Museovirasto: Nervanderinkatu 13,
PL 913, 00101 HELSINKI
puh. (09) 40 501, faksi (09) 4050 9300
Etusivu  Ajankohtaista Museoviraston tiedotteet Tiedotearkisto 2008 Pietarin kivikilpi -hanke |
13.5.2008
Museoviraston Pietarin kivikilpi -hankkeessa kartoitetaan ja dokumentoidaan Kaakkois-Suomen pienlinnoitteita ja kehitetään niitä myös matkailukohteina mm. kehittämällä niiden opastusjärjestelmiä. Työllisyysvaroin vuosina 2007-2008 toteutettavaan hankkeeseen sisältyvät Kärnäkosken, Järvitaipaleen, Utin, Taavetin ja Liikkalan linnoitukset sekä Solkein kanava. Hankkeen kokonaisrahoitus on 140 166 €, mistä 90 % tulee Kaakkois-Suomen TE-keskukselta ja 10 % Museovirastolta.
Keisarinna Katariina II rakennutti Venäjän uuden pääkaupungin, Pietarin turvaksi itärajalle linnoitusketjun vuosina 1791–1792. Puolustusjärjestelmä rakentui kolmesta sisäkkäisestä linnoitusketjusta. Uusia linnoituksia rakennettiin paikoille, jotka Ruotsin ja Venäjän välisessä Kustaan sodassa olivat osoittautuneet sotatoimien kannalta merkittäviksi. Lisäksi vanhoja linnoituksia lujitettiin uusin tekniikoin.
Savitaipaleelle rakennettiin kaksi uutta linnoitusta. Kärnäkosken linnoitus muodostuu maastoon sovitetuista ja toisiinsa liittyvistä bastioni- ja tenaljimuureista. Järvitaipaleen linnoitus on muodoltaan kahdeksankulmainen tähti. Sen itäpuolella oli erillinen nuolilinnake. Myös Valkealan Uttiin rakennettiin tähden muotoinen linnoitus, jonka etelä- ja pohjoispuolille rakennettiin erilliset redutit. Liikkalan linnoitus muodostuu nelisakaraisesta maavallista ja pienestä redutista, joita yhdistää polvekkeinen yhdystie. Suomen sodan jälkeen, vuonna 1809, raja siirtyi Pohjanlahdelle ja pikkulinnoitusten merkitys väheni. Linnoitukset lakkautettiin 1810-luvulla.
Kaakkois-Suomen pienlinnoitukset ovat muinaismuistolain nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirasto on työllisyysvaroin restauroinut Kärnäkosken, Utin ja Taavetin linnoituksia 1980-luvulta lähtien ja tehnyt maisemanhoitotöitä Pietarin kivikilpi -hankkeen kaikilla pienlinnoituksilla 1990-luvulta alkaen.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa pienlinnoitusten saavutettavuutta. Saavutettavuutta parannetaan päivittämällä kohteiden opastusjärjestelmää sekä lisäämällä opastusta tienvarsille. Muutamissa pienlinnoituksissa pääopasteen rinnalle suunnitellaan kolmiulotteinen kohokartta, mikä auttaa esim. heikkonäköisiä hahmottamaan linnoituksen rakenteen. Myös kohdeopasteita täydentävät verkkosivut ovat tekeillä.
Tänä kesänä Museoviraston rakennushistorian osasto kartoittaa Savitaipaleen Kärnäkoskella ja Järvitaipaleella, Valkealan Utissa ja Anjalankosken Liikkalassa linnoituksia ja niiden ympäristöä 31.3–30.5.2008.
Lisätietoja antavat rakennuskonservaattori Päivi Eronen puh. (09) 4050 9496, paivi.eronen@nba.fi ja tutkija Ilari Kurri puh. 0400 356 253.
Lehdistökuvat
Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty.
Klikkaa kuvaa niin saat sen ladattavaksi.
 |
Piirros Järvitaipaleen linnoituksesta vuodelta 1791. Venäjän valtiollinen sotahistorian arkisto (RGVIA), Moskova. Museovirasto / rakennushistorian osaston arkisto. |
 |
Ilmakuva Järvitaipaleen linnoituksesta. Kuva: Lentokuva Vallas 2003, Museovirasto / rakennushistorian osaston arkisto. |
 |
Järvitaipale, näkymä on yhdyskaivannosta nuolilinnakkeeseen. Kuva: Soile Tirilä 2008, Museovirasto / rakennushistorian osaston arkisto. |
 |
Laastinäytettä otetaan talteen Järvitaipaleella. Kuva: Soile Tirilä 2008, Museovirasto / rakennushistorian osaston arkisto. |