KAUKAA HAETTUA

Perusnäyttely

Yksityiskohta 1800-luvun silkkiviitasta, Kiina. Kuva Rauno Träskelin.

Näkymä Kaukaa haettua -näyttelyn ensimmäiseen huoneeseen. Kulttuurien museo. Kuva Jussi Salmivuori 2004.

Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston etnografisen museon ja Ylioppilaskuntien kansatieteellisen museon esineitä esitellään vanhoissa vitriineissä. Takana G. A. Wallinin arabilainen puku 1840-luvulta. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2004.

Salish-intiaanien hartiavaippa, Yhdysvallat. Kokoelmien ensimmäinen esine luetteloitiin vuonna 1828. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Markku Haverinen 2004.

Keihäitä ja heittoveitsiä, Kongo. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2004.

Kongo-osion esineistöä, mm. siirtymäriiteissä käytetty puunaamio. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2004.

Lipasniskatuki, jota käytettiin Koillis-Kongossa henkilökohtaisten tavaroiden säilyttämiseen ja suojelemaan suuritöisiä kampauksia nukuttaessa. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Markku Haverinen 2004.

Cliff Palace -luola Mesa Verde -vuorella Coloradossa Yhdysvalloissa, jossa Gustaf Nordenskiöld tutki anasazi-intiaanien muinaisia asuinpaikkoja 1891.
Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Gustaf Nordenskiöld 1891.

Keramiikkaesineitä, Mesa Verde, Yhdysvallat. Gustaf Nordenskiöld 1891. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2004.

Japanilainen teehuone, perusnäyttelyn vaihtuva osio. Kuva Juha Laitalainen.

Suoli- ja nahkavaatteita, Alaska. A. A. Etholénin kokoelma. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2004.

Pyytäjän päähine, päälliköiden tai arvohenkilöiden käyttämä statussymboli. Aleutit, Unalaska. A. A. Etholén 1846. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo.

Naamio, puu. Tlingit-intiaanit, Yhdysvallat. A. A. Etholén 1846. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo.

Keski-Aasia-huoneessa esitellään mm. etualalla näkyvä C. G. Mannerheimin arkeologinen kokoelma sekä G. J. Ramstedtin ja Sakari Pälsin Mongoliasta 1909 tuomat tiibetinbuddhalaiset thangka-ikonit. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2004.

Ihmiskasvojen katkelma, savi, stukko. Gandharan kuvanveistokoulukunnan myöhäinen tyyli 500-600 jaa. Khotan, Itä-Turkestan. C. G. Mannerheim 1906-1908. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 1999.

Tiibetinbuddhalainen suojelusjumaluus Samvara sylikkäin femiiinisen viisauden ilmentymän kanssa. Tiibet. Eric Idestamin testamenttilahjoitus 1961. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Markku Haverinen 2004.

Siviilivirkamiehen silkkiviitta ja muita virkamiehen tunnuksia, Kiina. Lohikäärme lienee ollut alunperin hyväntahtoinen sateenhenki, josta tuli keisarin tunnus. Merikapteeni Lars Krogius 1857-1864. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2004.

Esiäidin muotokuva, Kiina. Hautajaisia ja esivanhempien kunnioitukseen liittyviä rituaaleja varten tilattiin muotokuva kuolleesta. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 1985.

Vuolukiviveistos 1800-luvun puolivälistä, Kiina. Veistos esittää Sanxing-kolmikkoa eli kolmea onneatuovaa jumalaa. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Markku Haverinen 2004.

Pukuja suomalais-ugrilaisilta kansoilta. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2004.

Rintakoru kuuluu mokshamordvalaiseen kansanpukuun, Venäjä. Hankkinut Josef Theodor Mollin 1866. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Markku Haverinen 2004.

Peite, jolla mansit peittivät uhrieläimen uhratessaan taivaanjumalalle. Sosvajoki, Länsi-Siperia. Artturi Kannisto 1905-1906. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Rauno Träskelin.

Marokko-vitriinissä on esillä mm. villaviitta, jonka silmäkuvion on uskottu torjuvan pahaa silmää. Berberit, Marokko. Edvard Westermarck. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2004.

Miesten pääkoriste kasuaarilinnun sulista. Papua-Uusi-Guinea. Gunnar Landtman 1910-1912. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Matti Huuhka 2001.

Tukaaninsulkapäähine, jollaiseen tarvittiin kymmeniä tukaaneja. Jívarot, Ecuador. Rafael Karsten. Kaukaa haettua, Kulttuurien museo. Kuva Markku Haverinen 2004.