| Kuusiston piispanlinna |
| Piispanlinnan historiaa |
Kuusiston linnan historiaa
|
Ensimmäinen piispa, joka liitetään Kuusiston linnaan on Ruskosta kotoisin ollut Maunu I, joka päiväsi kirjeensä vuonna 1295 Kuusistossa. Oletetaan, että linnana olisi jo Maunu I:n aikaan ollut puurakenteinen rakennusryhmä. 1300-luvulle Pentin ja Hemmingin aikaan sijoittuvat kivilinnan alkuvaiheet. Hemmingillä tiedetään olleen vahva aseistettujen miesten joukko. 1400-luvulla Maunu II Tavast varusti linnan voimakkaaksi tukikohdaksi sekä kauppaa että puolustusta varten. Maunun seuraaja Olavi Maununpoika oli oppinut eurooppalainen, jolla oli tehtäviä myös Pariisin yliopistossa. Kuusiston linnan viimeinen piispa oli Arvid Kurki, joka pakeni tanskalaisia vuonna 1522 Ruotsiin ja hukkui pakomatkalla. |
 Ilmakuva piispanlinnan raunioista. Kuva: Museovirasto |
Ainutlaatuinen rakennus SuomessaKukoistuksensa päivinä Kuusiston linna oli ainutlaatuinen rakennus Suomessa. Rakennushistorialliset tutkimukset ovat osoittaneet, että linnan rakennusjärjestys on perinteisistä käsityksistä poikkeava. Ensimmäisessä vaiheessa on rakennettu nykyisen länsisiiven kolmihuoneinen yksikerroksinen kivitalo ja kellarityyppinen rakennus koillisosassa. Ympärysmuuri on rakennettu tämän jälkeen. Perinteisesti vanhimpana rakennuksena pidetty eteläsiipi, josta nykyinen sisäänkäynti kulkee, on rakennettu vasta myöhemmin. Vasta kolmannessa rakennusvaiheessa sisäänkäynti on muutettu meren puolelta nykyiselle paikalleen Kuusiston pääsaarelta. Myös maaperätutkimukset ovat tuoneet uutta tietoa Kuusiston linnan ja linnasaaren kehityksestä. Ne kertovat mm. että linnan rakenteet ovat epäedullisen maaperän ja vedenpinnan muutosten vuoksi kallistelleet ja halkeilleet. |
 Piispanlinnan pohjapiirros. |
Vedenalainen paalurivistö löytyi vasta 1990-luvullaKuusiston linna puolustautui kutsumattomia vieraita vastaan sekä maanpäällisillä muureilla, että muurien eteen mereen rakennetuilla vedenalaisilla muureilla. Vuosirengasnäytteiden perusteella Kuusiston paalutus on ajoitettu 1400-luvun alkuun. Rantakaislikot ja -muta pitivät salaisuutensa aina vuoteen 1992 asti. Tuolloin merivesi oli pitkään poikkeuksellisen matalalla ja kaislikon sisällä kulkeva paalurivistö havaittiin. Linnaa kiertävästä paalurivistöstä on löytynyt kaikkiaan yli 3000 paalua. Linnassa käytettiin humalaa ja hullukaaliaKasvijäännetutkimukset kertovat, että linnassa käytettiin kaikkia viljalajeja: ohraa, ruista, kauraa ja vehnää. Hampusta valmistettiin narua, verkkoja ja karkeampia kankaita. Oluen mausteena käytettiin humalaa. Maanäytteistä löydettiin myös mm. palsternakan, hullukaalin, keltamon, suomyrtin, pähkinän, mansikan, mustikan, vadelman, puolukan, juolukan ja karpalon siemeniä ja siementen jäänteitä. Myös rikkaruohoja löydettiin runsaasti. Sekin on osoitus runsaasta ihmistoiminnasta linnan alueella. |
 Luoteesta otettu ilmakuva raunioista. Kuva: Museovirasto |
Linna purettiin Kustaa Vaasan käskystäKuusiston linnassa elettiin loistokautta 1400-luvun alussa piispa Maunu Olavinpoika Tavastin aikana. Piispainkronikassa sanotaan hänen rakentaneen suurimman osan linnaa. Vuoden 1485 vaiheilla suuri tulipalo tuhosi linnaa, mutta se korjattiin. Varustamista jatkettiin Maunu Särkilahden aikana (1489-1500). Hän valitti linnan suuria rakennuskustannuksia. Linnan kehittäminen ja voimistaminen päättyi 1500-luvun alkupuolella. Suomen keskiajan viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki pakeni 1522 Ruotsiin. Kuusiston linna joutui tanskalaisten käsiin. Kustaa Vaasan joukot valtasivat Kuusiston 1523. Valtiovalta ei tuntenut kiinnostusta linnan kehittämiseen ja Kustaa Vaasa antoi vuonna 1528 Turun linnan päällikölle Maunu Sveninpojalle käskyn tuhota linna, jottei siitä tulisi katolisuuden tukikohtaa Suomessa. On mahdollista, että Kuusiston linnasta purettuja kiviä käytettiin mm. Turun linnan esilinnan rakennustöissä. Myös Piikkiönlahden toiselle rannalle rakennetussa Piikkiön kirkossa käytettiin joidenkin tietojen mukaan Kuusiston linnan kiviä. Linnan edustalle on uponnut kivilastissa ollut proomu. Vielä 1800-luvun lopulla Kuusistossa kerättiin tuhansia tiiliä, jotka vietiin Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjauksiin. |
 Kuusiston linnan rauniot ovat arvokas tiedon lähde ja mielenkiintoinen retkikohde. Kuva: Lea Murto-Orava |
Korjaukset alkoivat 1890-luvullaVaikka linnaa tuhottiin ottamalla siitä rakennusmateriaalia, ei linnan historia ole ollut unohduksissa. Kuusiston linna on aina ollut jonkinlainen nähtävyys. Linnanrauniot kaivettiin esille 1870-luvulla ja siitä asti niitä on tutkittu, korjattu ja tuettu. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta teki vuosina 1885-1886 senaatille esityksen raunion suojaamisesta. Korjaukset käynnistettiin vuonna 1891. Museoviraston vuonna 1985 käynnistämä korjausvaihe on tuonut paljon uutta tietoa linnan vaiheista ja asusta. Perinteisen antikvaarisen tutkimuksen lisäksi Kuusiston linnan salaisuuksia ovat tutkimuksillaan onnistuneet paljastamaan myös kasvitieteilijät, geologit ja eläintieteilijät. |
|
Tietoa sivustosta
Sivukartta
Sivu päivitetty -
© Museovirasto