Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Museoviraston kirjaston historiaa


Agricolan Uusi testamentti

Suomen Muinaismuistoyhdistys ja Kansallismuseo saivat paljon kirjalahjoituksia suomalaisilta. Tämä Agricolan Uusi testamentti kulkeutui museoon ahkeran keräilijän, lumppuri  Salomon
Wilskmanin välittämänä Ruovedeltä. Kuva: Markku Haverinen.

Kuva Suomen kansallismuseon kirjastosta

Kansallismuseon kirjastoa. Kuva: Museovirasto
Museoviraston kirjasto koostuu kahdesta kokoelmasta. Näistä vanhempi on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kirjasto, jota alettiin koota heti yhdistyksen ensimmäisenä toimintavuonna 1870. Yhdistyksen kirjasto karttui aluksi lahjoituksista ja sittemmin julkaisuvaihdoista tieteellisten seurojen ja laitosten kanssa.

Kirjaston toinen kokoelma syntyi vuonna 1884 perustetussa Muinaistieteellisessä toimikunnassa, joka hankki kirjallisuutta omien tehtäviensä tueksi. Nämä kaksi kokoelmaa yhdistettiin 1893. Kun Kansallismuseo avattiin vuonna 1916, molemmat kirjastot siirrettiin sinne.

Kansallismuseon kirjaston hoidosta vastasivat aluksi sivutoimisesti museon tutkijat. Vuonna 1948 museoon saatiin kirjastonhoitaja, maisteri Berit Boström, jonka toimikautena kirjasto kehittyi museon käsikirjastosta julkiseksi tieteelliseksi erikoiskirjastoksi.

Vuonna 1972 Muinaistieteellinen toimikunta muuttui Museovirastoksi ja kirjastokin nimettiin tässä yhteydessä Museoviraston kirjastoksi. Uudistukseen liittyi myös muutto Kansallismuseon ahtaiksi käyneistä tiloista viraston uuteen päärakennukseen Nervanderinkadulle.

1970-1980-luvuilla kirjaston henkilökunta kasvoi, samoin hankintojen ja lainojen määrä. Museoviraston kirjasto ryhtyi luetteloimaan aineistonsa HELKA- ja LINDA -tietokantoihin vuonna 1994. Kokoelmien näkyminen näissä yhteistietokannassa on tuonut viime vuosina runsaasti uusia asiakkaita. Vuonna 2001 otettiin käyttöön atk-lainaus HELKA-kortilla.

Vuonna 2011 kirjasto muutti Sturenkatu 2a:han Kulttuuritalon viereen kunnostettuun entisen Kotitalousoppilaitoksen rakennukseen sekä maan alle rakennettuihin varastotiloihin.

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 27.11.2015
© Museovirasto