Museovirasto: Nervanderinkatu 13,
PL 913, 00101 HELSINKI
puh. (09) 40 501, faksi (09) 4050 9300
Etusivu  28/2004 |
21.6.2004
Tapiolan raittien laattojen pitää olla betonia
Pietarsaaren ruotsinkielisen lukion arvokas rakennuskokonaisuus ja puutarha tulee säilyttää
Espoon Suurpelto – Kehä II osayleiskaava ei turvaa riittävästi kulttuurimaisemia
Sipoon Nikkilän harjoitusjäähalli turmelee ainutlaatuisen kirkkomaiseman
Tapiolan keskustan saneerauksen 2. vaiheen suunnittelu käynnistyi vuoden 2004 alussa. Suunnittelun yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi on kirjattu Tapiolan keskustan alkuperäisen rakennustaiteellisen ja kaupunkikuvallisen olemuksen säilyttäminen ja vaaliminen. Tämän mukaisesti Tapiolan keskustan ydinalueilla tulee noudattaa alkuperäistä linjaa kokonaisvaltaisesti kaikkien olennaisten elementtien (pinnat, kalusteet, kasvit jne.) osalta. Nyt suunnitelmissa on laatoittaa uudelleen Tapiontori, Heikki von Hertzenin aukio ja Tapionraitti. Museovirasto toteaa 8.6.2004 Espoon kaupungille antamassaan lausunnossa, että Tapiola on ainoana modernin ajan tuottamana alueena valittu kansallismaisemaksi. Tämän maiseman ympäristöarvojen säilyttäminen on tärkeää. Monumentaalikeskusta on olennainen osa kansallismaisemaa ja sen alueella tehtäviä toimenpiteitä tulee erityisen tarkkaan harkita. Periaate, jonka mukaan vanhan monumentaalikeskustan ydinalueet käsitellään em. alkuperäistä linjaa kokonaisvaltaisesti noudattaen, ei toteudu jos laattamateriaali vaihtuu betonista graniitiksi.
Lisätietoja: arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen, puh. (09) 4050 9459, sirkkaliisa.jetsonen@nba.fi
Museovirasto on 9.6.2004 antanut Pietarsaaren kaupungille lausunnon Pietarsaaren ruotsinkielisen lukion suojelullisesta arvosta. Lukio, entinen reaalikoulu, on osa kaupungin Koulupuiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on voimassa vuoden 1958 asemakaava, joka tarkistetaan koulun suunnitteilla olevien korjaus- ja laajennustoimien yhteydessä. Tällöin on asianmukaista laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suojelutavoitteet koulurakennukselle ja Koulupuiston alueelle. Pietarsaaren reaalikoulu on arkkitehti Bertel Jungin vuonna 1904 suunnittelema kuutiomainen jugendtyylinen kivirakennus. Koulun edessä on Bengt Schalin suunnittelema koulupuutarha. Pengerretyissä terasseissa ja kukkapenkeissä on yli 1000 kasvilajia. Oppilasmäärän lisääntyessä 1940-luvun lopulla koulurakennuksen itäpuolelle tehtiin laajennusosa arkkitehti Elsa Arokallion suunnitelmilla 1959. Pietarsaaren lukiorakennuksen suojelutavoitteena on Bertel Jungin ja Elsa Arokallion rakennuskokonaisuuden säilyminen. Suojelutavoitteiden konkretisoimiseksi sekä korjaus- ja muutostöiden tarpeisiin kohteesta on syytä laatia rakennushistoriallinen selvitys. Tämän tulee myös sisältää pintojen väri- ja materiaalitutkimuksia. Koulupuiston rakennetulle puutarhalle ja puistoalueelle tulee laatia sellaiset suojelu- ja hoitotavoitteet, jotka takaavat puutarhan historiallisten, puutarhataiteellisten sekä kasvitieteellisten arvojen säilymisen.
Lisätietoja: tutkija Margaretha Ehrström, puh. (09) 4050 9418, margaretha.ehrstrom@nba.fi
Museovirasto on 10.6.2004 antanut Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselle lausunnon Suurpelto - Kehä II osayleiskaavasta. Virasto on vuonna 2003 ottanut kantaa yleiskaavan valmisteluaineistoon ja luonnokseen. Viraston näkemykset on alueen eteläosassa pääpiirteissään otettu nyt huomioon, mutta alueen pohjoisosan käsittely ei Museoviraston käsityksen mukaan täytä kulttuurimaiseman suojelulle asetettavia vähimmäistavoitteita. Alueen kulttuurimaiseman ytimen muodostavat edelleen, Kehä II:n rakentamisesta huolimatta, kolme ainakin jo 1500-luvulla asuttua kylämäkeä, Smedsby, Hemtans ja Dåvidsby, sekä niitä ympäröivä tai niihin rajautuva viljelysmaisema. Museovirasto toistaa aikaisemmassa lausunnossaan todetun kannan, että kaava-alueen länsireunan maisema-alue on rajattu liian suppeaksi ja nykyiselle peltoalueelle on osoitettu liian paljon uudisrakentamista. Maisema-alue on säilytettävä siten, että sen länsisivun metsäinen reuna-alue säilyy mahdollisimman koskemattomana ja maisema-alue riittävän laajana. Erityisen tärkeänä Museovirasto pitää Storhemtin kyläkukkulan säilymistä avoimen peltomaisematyyppisen alueen ympäröimänä saarekkeena. Sen sijaan itse kylämäelle on mahdollista osoittaa jossain määrin uutta rakentamista. Museovirasto katsoo myös, että avoimena säilytettävän peltoaukean osoittaminen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi ei riittävästi turvaa maisemakokonaisuuden säilymistä. Esimerkkejä entisille pelloille sijoitetun massiivisen urheilu- ja virkistysrakentamisen tuhoisista vaikutuksista kulttuurimaisemalle on löydettävissä Espoon muilta kaava-alueilta.
Lisätietoja: tutkija Erkki Härö, puh. (09) 4050 9475, erkki.haro@nba.fi
Museovirasto on 10.6.2004 antanut Sipoon kunnalle lausunnon Nikkilän asemakaavan muutoksesta ja asemakaavasta harjoitusjäähallia varten. Tarkoituksena on mahdollistaa harjoitusjäähallin ja sen pysäköintialueen rakentaminen kirkonkylän nykyisen tekojääkentän paikalle. Muutos käsittää Nikkilän asemakaava-alueen korttelin 2031 ja siihen liittyvät virkistys- ja urheilu-, puisto-, pysäköinti-, katu- ja jalankulku sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet. Museovirasto on todennut neljässä aiemmassa lausunnossaan sekä jäähallihankkeesta käydyissä viranomaisneuvotteluissa , ettei valtakunnallisesti arvokas kirkkomaisema sovellu jäähallin sijoituspaikaksi. Museoviraston lisäksi myös Uudenmaan ympäristökeskus on sekä lausunnoissaan että viranomaisneuvotteluissa tuonut ilmi ristiriidan, joka syntyy harjoitusjäähallin sijoittamisesta esitetylle paikalle. Sipoon hyvin säilynyt keskiaikainen kivikirkko ja 1800-luvun korkeatasoinen tiilikirkko ovat monumentaalinen kokonaisuus. Kirkot ja niitä ympäröivä maisema ovat kirkonkylän ja Sipoon entisen laajan kirkkopitäjän historiallista ydintä. Sipoon kaksi kirkkoa ja niiden suhde ympäröivään kulttuurimaisemaan vanhassa pitäjän keskuksessa on ainutlaatuinen. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on kiinnitetty huomiota vain toisarvoisiin asioihin. Eri hallivaihtoehtojen sopivuuden tarkastelu ei tässä tapauksessa ole tarkoituksenmukaista, koska kaavaratkaisun vaikutuksia alueen arvoihin valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna ympäristönä ei ole eritelty. Kaavan vaikutusten arvioinnista ei käy ilmi esimerkiksi jäähallin rakentamishankkeen vaikutukset kirkkojen hallitsevaan sijaintiin, keskiaikaisen asutusrakenteen ja vuotta 1700 vanhemman maankäytön historiallisen sisällön yhä näkyvissä olevaan maisemalliseen havaittavuuteen, rakennettujen paikkojen suhteeseen alueen avoimiin tiloihin ja toiminnallisiin yhteyksiin eikä myöskään kahden eriaikaisen keskuksen eli historiallisen pitäjänkeskuksen ja nykyisen taajaman keskinäiseen rajautumiseen. Sipoon Nikkilän asemakaavan muutosehdotus ja harjoitusjäähallin asemakaava eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain velvoitetta ottaa alueiden käytön suunnittelussa huomioon valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet eivätkä ko. laissa asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia rakennetun ympäristön vaalimisesta ja siihen liittyvien erityisten arvojen säilyttämisestä.
Lisätietoja: tutkija Johanna Forsius, puh. (09) 4050 9497, johanna.forsius@nba.fi
Museovirasto on 8.6.2004 antamassaan lausunnossa myöntänyt Lahden kaupunginmuseon amanuenssin Hannu Takalan johtamalle tutkimusryhmälle luvan tehdä arkeologisia kaivauksia 28.6.-20.7.2004 Pahaojan ja Lumpeisenojan muinaisjäännöskohteissa Ylämaalla. Lisätietoja: tutkija Esa Mikkola, puh. (09) 4050 9308, esa.mikkola@nba.fi
Museovirasto on 10.6.2004 myöntänyt Turun yliopiston arkeologian oppiaineen SuVi-projektille luvan tehdä arkeologisia kaivauksia Liinmaan linnan alueella kesällä 2004 dosentti Kari Uotilan johdolla.
Lisätietoja: tutkija Marianna Niukkanen, puh. (09) 4050 9471, marianna.niukkanen@nba.fi