Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Jyvyskylyn rautatieasemaJuvan kirkkoOlympiastadionLuston asemaMetsy-Luoston majoitusrakennusUspenskin katedraaliTurku KakolanmykiSiuntion kirkko

Rakennetun ympäristön suojelu


Suomessa rakennuksia ja rakennettuja ympäristöjä suojellaan yleisimmin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevalla kaavoituksella: asemakaavoilla, yleiskaavoilla ja maakuntakaavoilla. Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa määritellään myös rakentamista koskevat vähimmäisvaatimukset ja luvanvaraisuus.
Sen, onko rakennus suojeltu kaavoituksessa, voi selvittää kunnan kaavoittajalta tai rakennusvalvonnasta (teknisestä toimesta).

Rakennuksia suojellaan myös erityislainsäädännön perusteella.  Lakia rakennusperinnön suojelemisesta sovelletaan etenkin silloin kun kohde on valtakunnallisesti merkittävä tai kun rakennuksessa on erityisen arvokkaita sisätiloja ja laitteita tai muita piirteitä, joiden säilymistä ei voi kaavoituksella varmistaa.

Valtion omistamia rakennuksia suojeltiin aiemmin erityisen asetuksen perusteella. Suojelupäätökset ovat yhä voimassa, vaikka valtio-omistus olisikin lakannut - ellei ole tehty uutta suojelupäätöstä rakennusperintölain nojalla.

Kirkkolain mukaan evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkolliset rakennukset ovat suojelunalaisia, jos ne on rakennettu ennen vuotta 1917. Lisäksi kirkollisia rakennuksia on suojeltu erillisin rakennussuojelupäätöksin. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot ovat suojelunalaisia ja lisäksi nuorempia kirkkoja ja rukoushuoneita voidaan suojella erillispäätöksin. Em. lakien mukainen rakennuksen suojelu kohdistuu myös sen kiinteään sisustukseen, siihen liittyviin maalauksiin ja taideteoksiin sekä piha-alueeseen.

Historiallisen ajan muinaisjäännökset, joita ovat mm. linnoitukset, on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella.

Rakennuksen suojelemisesta rakennusperintölain perusteella päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kuultuaan Museovirastoa, joka voi tehdä ehdotuksen rakennuksen suojelumääräyksiksi. Suojelupäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö.

Kaavan suojelumääräyksissä tai rakennusperintölain mukaisessa suojelupäätöksessä määritellään mihin osiin tai ominaisuuksiin suojelu rakennuksessa kohdistuu. Sellaisia voivat olla esimerkiksi julkisivut, kiinteä sisustus ja ympäristö. Käytännössä suojelu tarkoittaa, että rakennus ja/tai ympäristö on säilytettävä suojelun edellyttämässä kunnossa ja siinä tehtävät korjaukset ja muutokset on tehtävä kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamatta. Muutoksia tai suurempia korjauksia tehtäessä on yleensä pyydettävä lausunto museoviranomaiselta (maakuntamuseo tai Museovirasto) rakennusvalvonnan, ELY:n ja / tai kirkkohallituksen/ opetus- ja kulttuuriministeriön lupapäätöksen pohjaksi. Asetussuojelukohteissa, myös yksityiseen omistukseen siirtyneissä, Museovirastolla on erityisen vahva asema toimenpiteen luvasta päätettäessä.
Tiedot erityislaeilla suojelluista rakennuksista löytyvät Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalista.

Käytännön rakennussuojelu, rakennusperinnön vaaliminen, on muutakin kuin lainsäädäntöä ja hallintoa. Se on rakennusperinteen tutkimusta ja tunnetuksi tekemistä, restauroinnin ja korjausperinteen osaamista, taloudellista tukea, kehittämishankkeita ja ennen kaikkea rakennusten jatkuvaa oikeaa hoitoa.
Kulttuuriympäristön palveluikkuna
Valitse Rakennusperintörekisteri > Valitse kohdasta Suojelu haluamasi hakuehto

Suojellut rakennukset, Määritykset ja kohdejoukon kuvaus.
Museoviraston ja ympäristöministeriön muistio (2010)

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999

Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010

Asetus valtion rakennusten suojelusta 480/1985

Kirkkolaki 1054/1993

Laki ortodoksisesta kirkosta 985/2006

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 21.4.2017
© Museovirasto