|
Etusivu |
22.1.2009
Pyhän Henrikin katedraalikirkon katto pitää uusia
Pähkinänsaaren rauhan rajakivelle varattava enemmän tilaa Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen kaavassa
Oulun-Haukiputaan edustan merituulipuistohankkeen vaikutukset muinaisjäännöksiin selvitettävä
Petäjäveden keskustan muutosten on sopeuduttava arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin
Museovirasto on 13.1.2009 antanut opetusministeriölle lausunnon Pyhän Henrikin katedraalikirkon kulttuurihistoriallisesta arvosta ja korjaustarpeista. Pyhän Henrikin katedraali on Katolisen kirkon pääkirkko Suomessa. Vuonna 1860 valmistunut kirkko on historiallisesti arvokas rakennus sekä Suomen katolilaisuuden että Helsingin kaupungin ja Kaivopuiston historian kannalta. Arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmannin suunnittelema, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä kirkkorakennus on suojeltu asemakaavassa vuonna 1981 ja vuosina 1990-1991 tehdyssä kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnin tarkistuksessa kirkkotontti rakennuksineen on sijoitettu korkeimpaan arvoluokkaan. Katedraalikirkko ympäristöineen on myös osa Ullanlinnan kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Museovirasto on vuosina 2006-2008 myöntänyt entistämisavustusta kirkon lyijylasimaalausten konservointiin ja restaurointiin yhteensä noin 64 000 euroa. Syksyllä 2008 tulivat ilmi kirkon katon ja kellotornin vakavat rakenteelliset ongelmat. Kuten Helsingin kaupunginmuseon muistiossa lokakuulta 2008 todetaan, on vesikaton kunto rakennuksen säilymisen kannalta keskeinen tekijä. VTT on tutkinut Pyhän Henrikin katedraalikirkon rakenteita ja todennut, että kellotornin peltinen kattokartio oli vaarassa kaatua ja pudota. Välittömänä hätäkorjauksena on nyt tehty kellotornin katto-osan rakenteiden ja kirkon peltikatteen kiinnitystyö, johon Katolinen kirkko sai joulukuussa 2008 Uudenmaan ympäristökeskukselta avustusta. Näyttää ilmeiseltä, että kirkon peltikatto on kuitenkin lähivuosina uusittava kokonaan alusrakenteissa esiintyvien lahovaurioiden korjaamisen yhteydessä. Sekä rakennusvalvontaviraston että Museoviraston mukaan vaurioiden syynä on puutteellinen tai jopa kokonaan puuttuva yläpohjan eli ullakon tuuletus ja aikaisemmat vesivuodot. Kirkon katon uusimisen yhteydessä rakennetta on muutettava siten, että tuuletus saadaan kuntoon. Korjaussuunnittelussa on aiheellista hyödyntää Museoviraston rakennushistorian osaston arkiston Åkerfeldt-kokoelmassa olevia alkuperäispiirustuksia. Korjauksissa tulee käyttää samoja materiaaleja kuin rakennuksessa on aiemminkin käytetty. Museovirasto toteaa lausunnossaan, että Pyhän Henrikin katedraali on rakennus, jonka säilyttäviin korjauksiin voidaan osoittaa erillisrahoitusta.
Lisätietoja: erikoistutkija Laura Tuominen, puh. (09) 4050 9477, laura.tuominen@nba.fi
Museovirasto on 13.1.2009 antanut Pyhäjoen kunnalle lausunnon Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavaluonnoksesta ja asemakaavaluonnoksesta. Asemakaava-alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kiinteä muinaisjäännös, Hanhikiveksi kutsuttu suuri siirtolohkare, jota on keskiajalta asti pidetty Ruotsin ja Novgorodin välisen Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajakivenä. Voimalaitoksen mahdollinen toteuttaminen muuttaa merkittävästi kohteen lähiympäristön luonnetta ja vaikuttaisi kiven saavutettavuuteen. Hanhikivi sijaitsee asemakaavaluonnoksessa välittömästi ydinvoimala-alueen ulkopuolella energiahuollon alueiden välissä. Vaikka kivelle johtaa ohjeellinen kulkuyhteys, on kyseenalaista, olisiko reitti todellisuudessa käytettävissä ja olisiko rajakiven alkuperäinen tarkoitus tai maisemallinen asema enää hahmotettavissa ympäristössään. Museovirasto pitää olennaisena, että Hanhikiven ympärille varataan enemmän tilaa ja että vanha Raahen ja Pattijoen välinen rajalinja pidetään kiveltä riittävän pitkälti molempiin suuntiin avoimena. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta on lisäksi kuultava Pohjois-Pohjanmaan museota. Pyhäjoen valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt sijaitsevat Hanhikiven niemeen nähden sisämaassa jokisuistoissa. Ydinvoimalalaitoksen rakentaminen vaikuttaa niihin ennen kaikkea asemakaava-alueen ulkopuolelta avautuvien näkymien muutoksena.
Lisätietoja: tutkija Sinikka Joutsalmi, puh. (09) 4050 9470, sinikka.joutsalmi@nba.fi
Museovirasto on 15.1.2009 antanut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle lausunnon siitä miten Oulun - Haukiputaan edustan merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on otettu huomioon arkeologinen kulttuuriperintö. Hankkeessa arvioitavien keskeisten vaikutusten joukossa ei todeta sen vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Tältä osin ohjelman luetteloa on syytä täydentää, koska vesialueiden rakentamisella voi olla vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön ja sähkön siirron edellyttämillä uusilla voimajohto- tai -kaapelilinjoilla voi olla ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Ennen tuulivoimalaitosten rakentamista tulee arkeologisen inventoinnin avulla selvittää, onko hankkeella vaikutusta mahdollisiin vedenalaisiin muinaisjäännöksiin. Myös maalla sijaitsevat muinaisjäännökset on tarkistettava linjausalueilla joko YVA-vaiheessa tai mahdollisimman pian valittavan linjauksen selvittyä. Näin voidaan varmistaa, että muinaisjäännökset voidaan huomioida rakentamisessa ja myös mahdollisesti edellytettävät kaivaukset ehditään toteuttaa. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta on kuultava Pohjois-Pohjanmaan museota.
Lisätietoja: intendentti Kaarlo Katiskoski, puh. (09) 4050 9268, kaarlo.katiskoski@nba.fi
Museovirasto on 15.1.2009 antanut Petäjäveden kunnalle lausunnon Petäjäveden keskustan osayleiskaavan luonnoksesta. Osayleiskaava käsittää kunnan keskuksen sekä sen pohjois- ja itäpuolelle ulottuvat Jämsänveden rannat ja metsäalueet. Kaava-alueella sijaitsee kaksi valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Ne ovat maailmanperintökohde Petäjäveden vanha kirkko ympäröivine maisema-alueineen sekä Petäjäveden asemanseutu. Molemmat alueet on merkitty asiallisesti kaavaan. Kaavassa on myös tarkemmat määräykset alueiden kulttuurihistoriallisen rakennuskannan säilyttämisestä sekä uudisrakentamista koskevaa ohjeistusta. Petäjäveden vanhan kirkon valtakunnallisesti merkittävän alueen osa-alueet, joilla on kulttuurihistoriallista rakennuskantaa, tulee lisätä kaavaan /s-kaavamerkinnällä. Erityisluonteensa ja maisemallisen sijaintinsa vuoksi alueet tulee pitää pientalorakentamisen alueina, eikä niille voida osoittaa esim. rivitalorakentamista. Suurin muutos kohdistuu Kirrinniemen lounais- ja eteläpuolelle, joka on kaavassa merkitty pientaloalueeksi. Alueella on jo jonkin verran uutta omakotitalorakentamista. Museovirasto pitää tärkeänä, että aluetta kehitettäessä otetaan huomioon valtakunnallisesti merkittäviä alueita koskevat erityisvaatimukset. Nämä ovat täydennysrakentamisen ja ympäristön muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin.
Lisätietoja: intendentti Margaretha Ehrström, puh. (09) 4050 9418, margaretha.ehrstrom@nba.fi