikä siinä on kestävää ja säilyttämisen arvoista. Päämääränä on nostaa 1900-luvun jälkipuolella syntyneiden ympäristöjen arvostusta kulttuuriperintönä.

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 4.6.2015
© Museovirasto