Presidentti P. E. Svinhufvudin elämänvaiheita

1861 syntyi 15.12. Sääksmäen Rapolassa 1863 isä merikapteeni Pehr Gustaf Svinhufvud hukkui Kreikan saaristossa 27-vuotiaana. Muutto alle kouluikäisenä äidin ja vuotta vanhemman sisaren kanssa Helsinkiin. 1870 P. E. Svinhufvud kävi ruotsinkielisen Helsingin normaalikoulun 1878 ylioppilaaksi, kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon, valmistui täältä ensin filosofian maisteriksi pääaineenaan Suomen, Venäjän ja Skandinavian historia, opettajana G. Z. Yrjö-Koskinen. Tämän jälkeen suoritti molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon. 1881 filosofian kandidaatti, syksyllä aloitti opinnot lainopillisessa tiedekunnassa 1882 filosofian maisteri 1886 kihlautui kolmannen serkkunsa Alma Ellen Timgrenin kanssa, valmistui tuomariksi 1887 Turun Hovioikeuden auskultantiksi 1888 Turun Hovioikeuden jäseneksi aluksi pöytäkirjojen pitäjänä, 20.12. varatuomarin nimi ja arvo 1889 30.12. avioitui Alma Ellen Timgrenin kanssa 1891 Turun Hovioikeuden kanslisti 1892 Turun Hovioikeuden reistraattori, samanaikaisesti asianajajana 1893 muutto Turusta Helsinkiin 1894 ensi kertaa sukunsa päämiehenä valtiopäivillä  1902 hovioikeuden asessoriksi 1906 Heinolan tuomiokunnan tuomariksi. Nuorsuomalainen kansanedustaja. Laillisuuden puolustajana hänet valittiin ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan puhemieheksi 1907 Eduskunnan ensimmäinen puhemies, hoiti tehtävää 9:llä perättäisillä valtiopäivillä vuoteen 1913 asti 1908 Kotkaniemen osto 1914 kieltäytyi noudattamasta venäläisen prokuraattori K. Kasanskin määräyksiä, joita piti laittomina – karkotettiin Siperiaan marraskuussa. 1916 valittiin eduskuntaan, vaikka oli karkotettuna Siperiaan 1917 Venäjän maaliskuun vallankumouksesta kuultuaan Svinhufvud poistui Siperiasta, Suomen väliaikainen hallitus nimitti hänet prokuraattoriksi eli korkeimmaksi lainvalvojaksi. Eduskunta nimitti Svinhufvudin muodostamaan uutta senaattia. Tuolloin muodostettiin ns. itsenäisyyssenaatti 1917-18 kääntyminen oikeustaisteluun uskovasta tasavaltaisesta aktiivista voimankäyttöä kannattavaksi monarkistiksi. Kansalaissota päättyi Svinhufvudin johtaman laillisen hallituksen voittoon. Vuonna 1918 Svinhufvud pääsi pakenemaan punaisten vallassa olleesta Helsingistä Saksan ja Ruotsin kautta Vaasaan. Siellä hän johti sinne sisällissotaa paennutta senaattia. Svinhufvud valittiin toukokuussa 1918 maan korkeimman vallan käyttäjäksi eli ensimmäiseksi valtionpäämieheksi. Kansalaissodan aikana punaiset ottivat Kotkaniemen haltuunsa ja ryöstivät sen. Ensimmäisen maailmansota päättyi Saksan tappioon. Suomen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Friedrich Karl kieltäytyi ottamasta kruunua vastaan. Valtionhoitaja Svinhufvud erosi joulukuussa ja maa palasi tasavallan tielle. Eronsa ehdoksi asetti kenraali Mannerheimin valinnan seuraajakseen. Erosi myös prokuraattorin virastaan. Svinhufvud toimi Turussa luottolaitos Suomen Vakuus Oy:n toimitusjohtajana, yritys ei menestynyt. Siirtyi valtion eläkkeen turvin Turusta Luumäelle Kotkaniemeen vuonna 1920. 1925 Kokoomus nimesi hänet ehdokkaakseen presidentinvaaleissa, ei tarpeeksi kannatusta puolueessa 1930 Kommunismin vastaisen toiminnan muuttuessa Lapuan liikkeeksi presidentti Lauri Kristian Relander kutsui Svinhufvudin pääministeriksi 1931 valittiin Suomen presidentiksi, missä asemassa hän oli vuoteen 1937 asti 1937 hävisi presidentinvaaleissa Kyösti Kalliolle 1940 talvisodan loppuvaiheessa matkusti Saksaan hankkiakseen tukea Suomelle, samalla matkalla tapasi paavi Pius XII:n 1944 kuoli 29.2.