TENNISPALATSI

Autotalosta Tennispalatsiksi

Tennispalatsi Helsingin Kampissa valmistui 1937 autokaupan ja huoltamotoiminnan tarpeisiin. Sen suunnitteli arkkitehtiylioppilas Helge Lundström (1900–1953). Kaarihallit, jotka nykyisin toimivat Kulttuurien museon ja Taidemuseo Tennispalatsin näyttelytiloina sekä Finnkinon elokuvateatterina, rakennettiin vuotta myöhemmin kattamaan mm. 4 tenniskenttää. Ne suunniteltiin mahdollisesti liittyen toiveisiin saada vuoden 1940 olympialaiset Helsinkiin. Rakennus oli tarkoitettu väliaikaiseksi, ja kaupungin ja Auto-palatsi Oy:n välinen vuokrasopimus solmittiin aluksi 10 vuodeksi. Tennispalatsi kuitenkin jäi Kampin kaupunkikuvaan, ja vuoden 1952 olympialaisissa sen kaarihalleissa pelattiin koripalloa.

Funkistalo siirtyi pakkohuutokaupalla Helsingin kaupungille

Tennispalatsi edustaa tyypillistä funkista. Talon pohjoispäädyssä sijaitsi bensiiniasema katoksineen. Itäsivun eli Jaakonkadun pohjakerros varattiin autoverstaiksi ja työhuoneiksi, länsisivu Fredrikinkadun varrella myymälöiksi. Autokauppa alkoi siirtyä pois keskustasta 1950-luvulla, ja taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Auto- ja Tennispalatsi myytiin 1957 pakkohuutokaupalla Helsingin kaupungille. Kaupunki aikoi purkaa rakennuksen, ja ratkaisujen viipyessä tiloja vuokrattiin toimisto- ja liikekäyttöön. Yksi pitkäaikaisimmista vuokralaisista oli Anttila Oy, ja tennistilat vuokrattiin Helsingin Verkkopalloseuralle.

Museo- ja elokuvakeitaaksi 1999

Kampin epäselvän kaavatilanteen ja tonttiin kohdistuneiden spekulaatioiden jatkuessa 1970–1990-luvuilla rakennus ehti rapistua. Korjaussuunnitelmat käynnistyivät 1993, kun funkistalon soveltuvuutta kulttuurikäyttöön alettiin pohtia. Kaupunki ryhtyi korjaamaan Tennispalatsia ja 1999 käynnistyi nykyinen toiminta, kun Finnkino, Kulttuurien museo, Helsingin kaupungin taidemuseo (ent. Taidemuseo Tennispalatsi, nyk. Helsingin taidemuseo) sekä joukko pienempiä liikkeitä muutti rakennukseen.

Kuvia Tennispalatsista

Julkaistaessa on mainittava kuvaaja Patrik Rastenberger.