Kartanon omistajat

Kartanon herran työhuone ja työpöytälipasto, jossa useita pieniä salalokeroita tärkeiden papereiden säilytykseen.

Kartanon varhaisin tunnettu omistaja Jaakko Jaakonpoika myi osuutensa tilaan vuonna 1470 tehdyllä kauppakirjalla tuomiorovasti Maunu Särkilahdelle, myöhemmälle Turun piispalle. Rälssitilana Pukkila mainitaan jo vuonna 1472 ja säterivapautta se nautti 1500-luvun lopulta lähtien. 1540-luvulta 1720-luvulle tilalla oli Bock-sukuisia omistajia, joiden nimi viittaa pukkiin. Vuonna 1723 osti asessori, sittemmin Turun ja Porin läänin maaherra Lars Johan Ehrenmalm ensin puolet Pukkilasta ja muutaman vuoden kuluttua sen kokonaan. Hän myi tilan sitten veljelleen hovioikeudenneuvos Georg Malmille, jonka leskeltä Charlotta Stierneldiltä kartanon osti vuonna 1755 lääketieteen tohtori, professori Johan Leche.

Nykyinen päärakennus on tilan vuonna 1758 ostaneen hovioikeudenneuvos Christoffer Johan Rappen rakennuttama. Rappe oli hattupuolueen johtavia poliitikkoja ja osallistui kaikkiin vuosien 1751 - 1772 välillä pidettyihin valtiopäiviin. Vuonna 1769 hänet nimitettiin Turun ja Porin läänin maaherraksi ja paria vuotta myöhemmin hänet korotettiin vapaaherralliseen säätyyn. Maaherrana hän pyrki erityisesti edistämään maataloutta. Pukkilan kartanon hoidosta Rappe oli myös erittäin kiinnostunut. Hänen leskensä Catharina Linnerhielm myi kartanon vuonna 1778 majuri, vapaaherra Carl Fredrik Rehbinderille. Rehbinderit tekivät päärakennuksessa laajoja korjaustöitä. Majuri Rehbinderin kuoltua vuonna 1795 piti hänen leskensä tilaa vuoteen 1810 saakka, jolloin hän myi sen karvari Josua Weanderille.

Vuonna 1812 Pukkilan osti kauppaneuvos Jakob Maexmontan. Kauppaneuvoksen kuoleman jälkeen vuonna 1829 tila jäi hänen leskelleen Margareta Elisabet Roosille, joka hoiti sitä kuolemaansa vuoteen 1856 saakka.

Pukkilan seuraava omistaja oli lääketieteen tohtori, todellinen valtioneuvos K. F. G. von Haartman. Vuonna 1866 Pukkilan osti maanviljelijä Karl Reinhold Malmström, jonka suvulla tila oli kunnes se siirtyi Asutusrahaston omistukseen.

Pukkilan ryytimaa on suunniteltu käyttäen esikuvana 1762 tiluskarttaa ja soveltaen tietoja 1700-luvun kasvimaista ja ruokataloudesta.

Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta lunasti vuonna 1959 kartanon päärakennuksen ja piha-alueen lahjoitusvaroin. Yleisölle museo avattiin vuonna 1970.