Selkämä

Pieksämäeltä peräisin oleva Selkämän talo edustaa savolaista asumusta, jonka rakennukset sijaitsivat erillisenä ryhmänään loivan mäen rinteellä. Matti Manninen perheineen siirtyi 1842 asumaan Selkämän uudistilalle ja Mannisen suku asui Selkämässä siihen saakka, kunnes asuinrakennus, luhtitalli ja luhtiaitta saivat 1961 uuden sijan Seurasaaressa korkean mäen laelta. Selkämän päärakennus on paritupatyyppinen, joka käsittää ison tuvan ja porstuan toisella puolella ruokatuvan, nurkkakamarin ja pienen keittiön sekä porstuan perällä olevan myöhemmin rakennetun porstuanpohjakamarin. Iso tupa on alkuaan ollut savutupa, mistä kertoo tuvan mustunut laipio. Nykyinen suurista lohkokivistä muurattu uuni on uloslämpiävä. Tupa oli monen toiminnan keskus. Siellä tehtiin käsitöitä, kehrättiin pellavia ja villoja sekä kudottiin kangasta. Miehet kutoivat kalaverkkoja, valmistivat puuastioita, korjasivat rekiä ja tekivät erilaisia puusepäntöitä, joiden ajaksi porstuasta siirrettiin höyläpenkki tupaan. Palvelusväki nukkui talvisin isossa tuvassa ja talonväki kamareissa. Ruoka valmistettiin ja useimmiten syötiinkin ruokatuvassa. Keittiö oli aputila ja ruokatavaroiden säilytyspaikka. Selkämän talon piharakennuksista museoon siirrettiin vain luhtiaitta, jonka alakerrassa on vilja-aitta ja liha-aitta ja yläkerrassa makuuaitat, sekä talli, jonka alakerrassa on varsinainen talli ja yläkerrassa heinälato. Selkämän talon patsasnavettaa ei enää voitu siirtää museoon, mutta museon hankintasuunnitelmassa on saada sellainen savolaisen talon yhteyteen.