Ivars

Närpiön Näsbystä peräisin oleva Ivarsin talo on rakennettu vuonna 1764. Rakennuttajana on pidetty rovasti Henrik Johan Carlborgia, joka kuitenkin kuoli jo 1766. Ivarsin tila oli ostettu hänen poikansa Jacob Henrik Carlborgin nimiin 1763. Ivarsin kaksikerroksisessa päärakennuksessa on havaittavissa monia säätyläisrakennusten piirteitä. Pohjakaava muistuttaa paljon 1730-luvulta peräisin olevia majurin virkatalojen pohjakaavoja. Alakerrassa on tupa, porstuanperäkamari, josta avautuu yhteys myös tupaan, ja sali eli etutupa. Yläporstuasta oikealle on eteläkamari, vasemmalle ns. keisarin kamari ja näiden välissä keskikamari, josta on käynti vähäkamariin. 1800-luvun alussa Ivarsin talo tuli talonpoikaisomistukseen ja se toimi kestikievarinakin. Kun tsaari Aleksanteri I teki tutustumismatkansa Suomeen 1819, hän pysähtyi seurueineen levähtämässä ja vaihtamassa hevosia myös Ivarsissa. Tätä vierailua varten rakennettiin uusi empirekoristeinen kuisti. Yläkerran toiseen päätyyn sisustettiin ns. keisarinkamari, jonka seinät saivat vihreäksi maalatun empirefriisillä varustetun tapettiverhouksen ja jonne muurattiin uusi jaloilla seisova kaakeliuuni. Huoneen kalustus, pöytä, sohva, sänky ja kuusi tuolia, uusittiin myös tapauksen kunniaksi. Ivarsin pihassa oli alkuperäisellä paikalla joka sivulla rakennuksia. Ulkomuseoon on tuotu päärakennusta vastapäätä sijainnut läpikuljettava porttirakennus, jossa on alakerrassa talli ja puoti ja yläkerrassa talliparvi ja kesäisin makuupaikkoina käytettyjä luhteja. Pihan toiselle sivulle on sijoitettu Ylimarkusta tuotu lautamies Hedmanin vähätupa, tyypillinen eläkeläisasumus, joka käsittää tuvan ja pari pientä kamaria.