Etusivu Arkeologia Muinaisjäännösten hoito Arkeologinen kulttuuriperintö Kiinteät muinaisjäännökset

Kiinteät muinaisjäännökset ja irtolöydöt

Maaperässä olevia muinaisen ihmisen toiminnasta syntyneitä rakenteita kutsutaan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Näitä ovat mm. haudat, asuinpaikat, pyyntikuopat ja kalliomaalaukset. Monesti kiinteät muinaisjäännökset koostuvat erillisistä rakenteista. Asuinpaikalla saattaa olla jälkiä useamman rakennuksen pohjasta, tulisijoista, paalunjäljistä, näihin kuuluvista esineistä, niiden teelmistä jne. Kiinteä muinaisjäännös voi koostua myös erillisistä ja eri aikaan käytössä olleista osista kuten eri ikäisistä asumuksista, kalmistoista, viljelyraunioista, peltoterasseista ja venevalkamasta.

Kiinteisiin muinaisjäännökseiin rinnastetaan sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden oletetaan olleen vedessä yli sadan vuoden ajan.

Irtolöydöksi nimitetään muinaisen ihmisen tekemiä esineitä, niiden teelmiä ja katkelmia ja niitä tehdessä syntynyttä jätemateriaalia, joka ei kuulu mihinkään kiinteään muinaisjäännökseen. Ne on aikoinaan hukattu tai hylätty tai ne voivat olla kauppiaiden kätköjä ja arvoesineitä, jotka on piilotettu vihollisilta tai varkailta. Myös aikoinaan yksittäin uhratut esineet ovat irtolöytöjä. Irtolöydöt kertovat mm. siitä, missä ihmiset ovat liikkuneet harjoittaessaan pyyntiä tai kauppaa.