Pihapiiri ja puisto

Omenapuiden kukkia
Kuva: Taina Laakkonen (2009)

Alueella kasvaa useita kasviharvinaisuuksia, pesii kymmeniä lintulajeja ja maassa sekä ilmassa on runsaasti erilaisia hyönteisiä ja perhosia. Kasvillisuus edustaa etelärannikon kapeaa tammivyöhykettä. Myös ihminen on vaikuttanut Kuusiston luontoon kauan ja voimakkaasti. Kuusiston kartanon hedelmäpuutarhassa on monia eri omenapuulajikkeita.

Rohdoskasveja kihtiin ja keuhkotauteihin

Kuusistossa kasvaa useita hyöty-, rohdos- ja koristekasveja. Kartanon pihapiirissä kukoistavat suuret vuohenputkikasvustot. Tätä vanhaa rohdoskasvia käytettiin lievittämään kihtiä ja ruuansulatusvaivoja. Sen keväiset lehdet ovat myös erinomaisia salaattiainesta. Kuusistossa yleinen vanha rohdoskasvi on myös keltamo.

Isohirvenjuuri on jopa parin metrin mittaiseksi kasvava, vanha lääke- ja koristekasvi. Se on harvinainen viljelyjäänne ja puutarhakarkulainen, jonka kuivattua juurta on käytetty mm. keuhkotautien ja katarrien hoitoon. Kuusistosta tunnetaan kaksi kasvupaikkaa. Erikoisin Kuusiston kasveista on uhanalainen isotakiainen, jota tavataan vanhan kulttuurin seuralaisena. Kuusisto on isotakiaisen vanhin ja tunnetuin kasvupaikka. Sen siemeniä on löydetty Kuusiston linnan keskiaikaisista kerroksista.

Kasveja rautakaudelta asti

Kartanon puutarhassa on vanhoja koriste- ja rohtoperennoja mm. jalokiurunkannus, lehtoakileija, illakko, tummatulikukka, varjoilija ja lupiini. Puutarhan kätköistä voi löytää myös myrkyllisen rohtoyrtin, hullukaalin.

Puusto on pääosin 1800-luvun alusta, mm. kartanolta linnalle päin johtava puistolehmuskuja on istutettu silloin. Pihapiiristä löytyy myös tammia, lehmuksia, vaahteroita, jalavia ja saarnia. Kuusiston lehdoissa kasvaa mm. pähkinäpensas, tesmayrtti, mustakonnanmarja, taikinamarja, lehtokuusama ja koiranheisi. Keväällä lehdoissa kukkivat sini-, valko- ja keltavuokot, käenrieskat, peltokanankaalit, kevätesikot ja mukulaleinikit.

Aurinkoisilla ja kuivilla kedoilla kasvavat erilaiset ketoheinät ja sarat, mm. tuoksusimake, lampaannata, mäkikaura, törrösara, hakasara, kevätkynsimö, lituruoho, kissankello, pukinjuuri, ketoneilikka, mäkitervakko ja päivänkakkara.

Tähkätädyke on Kuusiston alueen tärkeimpiä kulttuurijäänteitä. Sen oletetaan saapuneen keskiajalla hevosten rehun joukossa. Tähkätädyke on ilmoitettu Kuusistosta jo vuonna 1750.

Kuusiston kedoilla kasvaa myös sikoangervoja ja ahdekauraa, jotka ovat rautakautisen asutuksen merkkejä.