Turun linna perustettiin saarelle Aurajoen suulle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Linna oli alkuperäiseltä muodoltaan avoin leirikastelli. Leirikastellista muodostui 1300-luvun alussa suljettu linna, joka oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan. Juhana-herttuan aikana 1556-1563 Turun linna uudistettiin komeaksi renessanssilinnaksi, jolloin se saavutti pääpiirteissään nykyiset mittasuhteensa.
Esilinnasta tuli 1630-luvulla Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen virka-asunto. 1700-luvun lopulla maaherran ja hovioikeuden muutettua linnasta kaupunkiin linnassa tehtiin laajoja muutostöitä. Esilinna otettiin vankilakäyttöön ja päälinna vilja- ym. varastoksi. Vankilana linna oli 1890-luvulle asti, jolloin historiallinen museo sijoittui esilinnaan. Turun linna vaurioitui pahoin vuoden 1941 pommituksessa. Korjaus- ja entistämistyöt aloitettiin päälinnasta vuonna 1946. Ne valmistuivat vuonna 1961. Päälinnaa korjattiin uudelleen Museoviraston johdolla 1987-1993 ja esilinnaa vuosina 1975-1986.
Turun linna on Aurajokisuun huomattava maamerkki, jota ympäröi satama ja siihen liittyvät pienteollisuus- ja varastoalueet. Linna vaalii Suomen kulttuuri- ja rakennushistoriallista perintöä rakennusmonumenttina, museona ja arvokkaiden juhlien pitopaikkana.
Linna on vuokrattu Turun kaupungille Turun museokeskuksen käyttöön.
Lisää tietoa Turun linnasta, aukioloajoista, näyttelyistä jne. Turun museokeskuksen verkkosivuilta Turun linna
|

Turun linna perustettiin saarelle Aurajoen suulle 1280-luvulla. Vuosisatojen kuluessa linnaleiristä kasvoi komea renessanssilinna.
Kuva: P.O. Welin
|