Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto ToimipisteetPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Elias Lönnrotin elämänvaiheet


1802 syntyi Haarjärven torpassa 9.4.

1814-18 koulunkäyntiä Tammisaaressa ja Turussa, keskeytykset rahapulan vuoksi

1818-20 teinilaulajana ja räätälinä, asui Paikkarissa

1820-22 apteekkioppilaana Hämeenlinnassa, Lönnrotista luonnonlääkkeitten asiantuntija

1822-27 opiskelijana Turun akatemiassa

1824-28 kesäisin kotiopettajana Laukon kartanossa, talvisin Turussa professori J. A.Törngrenin perheessä, ensimmäinen runojulkaisu

1827 valmistui filosofian kandidaatiksi, maisterinväitös Väinämöisestä

1828 ensimmäinen runonkeruumatka Hämeeseen ja Savoon, lääketieteen opintoja Helsingissä, omakustanteiset kansanrunojulkaisut Kantele I-IV 1829-31

1831 toinen runonkeruumatka

1832 valmistui lääketieteen lisensiaatiksi aiheenaan suomalaisten taikuuteen perustuva lääkintätaito, kolmas runonkeruumatka suuntautui Vienaan

1832 apulaislääkäriksi Oulun seudulle torjumaan nälänhädän seurauksia

1833 Kajaanin piirilääkäriksi, neljäs runonkeruumatka

1834 viides runonkeruumatka, laulatti Arhippa Perttusta Latvajärvellä

1835 kuudes runonkeruumatka, kansalliseepoksemme Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyy

1836 seitsemäs runonkeruumatka, virkavapaus lääkärintoimesta

1838 kahdeksas runonkeruumatka

1839 yhdeksäs matka, joka liittyi viranhoitoon, julkaisi suositun terveydenhoito-oppaan ”Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri”, josta otettiin tämän jälkeen vielä 2. ja 3. painos

1840 Kanteletar ilmestyi, yliopiston 200-vuotisjuhla

1841-42 kymmenes matka suuntautui Lappiin ja Arkangeliin

1844 viiden vuoden virkavapaus kielellisiä töitä varten, ”Suomen Kansan Arwoituksia” -teos ilmestyi, yhdestoista kielentutkimusmatka Viroon

1847 uuden Kalevalalaitoksen valmistamista

1848 salakihlaus Kajaanin sahan taloudenhoitajan Maria Piponiuksen kanssa

1849 Avioliitto ja paluu Kajaanin piirilääkäriksi

1853 Suomen kielen professoriksi

1854-61 asumista Helsingissä, kesät Sammatissa       

1862 jäi eläkkeelle professorinvirasta, muutto Sammattiin Nikun taloon

1863 virsikirjakomitean jäsen, kustansi kansankirjaston Sammattiin

1864-80 virsikirjajulkaisuja vuosittain

1866-80 Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja ilmestyi vihkoina

1868 puoliso Maria kuoli keuhkotautiin

1869 osti Lammin talon Sammatista, lasten koulunkäynnin vuoksi talvet Helsingissä

1876 Nikun talon myynti Uno Cygnaeukselle, muutto Lammin taloon

1880 sanakirjatyö päätökseen, ”Suomen kansan muinaisia loitsurunoja” julkaistaan

1882 Helsingissä 80-vuotisjuhlat

1883 Kantelettaren 3. painos tekeillä, julkaistaan ”Wäliaikainen suomalainen Wirsikirja”

1884 kuoli 19.3. Lammin talossa, suuret hautajaiset Sammatin kirkolla 3.4.

 

 


 



Tietoa sivustosta
Sivukartta



Sivu päivitetty -
© Museovirasto