Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Hankkeessa tapahtunutta


Museonjohtajat kokoontuivat Sitraan

Sitran pääkonttorilla Helsingin Ruoholahdessa keskusteltiin tiistaina 18.9.2012 johtamisen uusista haasteista ja museoiden muuttuvan toimintaympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeen ja Sitran järjestämä tapahtuma kokosi yhteen lähes 40 museonjohtajaa käsittelemään hankkeen teemoja; museoiden johtamis- ja toimintamalleja ja asiakaslähtöistä palvelujen suunnittelua. Lue lisää teemapäivästä Sitran verkkosivuilta.



Museonjohtajat ovat kerääntyneet pöydän ääreen keskustelemaan ja kirjoittamaan muistiinpanoja flappipaperille.
 
Teemapäivän aikana työskenneltiin ryhmissä ja pohdittiin mm. asiakaslähtöisen toiminnan suunnittelun menetelmiä.
Kuvaaja: Anni Heiskanen

Merikeskus Vellamossa kokeillaan uutta johtamis- ja toimintamallia


Merikeskus Vellamossa kokeillaan syksyllä 2012 uudenlaista johtamis- ja toimintamallia. Kokeilun ajaksi Merikeskuksen toimijat ovat saaneet kehittämistyönsä tueksi pilotointijohtaja Sirpa Kantola-Pakkasen Cadre Ky:stä.

Uuden johtamis- ja toimintamallin avulla Vellamolle haetaan voimakkaampaa vaikuttavuutta Kotkan kantasataman alueen elinvoimaisuuden edistämiseen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuriperintöön liittyvän tiedon välittäminen yleisölle sekä yhteisöllisen tapaamis- ja kohtaamispaikan tarjoaminen säilyvät kuitenkin edelleen Vellamon museoiden toiminnan keskeisimpinä tavoitteina. Uudessa johtamis- ja toimintamallissa toiminta ja palvelut rakennetaan entistä vahvemmin asiakkaiden tarpeista lähteviksi palvelukokonaisuuksiksi. Yksi esimerkki jo käyttöön otetuista uusista tavoista työskennellä yhdessä asiakkaiden kanssa on kävijäraati.

Pilotointijohtajan tehtävänä on tukea Vellamon eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja edistää uusien yhteisten palvelujen kehittämistä. Merikeskus Vellamossa toimivat saman katon alla Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Tietokeskus Vellamo. Museoiden ja tietokeskuksen työ- ja opetustilojen lisäksi talossa on myös 200-paikkainen auditorio, museokauppa Plootu ja yrittäjävetoinen ravintola Laakonki.

KTM Sirpa Kantola-Pakkasella Cadre Ky:stä on vahva Kymenlaakson elinkeinoelämän ja julkisen sektorin verkostojen tuntemus. Lisäksi hän tuo Vellamoon monipuolista osaamista toimintamallien kehittämisestä ja käyttöönotosta monen toimijan yhteistyöympäristöissä. Sirpa Kantola-Pakkanen työskentelee paikan päällä Vellamossa vuoden 2012 loppuun asti tiiviissä yhteistyössä Vellamon museoiden johtajien kanssa.

Sirpa Kantola-Pakkanen istumassa Merikeskus Vellamon rampilla

Sirpa Kantola-Pakkanen, kuvaaja Seppo Pakkanen

Merikeskus Vellamossa työskennellään yhdessä kävijäraadin ja kokouspalveluasiakkaiden kanssa


Merikeskus Vellamon keväisissä työpajoissa päätettiin kokeilla "kävijäraatia" asiakaslähtöisen suunnittelun menetelmänä.  Kävijäraatiin

kutsuttiin jäseniä mm. lehti-ilmoitusten kautta, ja se kokoontui ensimmäistä kertaa kesäkuussa. Raati kokoontuu syksyn 2012

aikana useamman kerran. Lue lisää kävijäraadista Merikeskus Vellamon verkkosivujen ajankohtaista-osiosta.


Myös Merikeskus Vellamon kokouspalveluasiakkaat päätettiin kutsua yhteiseen työskentelyyn. Syksyn 2012 aikana Vellamossa

järjestetään kaksi kokoontumista henkilökohtaisesti mukaan kutsutuille kokouspalveluasiakkaille. Heidän kanssaan työstetään keinoja, joiden avulla Vellamo voi palvella entistä paremmin ja monipuolisemmin kokousasiakkaitaan.   

 

 

Kevään 2012 aikana Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeen molemmissa pilottikohteissa on työpajailtu asiakaslähtöisestä toiminnan suunnittelusta


Merikeskus Vellamossa on työstetty asiakaslähtöistä johtamis- ja yhteistyömallia sekä asiakaslähtöisiä toiminnan suunnittelun tapoja. Henkilöstön ja sidosryhmien edustajien yhteisissä työpajoissa on paneuduttu mm. siihen, millaisilla keinoilla Vellamon asiakkaita voisi osallistaa palvelujen suunnittelutyöhön ja työstetty suunnitelmia käytännön kokeiluille. Vellamossa kävi maaliskuussa alustamassa mm. Minna Autio aiheesta "Kuluttaja-, asiakas- ja ihmislähtöisyys museoalalla". Autio toimii Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksen kuluttajaekonomian tutkimusalalla yliopistonlehtorina. 


Myös Linnanniemessä on järjestetty henkilöstön ja sidosryhmien edustajien yhteisiä työpajoja. Työpajoissa on hahmotettu asiakasnäkökulmasta Linnanniemen kokonaisuuden kannalta keskeisimpiä kehittämistä vaativia asioita sekä paneuduttu yhteistoimintamahdollisuuksiin alueella. Samoin on pohdittu sitä, miten alueella vierailevat asiakkaat voisivat osallistua Linnanniemen toiminnan suunnittelu- ja kehitystyöhön. Alueen toimijat ovat tutustuneet mm. palvelumuotoiluun asiakaslähtöisen suunnittelun työkaluna. Huhtikuista työpajaa oli vetämässä Kirsikka Vaajakallio palvelumuotoiluun erikoistuneesta Diagonal Oy:stä. Linnanniemen uutta johtamis- ja yhteistyömallia hahmotellaan kevään työpajojen tulosten pohjalta.


Vellamon luentosalissa kolme työpajan osallistujaa pohtii suuren paperin äärellä työpajan tehtävää. Hämeenlinnan luentosalissa työpajan osallistujat ovat kokoontuneet pöydän ympärille katsomaan palvelupolkuharjoitusta.
Merikeskus Vellamossa järjestettiin maaliskuussa työpaja,
jossa pohdittiin yhdessä asiakkaita osallistavia suunnittelu-
menetelmiä. Kuva: Aura Linnapuomi
Linnaniemenssä työpajailtiin huhtikuussa ja harjoiteltiin
ryhmissä palvelupolkujen laatimista. Kuva: Aura Linnapuomi


 

Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeen infotilaisuus Hämeenlinnassa 11.11.2011


Edellisenä päivänä saapunut tieto Museoviraston alkavista yt-neuvotteluista antoi ajateltavaa ennen Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeen infotilaisuutta Hämeenlinnassa. Avauspuheenvuorossa Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet otti kantaa uutiseen ja selvensi tilannetta kertomalla, ettei hankkeen toimilla ja tavoitteilla ole yhteyttä alkaviin neuvotteluihin.


Hankkeen rahoittajataho Sitraa edusti tällä kertaa asiantuntija Pia Mero. Hän rohkaisi paikalle saapunutta Linnanniemen museoväkeä hankkeeseen ja kertoi, että museoiden yhteistyömahdollisuuksien lisääminen on Sitran näkökulmasta odotuksia herättävää ja hankkeen toimia seurataan julkishallinnon johtamisohjelmassa mielenkiinnolla.


Hankejohtaja Ulla Teräs oli koonnut tilaisuutta varten infopaketin hankkeen taustoista, tavoitteista, käytännön toimista sekä aikatauluista. Hän sivusi esitelmässään koko museosektoria uhkaavaa taloudellista tilannetta, ja toivoi että haastavasta tilanteesta huolimatta museot löytäisivät voimia kehittää ja uudistaa toimintaansa. Teräs mainitsi, että yhtenä mahdollisuutena tavoittaa uusia voimavaroja ovat hankkeessa kokeiltavat uudet yhteistyömallit. Näiden avulla museopalveluiden tuottaminen turvataan myös tulevaisuudessa.


Puheenvuorojen ja esitelmien jälkeen, ennen yhteiskeskustelua, hämeenlinnalaiset saivat sulatella saamiaan tietoja lyhyen hetken pienryhmissä. Muun muassa hankkeessa käytetyt johtamismalleihin liittyvät käsitteet olivat synnyttäneet pientä epätietoisuutta ennen hankeinfoa. Tästä ja hankeinfon ajankohdan aiheuttamasta hämmennyksestä huolimatta keskustelua syntyi mukavasti. Mieliin palautettiin muun muassa vanhojen työpajojen toimintaa ja pohdittiin hyvien ja toimivien työtapojen elvyttämistä. Sitran Pia Mero kommentoi työpajatyöskentelyä ja korosti, että työpajojen tulisi olla ennen kaikkea ratkaisukeskeisiä. Tässä yhteydessä esille nousi myös asiakasnäkökulma ja erilaiset tavat osallistua ja vaikuttaa. Lopuksi Hämeenlinnan kaupungin tilaajapäällikkö Timo Koivu muistutti, että hankkeen myötä museoille on tarjoutunut mahdollisuus saada vetoapua ja apu tulisi nyt ehdottomasti hyödyntää.


Tilaisuus houkutteli paikalle yhteensä 29 osallistujaa. Heiltä saatu palaute oli rakentavaa ja Linnanniemen alueen museot näyttäytyivät kokonaisuudessaan kiinnostavana kehityskohteena, jossa on selkeästi halua viedä hankkeen tavoitteiden mukaisia toimia käytännön tasolle sekä pysyväksi osaksi museoiden toimintaa.


Seuraavan kerran hanke suuntaa kulkunsa kohti Hämeenlinnaa vuoden 2012 huhtikuussa, jolloin ohjelmassa ovat työpajat pilottityöryhmien ja johdon kanssa.


Teksti: Janne Tielinen


IMG 3882

Hankejohtaja Ulla Teräs esitteli hankkeen toimia
hämeenlinnalaisille (Kuva:Janne Tielinen)



Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hanke esittäytyi Kotkan Vellamossa 18.10.2011


Ketkä ovat museon asiakkaita? Miten saadaan yhdessä enemmän aikaan? Mitä mahdollisuuksia uudenlainen yhteistoiminta museoille tarjoaa? Muun muassa näiden kysymysten toivottiin herättä­vän keskustelua Kotkan Vellamossa, jonka opetustilaan kerääntyi yhteensä 27 uteliasta henkilöä Suomen merimuseosta, Kymenlaakson museosta ja Vellamon tietokeskuksesta seuraamaan hankkeen infotilaisuutta.


Museoviraston pääjohtajan Juhani Kostetin avaussanojen, rahoittajataho Sitran edustajan johta­van asiantuntijan Jonna Stenmanin puheenvuoron, sekä Museoviraston hallintopäällikkö Pirjo Ha­marin että hanke­johtaja Ulla Teräksen esitysten jälkeen oli aika tunnustella kotkalaisten mielipiteitä ja ajatuksia hankkeesta.


Pienryhmäpohdintojen pohjalta käyty avoin keskustelu osoitti, että hankkeen teemoja, kuten asia­kaslähtöisyyttä, oli käsitelty talon sisällä jo aiemmin, mutta esimerkiksi hankkeen kulku ja sen vai­kutukset omiin hen­kilökohtaisiin työtehtäviin askarruttivat mieltä. Keskustelu eteni niin sanotun tur­nausväsymyksen eli jatku­van muutoksen kestämisestä aina museon perustehtäviin asti. Hanke­johtaja Ulla Teräs kommentoi yhdessä Pirjo Hamarin kanssa muun muassa sitä, ettei hankkeeseen tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Vellamo on toi­miva kokonaisuus, mutta jotta siitä saataisiin entistä parempi, olisi tärkeää luoda uusia toiminta­malleja ja edistää nykyisten voimavarojen tehokkaam­paa käyttöä.


Suuri osa yhteiskeskustelun puheenvuoroista palautui museon perustehtäviin ja edelleen siihen keitä museon asiakkaat lopulta ovat. Yksittäisten kävijöiden lisäksi asiakkaiksi nostettiin muun mu­assa näyttely-yh­teistyö­kumppanit, lahjoittajat tai esimerkiksi tilapalveluiden kautta myös yritykset, jotka voivat synnyttää muse­oille täysin uusia asiakkuuksia. Pääjohtaja Juhani Kostet toi esille aja­tuksen, että työn lähtökohtina ei voida pitää pelkästään kokoelmia ja näyttelyitä, vaan asiakasläh­töisyys tulee huomioida kaikkia palveluita suunniteltaessa. Tähän Kotkassa on kaikki edellytykset.


Vaikka keskustelussa nousi esille myös kriittisiä ajatuksia hankkeen tavoit­teista ja aiheellisia huomi­oita esimerkiksi aikataulutuksen haasteista ja konkreettisista toimenpi­teistä, oli kahden tun­nin tiivis infotilaisuus kokonaisuudessaan onnistunut.

Työpajatyöskentely Vellamossa alkaa johto- ja pilottityöryhmien osalta joulu-tammikuussa 2011-2012.


Teksti: Janne Tielinen


Hanke esittäytyy 1

Museoviraston hallintopäällikkö Pirjo Hamari esitteli omassa puheenvuorossaan hankkeen taustoja. (Kuva: Janne Tielinen)

Hanke esittäytyy 2

Hankejohtaja Ulla Teräs sai kotkalaiset pohtimaan asiakaslähtöisyyttä ja uusia yhteistyömalleja. (Kuva: Janne Tielinen)

Hanke esittäytyy 3

Vellamon työntekijät keskustelivat pienryhmissä hankkeen teemoista ja tavoitteista. (Kuva: Pirjo Hamari)









 



Sivukartta



Sivu päivitetty 21.9.2012
© Museovirasto