Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto ToimipisteetPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Tilan historia ja rakennukset


Kotkaniemen päärakennus kesällä Kuva: Sirkka Svinhufvud

Kotkaniemen maa-alue kuului alun perin Luumäen Toikkalan kylän Hovin tilaan. Hovin tila jaettiin jo vuonna 1847 kahteen osaan. Tilan itäisen puoliskon pohjoisosan, 13,27 hehtaarin suuruisen maa-alueen osti vuonna 1897 hovioikeudenasessori Alfred Thomé.

Tilan nimeksi tuli Kotkaniemi. Kivijärven rannoille rakennettiin tuohon aikaan näyttäviä hirsihuviloita. Thomén palsta oli muodoltaan pitkänomainen. Kotkaniemen päärakennus rakennettiin erilleen viljelyalueista tontin pohjoisosassa olevalle mäntykankaalle lähelle Kivijärven rantaa. Kotkaniemen rakennustyöt  saatiin päätökseen vuoden 1899 lopulla. Alfred Thomé muutti perheineen Kotkaniemeen joulukuussa 1899.

Kotkaniemi oli Alfred Thomén ja hänen perheensä koti, mutta myös hänen virka-asuntonsa. Perimätieto kertoo, että Kotkaniemen päärakennuksen olisi suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Alkuperäisiä rakennuspiirustuksia ei Kotkaniemestä ole säilynyt. Sonckin tuotannosta löytyy rakennuksia, joissa on yhteneväisiä piirteitä Kotkaniemen päärakennuksen sekä sittemmin palaneen arkistorakennuksen komean kuistin kanssa.

Päärakennuksen eteläpuolelle rakennettuun pienempään hirsirakenteiseen arkistorakennukseen sijoitettiin tuomiokunnan arkisto sekä asuinhuoneita hovioikeudenauskultanteille eli tuomariharjoittelijoille, joita toimi vaihteleva määrä tuomiokuntien tuomarien apuna. Arkistorakennus tuhoutui myöhemmin tulipalossa.

Asuinrakennuksen itäpuolelle rakennettiin 1800-1900-lukujen vaihteessa lisäksi navetta, aittoja ja muita talousrakennuksia. Tilan viljelysmaat olivat melko kaukana päärakennuksesta ja karjapihasta Lappeenrannantien eli vanhan Viipurintien eteläpuolella. Päärakennus oli aluksi pääosin hirsipintainen, mutta laudoitettiin kokonaan 1910-luvun alussa, jolloin rakennus oli jo siirtynyt Svinhufvudien haltuun.

Kotkaniemi tuli P. E. Svinhufvudin haltuun vuonna 1908, kun hänestä tuli Lappeen kihlakunnantuomari. 1910-luvun alkupuolella Kotkaniemen päärakennus lienee saanut sillä edelleen olevan värityksen: valkoiset seinät ja vihreät vuorilaudat.  P. E. Svinhufvudin ollessa Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1931-37 saattoi presidenttipari viettää vain toisinaan aikaansa Kotkaniemessä. Tuolloin Kotkaniemen sisätiloissa tehtiin suurehkoja muutos- ja kunnostustöitä.

(Lähteenä Satu Frondeliuksen rakennushistoriallinen selvitys Kotkaniemestä vuodelta 2003)


 



Tietoa sivustosta
Sivukartta



Sivu päivitetty 11.1.2012
© Museovirasto