Kirkkojen suojelu

Kirkollisten rakennusten suojelusta on säädetty evankelis-luterilaiselle kirkolle annetussa kirkkolaissa (1054/1993) sekä laissa ortodoksisesta kirkosta (985/2006). Kirkkolain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen ovat suojeltuja. Myös kirkkopihassa olevat rakennukset tai rakennelmat, kuten kellotapuli, hautakappeli, kirkkopihan portti ja aita ovat suojelun kirkkolain piirissä.

Kirkko on usein paikkakuntansa vanhin ja arvokkain rakennus. Kirkot edustavat henkisen ja aineellisen kulttuurin jatkuvuutta keskiajalta nykypäivään. Vaikka kirkot ovat yhteiseen kansallisomaisuuteen kuuluvia rakennustaiteellisia muistomerkkejä, ovat ne samalla seurakuntiensa omistamia käyttörakennuksia. Kirkkojen uhkana ei ole muun vanhan rakennuskannan tapaan purkaminen tai lisärakentaminen. Suojelulainsäädännön tehtävänä onkin huolehtia, että niitä hoidetaan asianmukaisella tavalla.

Kirkkolain mukaan myös vuotta 1917 nuorempi kirkko voidaan suojella. Näitä erillispäätöksiä on tehty 44. Evankelis-luterilaisen kirkon kirkollisista rakennuksista suojelun piirissä on 548 kirkkoa, 16 siunauskappelia ja noin 200 hautakappelia.

Myös ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan ennen vuotta 1917 rakennettu kirkko on kiinteine sisustuksineen, taideteoksineen ja piha-alueineen suojelunalainen, ja kirkollishallitus voi määrätä sitä uudemman kirkon tai rukoushuoneen suojeltavaksi. Ortodoksisen kirkon rakennuksista suojelun piirissä on 19 kirkkoa ja 4 rukoushuonetta.

 

Kirkkolaki [FINLEX]

Laki ortodoksisesta kirkosta [FINLEX]

Kirkonrakentaja Taavetti Rahikaisen johdolla rakennettu Puumalan kirkko on erityisesti Suomelle tyypillisiä 1800-luvun alkupuolen suuria ristikirkkoja.

Arkkitehtien Marja Ja Keijo Petäjän suunnittelema, vuonna 1958 valmistunut Lauttasaaren kirkko Helsingissä kuuluu Museoviraston suojeltaviksi esittämiin kirkkorakennuksiin.