Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. Keskiajan kuluessa leirilinnasta rakennettiin asuinlinna linnanpäällikön käyttöön. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Ulkoasua hallitsee punatiilen käyttö.
Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837-1972. Vankilakäytöstä luovuttiin vähitellen. Valtio aloitti vuonna 1953 linnan tutkimus- ja restaurointityöt, jotka saatiin päätökseen vuonna 1988. Päälinnaa esitellään nykyään historiallisena muistomerkkinä.
Hämeen linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus, johon kuuluvat linnan ja kantakaupungin välinen puistovyöhyke sekä linnan kasarmialue. Maisemakokonaisuuden olennaisia osia ovat lisäksi Kaupunginpuisto ja Aulangon rantanäkymät.
|

Päälinnan keskiaikainen, noin 200 vuotta kestänyt rakennushistoria on helposti luettavissa linnan julkisivusta. Esilinnaan kuuluneet keskiaikainen kehämuuri ja 1500-luvun puolivälin tykkitorni ovat säilyneet hyvin Vanajaveden rannassa. Kuva: Museovirasto.
|