Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Kuopion kauppatori
Kuopion tori. Kaupankäynti siirtyi kauppatorille 1856. Sen laidalla sijaitsevat kaupungintalo (1885), kauppahalli (1902), linja-autoasema (1934) ja lyseo (1826-1940). Kuva: Hannu Vallas (218172:1)

Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus


Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ohjaa maankäytön suunnittelua ja rakentamista ja sen osana myös kulttuuriympäristön säilymistä ja muutosta. Suunnittelu toteutetaan kaavoituksella. Lain mukaan suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriympäristön vaalimista ja hyvää rakentamista. Erityisesti korostetaan olemassa olevan rakennuskannan hoitoa ja käyttöä.

Kunnat vastaavat kaavoituksesta ja vahvistavat laatimansa kaavat. Poikkeuksena ovat ympäristöministeriön vahvistamat maakuntakaavat ja kuntien yhteiset yleiskaavat.

Kaavoituksen on perustuttava tutkimuksiin ja selvityksiin. Niitä ovat mm. maisemaa, muinaisjäännöksiä, rakennuksia ja rakennuskulttuuria koskevat inventoinnit, joiden riittävyys ja ajantasaisuus tarkistetaan kaavoitusprosessin alkaessa. Selvitykset tukevat lain edellyttämää kaavoituksen vaikutusten arviointia. Tietoa tarvitaan, kun kaavoissa annetaan kulttuuriympäristön, rakennusten, rakenteiden ja muinaisjäännösten suojelua koskevia tavoitteita, ohjeita ja määräyksiä.

Kaavoitus perustuu kuntien, kansalaisten ja viranomaisten aktiiviseen osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Museovirasto ja museolaitos osallistuvat kaavoitukseen kulttuuriympäristön asiantuntijoina mm. neuvotteluissa, katselmuksissa, lausunnoin sekä kaavoituksen tarvitseman tietopohjan toimittajina.


Maakuntakaava ohjaa kulttuuriympäristön vaalimista


Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueilla. Kaava voidaan tehdä myös vaiheittain tai osa-alueittain. Suunnittelusta vastaa maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavan erityisenä tehtävänä on välittää kaavoitukseen kulttuuriympäristöön liittyviä valtakunnallisia tavoitteita sekä ohjata maakuntien kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaalimista ja vahvistamista.


Yleiskaavassa toiminnot sovitetaan yhteen


Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi laaditaan yleis- ja asemakaavoja. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon myös rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Yleiskaava on ohjeena asemakaavoja ja niiden muutoksia laadittaessa. Yleiskaavat ovat maaseudulla taajamia lukuun ottamatta tavallisesti yksityiskohtaisin kaavamuoto, jolloin myös suojeluratkaisut päätetään niiden yhteydessä.


Asemakaava ja rakennusjärjestys ohjaavat rakentamista


Yksityiskohtaisempi asemakaava ohjaa kaupungeissa, taajamissa ja usein myös ranta-alueilla rajatun alueen käytön ja rakentamisen. Asemakaavan tarkoituksena on ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemankuvan, hyvän rakentamistavan ja olemassa olevan rakennuskannan käytön vaatimalla tavalla. Asemakaavan suojelumääräykset voivat koskea sekä laajoja alueita tai maisemia että yksittäisiä rakennuksia tai rakenteita, pihapiirejä ja puutarhoja.

Maankäytön suunnittelua täydennetään erityisesti haja-asutusalueilla kuntien rakennusjärjestyksillä, joissa annetaan määräyksiä kulttuuri- ja luonnonarvot huomioivasta ja hyvää elinympäristöä toteuttavasta rakentamisesta. Kaavoihin voi liittyä myös korjaus- ja uudisrakentamista ohjaavia rakennustapaohjeita.


Purkaminen on luvanvaraista asemakaava-alueella


Myös rakentaminen ja rakennusten purkaminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännöksiin. Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta ei saa purkaa ja lisäksi rakennuksen purkaminen on yleensäkin asemakaava-alueella luvanvaraista. Uudisrakennuksen tulee soveltua ympäristöönsä ja maisemaan ja rakennuksen tulee olla arkkitehtuuriltaan sopusuhtainen. Rakentamisessa on muutoinkin noudatettava hyvää rakennustapaa. Laissa korostuu erityisesti ammattitaitoinen ja hyvä suunnittelu rakentamisen laatuun vaikuttavana osatekijänä.

Rakennusjärjestyksissä voidaan ohjata maankäyttö- ja rakennuslakia yksityiskohtaisemmin rakentamista ja korjausta sekä tarkentaa lupakäytäntöä rakennetun ympäristön ja maiseman ehdoin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999

Valtioneuvoston päätöksin vahvistettuja inventointeja:

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 12.4.2016
© Museovirasto