|
Etusivu |
|
Kuva: Museovirasto
|
Linnan juhlallinen vaikutus johtuu rakennuskokonaisuuden onnistuneesta jäsentelystä. Ikkuna-akselin jaottelema valkoiseksi rapattu tiilimuuri nousee karun yksinkertaisena säännölliseksi hakatun hiekkakivivyön koristamasta kivijalasta. Komea hiekkakiviportaali, räystästä tukeva konsolirivistö ja kattokolmiot muodostavat julkisivujen ainoan koristelun. Räystäiltä kaartuva korkea ns. hollantilainen aumakatto on katettu paanuilla. Vanhojen kuvien mukaan kattorakennelman huippuna on ollut harjalta nouseva lyhty tornikelloineen, jonka lisäksi 1600-luvun avotakkojen hormeihin liittyvät savupiiput ovat puhkoneet vesikattoa ja piirtyneet korkeina taivasta vasten
Sivurakennuksissa on ollut samanlainen hollantilainen satulakatto kuin Askaisten kirkossa on edelleenkin. Nykyinen yläosasta aumattu satulakattomuoto on 1770-luvun korjauksen jäljiltä. Ikkunoissa on rokokooaikainen 16-ruutuinen nappulapuitejako. Julkisivujen ankkuriraudoitus on 1600-luvulta. Linnan keittiö ja leivintupa ovat olleet oikeanpuoleisessa eli luoteisessa sivurakennuksessa vuoteen 1792 asti. Vasemmanpuoleinen eli kaakkoinen sivurakennus on mahdollisesti muita rakennuksia vanhempi. |