Näyttelyt

Linnassa on avoinna Hämeen esihistoriasta kertova näyttely Terra Tavestorum. Näyttelyn aineisto perustuu yli sadan vuoden aikana Hämeessä tehtyihin arkeologisiin tutkimuksiin ja arvokkaisiin muinaislöytöihin.

Muut pysyvät näyttelyt ovat Tiilen historiasta kertova näyttely, Pielaveden Vaaraslahden raha-aarre, Keskiaikaista kirkkotaidetta sekä Restaurointinäyttely.
 

Vaihtuvat näyttelyt

Laivaeläimet -näyttely 22.1.2012 saakka Näyttely on suunnattu erityisesti lapsille. Näyttelyssä kerrotaan eläinten erilaisista rooleista merenkulussa. Eläimiä on pidetty laivoissa esimerkiksi lemmikkeinä. Lähes jokaisessa laivassa oli ainakin 1900-luvun puoliväliin saakka lemmikki, yleisimmin kissa tai koira. Eläimet olivat tärkeitä merimiehille, sillä niille pystyi osoittamaan hellyyttä ja niistä oli seuraa pitkillä merimatkoilla. Eläimillä oli laivoissa myös työtehtäviä. Kissat pyydystivät rottia ja koirat toimivat satamissa vahteina. Näyttelyssä tapaamme laivakoira Nicken joka työskenteli "stuerttina" Ruotsin laivastossa 1930-luvulla. Kuuluisin suomalainen laivaeläin on laivakoira Päik, joka oli kapteeni Sven Erikssonin ja purjelaivamerimiesten silmäterä. Päik seilasi mm. purjelaiva Herzogin Ceciliellä vuosien ajan 1930-luvulla. Päikin kaulapanta ja Nicken univormu ovat esillä merimuseon näyttelyssä. Eläimiä tuotiin myös kaukomatkoilta tuliaisina, ja Suomeen salakuljetettiin apinoita ja käärmeitä. Eläimiä käytettiin tuoreen ruoan puutteessa myös ravinnoksi. Laivalla olleita eläimiä, kuten sikoja, kanoja ja lampaita teurastettiin merimiesten ruoaksi. Tekniikan kehittyessä ja matkojen lyhentyessä eläimet kuitenkin vähenivät laivoilta. Säilöminen ja jääkaapit vähensivät elävän ravinnon merkitystä ja lomien pidentyminen sekä erilaiset eläinten tuontia koskevat rajoitukset puolestaan aiheuttivat sen, että lemmikit jätettiin maihin. Nykypäivänä laivaeläimet ovat usein ei-toivottuja salamatkustajia. Aluksissa kuljetetaan painolastivettä mm. alusten vakavoittamiseksi. Maailman merillä kulkee noin 5 miljardia tonnia vettä paikasta toiseen. Painolastivedessä kulkee tuhansia eläinplanktonyksilöitä.  Nämä vieraat lajit ovat vakava uhka ympäristölle. Itämeren tulokaslajeista noin puolet on tullut laivojen painolastivesissä. Laivojen koon ja nopeuden kasvamisen myötä yhä enemmän lajeja kulkeutuu vieraille merille. Näyttelyssä paneudutaan tulokaslajeihin merentutkimusalus Arandan näkökulmasta. Näyttelyssä voi esimerkiksi nähdä vesikirpun, käväistä höyrylaivan ruumassa ja purjealuksen keittiössä.  Lapsille on myös suunnattu toiminnallisia tehtäviä. Näyttelystä on julkaistu teemanumero Luontoliiton Sieppo-lehdessä. Näyttely ovat toteuttaneet Suomen merimuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.