Omistajat

A. E. Nordenskiöld, O. Bentzonin litografia. Kuva: Ritva Bäckman

Kuva: Museovirasto

Nordenskiöld-suvun kantaisä Johan Norberg (1660-1740) osti Mäntsälän Nummisten tilan (Alikartanon) vuonna 1709. Tilaa kutsuttiin alkuperäisen omistajan ratsumestari Henrik Wreden lesken Gertrud von Ungernin mukaan ”Frugårdiksi”. Johan Norbergin pojat Carl Fredrik ja Anders Johan käyttivät sukunimimuotoa Nordenberg. Veljekset aateloitiin vuonna 1751 nimellä Nordenskiöld ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1752. Veljekset oli kutsuttu Kuninkaallisen Ruotsin tiedeakatemian jäseneksi jo sen perustamisvuonna 1739. Heidän maatalousuudistuksiin liittyviä kokeiluja ja teknisiä keksintöjään esiteltiin tiedeakatemian julkaisusarjassa aina sen ensimmäisestä numerosta lähtien. Nordenskiöld-suku jatkui vain Carl Fredrikistä (1702-1779). Suvussa jatkui kiinnostus tieteitä kohtaan ja useat suvun jälkeläiset ovat saavuttaneet merkittävän aseman tiedemiehinä. Carl Fredrik oli koulutukseltaan linnoitusupseeri. Carl Fredrik oli ensimmäinen suvun jäsen joka asui Frugårdissa. Hän nosti tilan rappioasemasta, mihin se oli vajonnut isonvihan aikana. Carl Fredrik rakennutti ”alipytingin” 1730-luvulla päärakennukseksi. Carl Fredrik avioitui Hedvig Märta Ramsayn kanssa. Carl Fredrikin kuoleman jälkeen omaisuus jaettiin sisarusten kesken, sisarukset ostivat ja myivät osuuksiaan keskenään. Adolf Gustaf (1745-1821) sai Alikartanon. Eversti Adolf Gustaf oli isänsä tavoin koulutukseltaan linnoitusupseeri. Hän avioitui Hedvig Eleonora Lilliehöökin kanssa, heidän ajallaan rakennettiin nykyinen uusi päärakennus vuonna 1805 Adolf Gustafin omien piirustusten mukaan.

Adolf Gustafin pojista Nils Gustaf (1792-1866) oli seuraava Alikartanon omistaja. Hän oli mineralogi ja geologi sekä toimi monen vuoden ajan Suomen vuoritoimen johtajana. Nils Gustaf oli yli-intendentti sekä valtioneuvos. Hän matkusteli paljon sekä kotimaassa että ulkomailla. Tiedemiehenä hänet tunnettiin kaikkialla Euroopassa. Nils Gustafin puoliso oli Sofia Margareta von Haartman. Nils Gustaf asui pitkiä aikoja Helsingissä, etenkin talviaikaan. Viimeinen Nordenskiöld-sukuinen omistaja kartanossa oli Nils Otto (1834-1916), joka aluksi hoiti kartanoa vuosina 1857-1860 veljensä, tutkimusmatkailija Nils Adolf Erik Nordenskiöldin (1832-1901) kanssa. Nils Otto avioitui Olga Estlanderin kanssa. Hän myi kotikartanonsa vuonna 1912 porvoolaiselle kauppaneuvos August Eklöfille.

Vuonna 1964 Suomen valtio osti Alikartanon osin Nordenskiöld-suvun lahjoituksen turvin. Museona Alikartano avattiin vuonna 1983