Työkaluja viestinnän saavutettavuuden lisäämiseen

Viestintä-asiantuntijaryhmän kokoamia ja muokkaamia ohjeita ja tarkistuslistoja. Tarkistuslistoja suositellaan käytettäväksi myös silloin, kun työ tilataan ulkopuolelta. Tarkistuslistan käyttö ja saavutettavuuden peruskriteerien noudattaminen voidaan asettaa työn tilaamisen ehdoksi.

Testaa onko tekstisi selkeää

Testi auttaa työstämään tekstejä mahdollisimman ymmärrettävään muotoon. Vastaa kysymyksiin. Niiden avulla voit arvioida tekstiäsi.

Ennen kuin aloitat kirjoittamisen, mieti:

-Kuka lukee tai ketkä lukevat tekstisi?
-Mitä lukija odottaa tekstiltäsi?
-Onko aihe lukijalle ennestään tuttu? Jos lukijalla on vähän tietoa ennestään, selitä ja anna taustatietoja.
-Miksi lukijat haluavat lukea tämän tekstin? Koska useimmilla lukijoilla on kiire, mainitse tärkein asia tekstin alussa.

Testi:

1. Käykö tekstistä ilmi mikä on sen kohderyhmä? Kiinnostaako tekstin sisältö lukijoita?
2. Käykö tekstistä selville kuka on sen laatija ja / tai vastuuhenkilö?
3. Selviääkö tekstistä helposti mikä on sen pääsanoma? Onko se selkeästi ja yksiselitteisesti muotoiltu?
4. Onko pääotsikko oikeassa suhteessa pääsanomaan?
5. Korostuuko pääsanoma tekstissä?
6. Onko teksti tarkoituksenmukaisesti jäsennelty? Käykö jäsentely selville esim. sisällysluettelosta?
7. Esitetäänkö asia, johon lukijat haluavat vastauksen, tekstin alussa?
8. Onko teksti helposti silmäiltävissä?
9. Onko tekstissä viittauksia lisätiedon lähteisiin?
10. Onko tekstissä yhteenveto tai tiivistelmä, josta käy ilmi tekstin tärkein sisältö?
11. Ovatko taulukot ja kaaviot helposti tulkittavissa? Onko taulukoissa ja kaavioissa selkeät otsikot?
12. Selitetäänkö taulukoiden ja kaavioiden sisältöjä tekstissä ja/tai kuvatekstissä? Helpottavatko taulukot ja kaaviot tekstin ymmärtämistä?
13. Onko tekstissä sisältöä selventäviä alaotsikoita? Oletko välttänyt otsikoita Yleistä, Muuta, Lisää X:stä jne. ?
14. Onko kappaleiden välissä tyhjä rivi tai kappaleen alussa sisennys?
15. Onko kappalejako looginen? Pitääkö kappalejako tekstin koossa?
16. Ovatko virkkeet riittävän lyhyitä? Onko niissä käytetty suoraa sanajärjestystä?
17. Onko kieli konkreettista?
18. Ovatko verbit aktiivimuodossa aina kun se on mahdollista?
19. Sisältääkö teksti erikoissanoja tai tietylle alalle ominaisia sanoja esim. viranomaisten käyttämiä sanoja, joita lukijan voi olla vaikea ymmärtää? Onko nämä sanat selitetty?
20. Onko teksti tarkistettu esimerkiksi jollakulla kohderyhmän edustajalla?

Toimitettu ruotsalaisen Klarspråktestin pohjalta, joka on verkossa osoitteessa www.justice.ministry.se

Saavutettava painotuote

Painotuotteen ulkoasu

1. Pienaakkoset eli gemenat ovat pääsääntöisesti luettavampia kuin suuraakkoset eli VERSAALIT, myös otsikoissa.
2. Liian suuri kirjainkoko tekee pitkistä otsikoista vaikealukuisia.
3. Lihavointi ja fonttikoon suurentaminen ovat suositeltavimpia korostuskeinoja. Kursiivi on vaikeampilukuista kuin pystysuora muoto. Käytä kursiivia ainoastaan tehokeinona ja vain enintään muutaman sanan kerta-annoksena.
4. Musta teksti valkoisella on luettavinta. Pohjavärinä myös kellertävä ja muut vaaleat värit ovat tehokkaita. Väripohjien käytössä on kuitenkin oltava varovainen. Suositeltavimpia tekstin värejä ovat musta, tummanvihreä tai tummansininen. Jos taustaväri on tumma, fontin tulee olla vaalea ja hieman tavallista suurempi.
5. Käytetään tuttuja, yleisiä kirjaintyyppejä. Julkaisussa käytetään vain kahta tai kolmea kirjaintyyppiä. Heikkonäköiselle henkilölle päätteetön kirjasintyyppi toimii parhaiten.
6. Leipätekstin eli kirjoituksen perustekstin kirjasinkoon tulee olla vähintään 12 pistettä painotuotteen tyypistä ja kohderyhmästä riippuen. Heikkonäköisille tarkoitetuissa painotuotteissa kannattaa käyttää isompaa kirjasinkokoa.
7. Rivivälin tulee olla 2–4 pistettä suurempi kuin kirjainkoko. Jos esimerkiksi kirjainkoko on 12 pistettä, riviväli on 14–16 pistettä.
8. Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. Kappaleet ovat lyhyitä.
9. Teksti ladotaan niin, että se on oikeasta reunasta liehu (eli rivit ovat eri pituisia). Tavujakoja ei käytetä paitsi toisinaan pitkissä yhdyssanoissa, jos ne osuvat eri riveille.
10. Palstan leveys määräytyy kirjainkoon mukaan: mitä isompi kirjain, yleensä sitä leveämpi palsta (yleisimmin 6–12 senttiä). Liian kapea palsta on hankala, koska riville mahtuu niin vähän sanoja. Liian leveä palsta taas hankaloittaa lukemista, katseen on löydettävä harhailematta seuraavan rivin alkuun.
11. Paras paperi on mattapintainen.

Painotuotteen kuvitus

1. Kuvituksena voidaan käyttää valokuvia ja piirroksia.
2. Symbolikuvia kannattaa käyttää harkiten, sillä ne ovat usein moniselitteisiä tai saattavat johtaa lukijaa / katsojaa harhaan.
3. Jotta teksti ja kuva erottuisivat toisistaan, tarvitaan kuvien ja tekstin sijoitteluun ilmavuutta. Kuvat tekstin taustalla tai kuviotaustat heikentävät luettavuutta merkittävästi. Liukuväritaustaa voi käyttää, ellei tummuusasteen muutos ole liian suuri.
4. Asettelu, jossa tekstin reuna väistää kuvaa (ns. tekstinkierto), ei ole suositeltava.

Hyvän esitteen minimisisältö

Hyvässä esitteessä on oltava vähintään nämä:

- kohteen nimi
- kohteen lyhyt esittely
- aukioloajat
- katu- tai käyntiosoite
- postiosoite
- puhelinnumero sekä virka-aikana että iltaisin ja viikonloppuisin

Myös näitä voi harkita:

- mahdollisesti museokaupan, lippukassan, kahvilan tms. puhelinnumero
- faksinumero
- sähköpostiosoite
- kohteen verkkosivujen osoite

Saavutettavat verkkosivut: tarkistuslista

Tämä lista on suunniteltu Museoviraston ns. erityisverkkosivuja suunnitteleville. Listan avulla voi
tarkistaa, että erityissivut täyttävät saavutettavien verkkosivujen mininimivaatimukset.

1. Onko sivustosta tehty Museoviraston erityissivusuunnitelma, jossa on määritelty sivuston tarkoitus, tavoitteet, käyttäjäryhmät, päivitysvastuut?
2. Onko sivusto myös ruotsinkielellä?
3. Onko sivustolla linkki Museoviraston verkkosivuille?
4. Onko sivustolla palauteosoite? Onko sivustolla riittävät tiedot sivuston käyttötarkoituksesta ja tiedon tuottajasta?
5. Onko sivustolla olevan tiedon ja aineiston oikeellisuus ja tekijänoikeudet tarkistettu?
6. Erottaako käyttäjä sivuston sisäiset ja muualle internetiin vievät ulkoiset linkit toisistaan? Ovatko (sekä sisäisten että ulkoisten) linkkien nimet ja kohdesivujen nimet samat?
7. Ovatko sivuston rakenne ja sisällön tärkeys yhteneväiset eli tärkeä tieto sijoitettu rakenteessa ylemmäs ja vähemmän tärkeä alemmas?
8. Hahmottaako käyttäjä alasivuilla liikkuessaan sijaintinsa sivuston rakenteessa?
9. Ovatko sivuston käyttöliittymä ja ulkoasu yhtenäiset kaikilla sivuilla?
10. Onko tekstin ja kuvien suhde tasapainoinen?
11. Onko teksti silmäiltävää ja selkeää? Onko tärkein asia tekstin alussa?
12. Ovatko tekstin ja taustan kontrastit riittävät?
13. Voiko käyttäjä muuttaa tekstikokoa selaimesta?
14. Voiko sivustolla liikkua sarkaimen avulla?
15. Onko ulkoasun hallinnassa käytetty tyylitiedostoja? Voiko sivustoa käyttää myös ilman niitä?
16. Onko navigointialueilla olevat linkit toteutettu tekstimuotoisina?
17. Toimiiko sivusto vaikka käyttäjällä ei olisi skriptejä (esim. java script), selainlaajennuksia tai evästeitä käytössä?
18. Onko kuville tai äänille annettu tekstivastineet?
19. Toimivatko selaimen toiminnot, kuten taakse ja eteen -painikkeet?
20. Onko sivuston kuvat muokattu verkkoon sopiviksi?
21. Onko sivuston koodissa käytetty metatietoja?