Niemelän torppa

Niemelän torpan siirtäminen vuonna 1909 Konginkankaalta Pyyrinlahden kylästä Seurasaareen merkitsi koko ulkomuseon perustamista. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja arkkitehti Yrjö Blomstedt olivat kiinnittäneet huomiota tämän Keiteleen rannalla Konginkankaalla sijainneen torpan vanhoihin rakennuksiin, joita uhkasi hävittäminen. Rakennusten siirtämistä puuhasi innokkaasti fil. tohtori Axel Olai Heikel, josta näin tuli ulkomuseon perustaja ja myöhemmin sen ensimmäinen intendentti.

Päärakennus käsittää savutuvan, savusaunan ja maitokamarin. Sauna on rakennuksen vanhin osa, peräisin torpan perustamisen ajoilta 1770-luvulta. Nykyinen tupa on rakennettu 1844 aikaisemman samalla paikalla olleen tuvan tilalle. Tuvassa on kaksi lasi-ikkunaa, mutta molemmilla sivuseinillä on luukut, joiden kautta tupaan saatiin lisää valoa ja raitista ilmaa varsinkin silloin kun uunia lämmitettiin.

Torpan rakennusryhmä koostuu 13 eri rakennuksesta. Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi keittokota, talli, ajokaluvaja, lato ja viisi eri henkilöiden omistamaa aittaa, joissa säilytettiin henkilökohtaista omaisuutta ja nukuttiin varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Karjapihan puolella on navetta ja sikopahna, kauempana riihi. Lisäksi rannassa on nuottatalas ja pistekota sekä erillään perunakuoppa.

Niemelän torppa oli saman suvun hallussa 1700-luvulta vuoteen 1909, jolloin sen viimeiset asukkaat 80-vuotias sokea Heikki ja hänen veljensä tyttärentytär 22-vuotias Iida muuttivat pois torpasta.