Hämeen linna

Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. Keskiajan kuluessa leirilinnasta rakennettiin asuinlinna linnanpäällikön käyttöön. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Ulkoasua hallitsee punatiilen käyttö.

Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837-1972. Vankilakäytöstä luovuttiin vähitellen. Valtio aloitti vuonna 1953 linnan tutkimus- ja restaurointityöt, jotka saatiin päätökseen vuonna 1988. Päälinnaa esitellään nykyään historiallisena muistomerkkinä.

Hämeen linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus, johon kuuluvat linnan ja kantakaupungin välinen puistovyöhyke sekä linnan kasarmialue. Maisemakokonaisuuden olennaisia osia ovat lisäksi Kaupunginpuisto ja Aulangon rantanäkymät.

Päälinnan keskiaikainen, noin 200 vuotta kestänyt rakennushistoria on helposti luettavissa linnan julkisivusta. Esilinnaan kuuluneet keskiaikainen kehämuuri ja 1500-luvun puolivälin tykkitorni ovat säilyneet hyvin Vanajaveden rannassa. Kuva: Museovirasto.

Part-financed by the European Union
(European Regional Development Fund and European
Neighbourhood and Partnership Instrument)