KOKOELMAT
Esineitä kaikilta mantereilta
Kulttuurien museon kokoelmiin kuuluvat Suomen kansallismuseon yleisetnografiset ja suomalais-ugrilaiset kokoelmat, yhteensä n. 40 000 esinettä. Perusnäyttely Kaukaa haettua kertoo kokoelmien karttumisesta, eri aikakausien aatevirtauksista, matkustamisesta ja kaupankäynnistä - Suomen kontakteista muuhun maailmaan.
Yleisetnografisissa kokoelmissa on esineitä kaikilta mantereilta. Ensimmäinen esine, Luoteis-Amerikan salish-intiaanien seremoniaviitta, on luetteloitu vuonna 1828. Yleisetnografisista kokoelmista vastaa intendentti Heli Lahdentausta.
Suomalais-ugrilaisiin kokoelmiin on kerätty esineitä kaikilta suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvilta kansoilta. Arvokkain esineistö on koottu 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkuvuosina tutkimusmatkoilla, joilla oli tarkoitus selvittää suomen kielen ja suvun alkuperää. Harvinaislaatuinen aineisto palvelee nykyisin myös niitä suomensukuisia kansoja, joiden identiteetti on venäjän kielen ja valtakulttuurin puristuksessa. Suomalais-ugrilaisista kokoelmista vastaa intendentti Ildikó Lehtinen.
Tunnettuja kartuttajia
Kulttuurien museon varhaisten kokoelmien kulmakiviä ovat kansainvälisesti tunnettujen tiedemiesten tutkimusmatkoiltaan keräämät aineistot. Heitä ovat mm. arabisti G. A. Wallin (1840-luku), siperiankävijä M. A. Castrén (1840-1850-luvut) sekä sosiaaliantropologit Edvard Westermarck (Marokko, 1898-1913), Gunnar Landtman (1910-1912) ja Rafael Karsten (1920-1950-luvut).
Kokoelmat karttuvat edelleen sekä ostoin että lahjoituksin. Merkittäviä lahjoituksia ovat olleet mm. 1970-1990-luvuilla kerätyt Eila Kivekkään Afrikka-kokoelma ja lavastaja Tero Kiiskisen Aasia-kokoelma, sekä 2009 saatu yli 800 esineen osuus aasialaisen taiteen asiantuntijan ja kerääjän Oppi Untrachtin kokoelmasta.
Uusia kokoelmia
Kaukaa haettua -perusnäyttelyn vaihtuvassa osiossa esitellään museon uusia hankintoja ja kokoelmia.
Nykykulttuurin tutkimus
1980-luvulta lähtien kokoelmia on kartutettu omin tutkijavoimin mm. Intiassa ja Keski-Venäjällä keskittyen etenkin nykykulttuuriin. Esinehankinta liittyy usein tutkimustyöhön ja näyttelyiden valmistamiseen. Etusijalla on aineiston hankkiminen kenttätyön yhteydessä, jolloin hankinta voidaan luotettavasti dokumentoida.
Yhteishankkeet tutkijoiden kanssa
Yhteishankkeet kenttätyötä tekevien muiden tutkijoiden kanssa ovat myös entistä tärkeämpiä. Kenttätöihinsä liittyviä aineistoja ovat Kulttuurien museolle luovuttaneet mm. kulttuuriantropologian emeritusprofessori Matti Sarmela (Thaimaa, 1970-1980) ja Etelä-Aasian tutkimuksen emeritusprofessori Asko Parpola (Agnicayana-vedarituaali, Etelä-Intia, 1976).
Museot Online
Museot Online -portaalin kautta voi tutustua mm. kansainvälisen sosiaaliantropologian klassikon, professori Edvard Westermarckin 1898-1913 keräämään Marokko-esineistöön. Lisää tietoa portaalissa haettavana ja selailtavana olevista Kulttuurien museon kokoelmista saat täältä.
Käsikirjasto
Kulttuurien museon käsikirjasto palvelee myös ulkopuolisia tutkijoita. Kokoelmat on luetteloitu HELKA-tietokantaan. Kirjasto on avoinna 8-15.15 osoitteessa Tennispalatsi, Jaakonkatu 2 D (ovisummeri).
|
|
