Omistajat

Kotkaniemen rakennutti Georg Alfred Thomé, joka oli syntynyt Jääskessä vuonna 1848. Hän suoritti tuomarintutkinnon vuonna 1869 ja toimi tämän jälkeen tuomarina Viipurissa, Käkisalmella ja Lohjalla, kunnes hänet valittiin Lappeen tuomiokunnan tuomariksi vuonna 1891. Thomé oli avioitunut vuonna 1874 Ida Augusta Westlingin kanssa. Ida Augusta Thomé kuoli vuonna 1904. Alfred Thomé avioitui vuoden 1907 kesällä Anna Österbergin kanssa. Pian avioitumisen jälkeen syksyllä 1907 Alfred Thomé kuoli. Alfred Thomén kuoltua perikunta tarjosi Kotkaniemeä tuomarinviran seuraavalle haltialle Pehr Evind Svinhufvudille.

P. E. Svinhufvud syntyi vuonna 1861 Sääksmäen Rapolassa. Hän opiskeli pääaineenaan historiaa ja valmistui filosofian maisteriksi. Sen jälkeen hän siirtyi lukemaan lakia. Hänestä tuli molempien oikeuksien kandidaatti. Aluksi hän toimi Turun hovioikeudessa. Vuodesta 1906 hän toimi Heinolan tuomiokunnan tuomarina. Alfred Thomén kuoltua Svinhufvud haki Lappeen tuomiokunnan tuomarinvirkaa, mihin hän tulikin valituksi vuonna 1908. Kauppakirja Kotkaniemestä tehtiin 12.4.1908. Svinhufvud osti alueelta lisää maata, niin että viljelyala oli maakauppojen jälkeen n. 100 hehtaaria. Svinhufvudien perhe muutti Kotkaniemeen lukuunottamatta vanhimpia lapsia. Kuudesta lapsesta neljä vanhinta kävi koulua Helsingissä. Svinhufvudien perhe-elämän katkaisi dramaattinen käänne, kun P. E. Svinhufvud karkotettiin poliittisista syistä Siperiaan vuoden 1914 lopulla. Hän oli karkotuksessa vuoteen 1917. Osan karkotusaikaa rouva Ellen Svinhufvud vietti miehensä luona Siperiassa. Turvatakseen perheen talouden Ellen Svinhufvud piti Kotkaniemessä täysihoitolaa. Kansalaissodan aikana Kotkaniemi joutui punaisten haltuun ja oli näiden ryöstelyn kohteena. Ryöstösaalista saatiin sodan jälkeen koottua takaisin. Vuonna 1918 Svinhufvud toimi valtionhoitajan virassa, joten hän oli itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionpäämies. Tuolloin hän vietti valtaosan ajastaan Helsingissä. Erottuaan valtionhoitajan virastaan vuoden 1918 lopulla hän siirtyi 1919 alkuvuodesta Turkuun pankinjohtajaksi. Tästä toimesta hän erosi kesällä 1920. Vuodesta 1920 Kotkaniemestä tuli jälleen Svinhufvudien vakituinen koti. Vuonna 1930 P. E. Svinhufvudista tuli pääministeri. Vuosina 1931-1937 hän toimi Suomen tasavallan presidenttinä, jolloin presidenttipari pääsi harvemmin käymään Kotkaniemessä. Presidenttikautensa jälkeen P. E. Svinhufvud asui Kotkaniemessä kuolemaansa eli vuoteen 1944 asti ja rouva Ellen Svinhufvud vuoteen 1953. Vuosina 1953 - 1971 Kotkaniemen omisti presidentin poika Veikko Eivind puolisonsa Aunen kanssa ja vuosina 1972 - 1999 presidentin pojanpoika Jorma puolisonsa Sirkan kanssa. Kotkaniemi avattiin museona yleisölle vuonna 2000. (Lähteenä Satu Frondeliuksen rakennushistoriallinen selvitys Kotkaniemestä vuodelta 2003)