Tilan historia ja rakennukset

Lauroselan kantatilaa (kirkonkylä n:o 7) on asuttu ainakin 1600-luvulta lähtien. Myöhemmin tila on jakaantunut kahdeksi, Ala- ja Yli-Lauroselaksi. Tämän vuosisadan alussa Yli-Lauroselan 200 hehtaaria käsittävä maaomaisuus jakaantui seitsemään eri lohkoon. Kotipalsta, joka alkoi Kyröjoesta, oli noin 160 metrin levyinen ja 14,5 km:n pituinen sarka. Se käsitti asuintontin, peltoja ja metsää. Viisi niittyä ja ulkometsäpalsta sijaitsivat 8-16 kilometrin etäisyydellä talosta. Perinnönjaossa kokonaispinta-ala pieneni 155 hehtaariksi, josta viljeltyä oli 35 hehtaaria.

Mallikelpoisesti hoidettua maatilaa isännöivät viimeksi Juha Yli-Lauroselan perilliset, sisarukset Frans (1882 - 1962) ja Eliina (1876 - 1953) Yli-Laurosela. Heidän jälkeensä tila oli perikunnan omistuksessa. Vuonna 1971 valtio osti Yli-Lauroselan ja se luovutettiin Museoviraston hallintaan. Talomuseo avattiin yleisölle vuonna 1978.

Elliina ja Frans Yli-Laurosela perheineen

Eliina ja Frans Yli-Laurosela ottotytär Eilan lasten kanssa.

Kaksifooninkinen päärakennus on pohjalaisen hirsirakennustaidon edustava esimerkki. Tällaisia komeita taloja kohosi 1800-luvun alkupuolella mm. Ilmajoelle, jonne tervanpoltto ja soiden raivaamisen tuloksena syntynyt kytöviljely oli tuonut vaurautta. Yli-Lauroselan taloa on kivijalkaan merkityn vuosiluvun mukaan alettu rakentamaan vuonna 1848. Perimätietona kerrotaan, että rakennushirret uitettiin Kyrönjokea pitkin silloisen isännän kotipaikalta Yli-Ilkkalasta.

Matti Mikonpoika Ilkka (1805 - 1861) oli vuonna 1832 ostanut puolet Lauroselan tilasta pahoin velkaantuneelta Herman Jaakonpoika Yli-Lauroselalta (1791 - 1833), joka oli jo 1829 joutunut myymään toisen puolen Lauroselasta Ilmajoen nimismiehelle A. F. Forsellille. Vuonna 1833 Matti Mikonpoika Ilkka, joka myöhemmin otti sukunimekseen Laurosela, osti nimismies Forsellin omistaman osuuden takaisin Yli-Lauroselan tilaan. Matti Mikonpojan jälkeen Yli-Lauroselan peri hänen poikansa Juha Yli-Laurosela (1844 - 1925).

Yli-Lauroselan rakennusryhmä sijaitsee kylän keskeisellä paikalla kolmen tien risteyksessä. Pihapiiriä ympäröivät luttirati, paja, vellisauna, puuliiveri, ajo- ja tarvekaluvaja, hyysit, talli ja navetta. Riihi oli talosta katsottuna larvassa, peltojen tuntumassa, ja kolme vilja-aittaa oli rakennettu vierekkäin joen puolelle kylätien varteen.

Läheinen puistoalue, jossa ovat Jaakko Ilkan monumentti ja raivaajapatsas, kuului myös alkuaan Yli-Lauroselan tilaan.