Susiluolassa tehtiin jälleen löytöjä

Kesän 2005 tutkimukset Kristiinankaupungin Karijoen Susiluolalla päättyvät 7. heinäkuuta. Kaivauksia on tehty kuusi viikkoa. Tänä vuonna kaivauksia on tehty lähinnä luolan sisällä sen suuaukon tuntumassa, jossa jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua kaivausaluetta luolan itäosassa. Uutena tutkimusalueena on ollut luolan länsiosa suuaukon läheisyydessä ja se onkin osoittautunut mielenkiintoiseksi. Sieltä on mm. löytynyt hyvin säilyneitä hiekkakivi- ja kvartsi-iskoksia.

Vuosi 2005 oli toinen Susiluolan kolmivuotisesta tutkimusprojektista. Projekti toteutetaan Museoviraston, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Helsingin yliopiston ajoituslaboratorion yhteistyönä. Tutkimuksen rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Karijoen kunta ja Kristiinankaupunki.

Tänä kesänä Museovirastosta tutkijaryhmään kuului kuusi arkeologia ja GTK:sta mukana oli neljä geologia. Ajoitusnäytteiden otosta vastasi professori Högne Jungner Helsingin yliopiston ajoituslaboratoriosta.

Vuonna 2005 kaivauksia on tehty lähinnä luolan sisällä sen suuaukon tuntumassa, jossa jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua kaivausaluetta luolan itäosassa. Uutena tutkimusalueena on ollut luolan länsiosa suuaukon läheisyydessä. Luolan takaosassa on kaivettu edellisvuotta vähemmän.

Luolan itäosassa on paljastettu ns. lattiatasoa eli ”pavementia” aiempaa laajemmalta alueelta. Tämä myös kerroksen IV:2 nimellä kulkeva sedimentti edustaa maanpinnan tasoa Eem-interglasiaalin ajalta n. 115 000-130 000 vuotta sitten. Tästä kerroksesta on aiemmin tullut esiin Neandertalin ihmiseen liittyvää esineistöä. Lattiapintaa peittävistä kerroksista I-III ei löytöjä ole tullut juurikaan esiin.

Tänä vuonna aloitettu luolan länsiosan suuaukon tutkimusalue on osoittautunut mielenkiintoiseksi. Stratigrafia alueella on siinä mielessä poikkeava, että siellä esiintyvät vain kerrokset I ja II ja kerroksen II pinta on lähellä luolan lattiaa. Kerros II on todennäköisesti syntynyt viime jääkauden vanhemmassa jäätiköitymisvaiheessa n. 74 000-60 000 vuotta sitten. Luola täyttyi lopullisesti vasta jääkauden jälkeisessä Ancylus-vaiheessa n. 9000-8000 vuotta sitten.

Näyttää siltä, että luolan länsiosassa oli muutaman metrin levyinen ja noin kolme metriä syvä onkalo jäätiköitymisvaiheitten välisellä ajalla n. 60 000-27 000 vuotta sitten. Sen kaivauksessa on löytynyt hyvin säilyneitä hiekkakivi- ja kvartsi-iskoksia sekä luun pala, joka on ilmeisesti palanut. Kerroksen ja löytöjen ikään saataneen selvyyttä, kun ajoitusnäytteet valmistuvat syksyn ja talven kuluessa. Vastaavasta kerroksesta on aiemmin saatu termoluminesenssi ajoitus noin 35 000 vuotta.

Lisätietoja antavat kaivausjohtajat FM Vesa Laulumaa, puh. 050 581 9648 ja MA Hans-Peter Schulz, puh. 050 309 8273 sekä geologi Pekka Huhta, puh. 040 574 7465.