|
VOLGAN MUTKA
Kielisukulaistemme elämää ennen ja nyt
12.12.2000 - 14.10.2001
Näyttely suomalais-ugrilaista kieltä puhuvien marien elämästä
Suomen sukukieliä puhutaan Unkarin ja Viron lisäksi laajalti myös Venäjällä. Venäjän federaatio on monikansallinen liittovaltio, jossa asuu yli 170 kansaa ja kansallisuutta. Jokainen kieli heijastaa omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuriaan. Venäjällä vähemmistönä asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurit ovat hyvä esimerkki siitä, miten kansat voivat säilyttää oman kielensä ja identiteettinsä kulttuurien kohdatessa ja historian pyörteissä.
Ajatus alkukodista
Volgan mutkaa on perinteisesti pidetty suomalais-ugrilaisten kansojen alkukotina. Tätä käsitystä on kuitenkin uudemman tutkimuksen perusteella muutettu. Silti Volgan mutka muistuu mieliimme oletettuna suomalaisten alkukotina, ja alueelle tehtiin 1800-luvun loppupuolella lukuisia tutkimusmatkoja.
Tšorain marilaiskylän elämää
Näyttelyssä esitellään läheisesti marilaista Tšorain kylää, joka on säilyttänyt perinteisiä arvoja yhteiskunnallisista, taloudellisista ja poliittisista muutoksista huolimatta. Kylä sijaitsee Baškiriassa Belajajoen varrella. Kylää ei ole valittu esittelyn kohteeksi sattumalta. Tšoraissa kävi mm. suomalainen taiteilija Agathon Reinholm kesällä 1884. Hän tallensi piirroksin ja vesivärimaalauksin marilaisten perinteistä elämänmenoa, arkea ja juhlaa sekä uhrimenoja.
Laajat öljykentät ja niiden myötä kaupungistuminen ja teollistuminen ovat muuttaneet perusteellisesti marilaistenkin elämänmenoa. Kuitenkin kylässä on yhä tallella perinteisen kulttuurin rippeitä. Suomalaisten arkkitehtien voimin on dokumentoitu kylän rakennuksia kesällä 1996-1997. Piirustuksista nähdään, että sauna lämpiää marilaiskylässä aivan kuten Suomessakin.
Piirustusten ja vesivärimaalausten lisäksi näyttelyssä on esillä marilainen pihapiiri, asuinhuoneen interiööri, uhrilehto ja kansanpukuja.
Tekijät
Käsikirjoitus: Ildikó Lehtinen
Näyttelysuunnittelu: Raija Pirilä
|
Suurenna kuva klikkaamalla
|
