Tuulessa ja tyvenessä - 25 vuotta merimuseon näyttelytoimintaa Hylkysaaressa

Ennen muuttoa Kotkassa sijaitsevaan Merikeskus Vellamoon Suomen merimuseo sijaitsi Helsingin Hylkysaaressa, Korkeasaaren naapurissa. Tämän sivun kuvat kertovat vuodesta 1981, jolloin Suomen merimuseon perusnäyttely Hylkysaaressa avattiin. Mukana on myös valokuvia vuonna 2002 uudistetusta perusnäyttelystä sekä muutamia kuvia Suomen merimuseon ympäristöstä, tiloista ja tunnelmista.

	Hylkysaaren päärakennuksen, entisen "luotsikasarmin", alakerran eteistilan laivataulut toivottavat museovieraan tervetulleeksi tutustumaan Suomen merimuseon perusnäyttelyyn 1981. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Etualalla 1300-luvulle ajoitetun Porvoon Svartå -joen hylyn runkoa. Tämä näyttelyosio esitteli pohjoismainen laivanrakennuksen varhaisimpia vaiheita. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	1500- ja 1600-luvun pohjoismaista laivanrakennusta esiteltiin mm. vuonna 1609 rakennetulla Hauhon kirkkolaivalla. Kuva Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Vitriinissä pienoismalli Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanialle kuuluneesta, 1762 rakennetusta Finland -nimisestä purjelaivasta. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Pohjoismainen laivanrakennus 1800-luvulla: suomalaisen parkkilaivan malli 1870-luvulta. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Purjeenneuloja työnsä ääressä laivan ammattikuntia esittelevällä osastolla. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Ruoanvalmistusta laivoilla eri vuosisadoilla, ennen 1880-lukua. Vitriineissä eri hylyistä löydettyjä, keramiikasta valmistettuja astioita. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Höyrylaiva s/s Ariadnen hytin edessä oleva syvennys. Ariadne rakennettiin vuonna 1914 Göteborgissa. Se selviytyi molemmista maailmansodista, ja alkoi pidennettynä kesällä 1949 liikennöidä Helsinki-Kööpenhamina linjalla. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	s/s Ariadnen turistiluokan hytti. Uusitussa ja pidennetyssä Ariadnessa oli hyttipaikkoja ensimmäisessä luokassa 79 ja turistiluokassa 66. Kansipaikkoja oli 195 ja matkustajien enimmäismäärä 340. Ariadnen purjehdus päättyi 1969, jolloin laivaan sisustus purettiin, myytiin, ja osin museoitiin. Laivan teräsrunko romutettiin. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Kuivia koivuhalkoja ja koivistolaisen kaljaasin "Lyylin" pienoismalli talonpoikaispurjehdusta esittelevällä osastolla. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Höyrylaivan ammattien ja työtehtävien esittelyä. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Höyrykone ja höyrylaivat syrjäyttivät vähitellen purjelaivat ja viitoittivat väylää kohti nykyaikaista konevoimaa merenkulussa. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Jäänmurtaja Murtajan sulavalinjainen pienoismalli Suomen talvimerenkulkua esittelevällä osastolla. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Suomen telakat -osastoa 1981 avatussa ensimmäisessä perusnäyttelyssä. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Sukeltamisen historiaa: Raskassukeltajan varusteet 1800-luvulta. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	"Kapteeni katsoi horisonttihin …" Lapsille oli varustettu oma leikkipurjealus, jolla saattoi harjoitella merimiestaitoja kuivin jaloin. Kuva: Timo Syrjänen, Suomen merimuseo.
	Jäänmurtaja Tarmo kuuluu myös Suomen merimuseon museoaluksiin. Tarmo on rakennettu vuonna 1907. Kuvassa Tarmo Hylkysaaren rannassa 1978. Kuva: Henry Forssell.
	Suomen merimuseon vanha laboratorio, joka sijaitsi Hylkysaaren vastakkaisessa päässä kuin päärakennus. Kuva: Ulla Klemelä, Suomen merimuseo.
	Suomen Merimuseon kahvila Ariadne avattiin kesällä 1995. Palvelemassa kahvilan emäntä Ebba Michelsson. Kuva: Esa Homi, Suomen merimuseo.
	Huvivenehalli kesällä 1995; myös työveneille oli oma halli. Edessä 1930-luvun pikavene, seuraavana Kultaranta II ja takana "Ahoniuksen Maija". Kuva: Esa Homi, Suomen merimuseo.
	Majakkalaiva Kemi Hylkysaaren laiturissa syksyllä 2004. Kuva: Markku Haverinen, Suomen merimuseo.
	Perusnäyttelyn ensimmäistä kerrosta vuonna 2004. Kuva Markku Haverinen, Suomen merimuseo.
	Perusnäyttelyn toista kerrosta uudistetussa asussaan. Kuva Markku Haverinen, Suomen merimuseo.
	Talonpoikaispurjehdusta esittelevä osasto laajemmasta kuvakulmasta nähtynä. Kuva: Markku Haverinen, Suomen merimuseo.
	Ilomantsin Mekrijärven venelöytö perusnäyttelyn neljännessä kerroksessa. Vuonna 1980 Museovirastolle ilmoitettu löytö on veneenrakennusteknisesti ainutlaatuinen. Veneen laidat oli "nidottu" kuusenjuurilla, mikä teki siitä kimmoisan ja kevyen, mutta samalla myöskin suhteellisen kantavan. Kuva: Markku Haverinen, Suomen merimuseo.
	Merimuseon kirjasto sisältää suuren määrän merihistoriaan liittyvää tutkimusta, meriromaaneja ja muuta meriaiheista kirjallisuutta. Kuva: Markku Haverinen, Suomen merimuseo.
	Suomen merimuseon syntyyn vaikutti merkittävästi helsinkiläinen merikapteeni ja merikirjailija Helge Heikkinen. Hän syntyi 1910 ja lähti merille 1920-luvun lopulla. Helge Heikkinen kuoli Espoossa vuonna 1997. Merimuseon valokuva-arkistoon lahjoitettu Helge Heikkisen kokoelma sisältää yli 2000 valokuvaa ja negatiivia. Kuvassa Helge Heikkinen s/s Lahden ruorissa 1930-luvulla. Kuva: Suomen merimuseo.