Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Arkeologisten kenttäpalveluiden tilaustutkimukset 2012


Kaivaukset | Inventoinnit
Kenttätyö2012mv

Laji Esihistoriallinen
Historiallinen
Yleinen
Yhteensä
Inventointi
2
4
11
17
Esitutkimus/kaivaus/valvonta
5
17
-
22
Dokumentointi/kartoitus
-
4
-
4
Vedenalainen tutkimus
-
5
-
5
Yhteensä
7
30
11
48
Arkeologisten kenttäpalveluiden projektit 2012

Kaivaukset, esitutkimukset ja valvonnat


HUOM: Ladattavat raporttitiedostot saattavat sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä, jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedostojen tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisältöjen jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.


ASKOLA, Vakkola, Siltapellonhaan kivikautisen asuinpaikan kaivaus 7.5.-8.6.2012

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, puh. 040 128 6206

Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus

Vakkolan kylään tullaan rakentamaan kevyenliikenteen väylä, jonka alle jää osa Siltapellonhaan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikasta tutkittiin rakennustöiden vuoksi tuhoutuva noin 5-6 metriä leveä ja 60-70 metriä pitkä alue arkeologisena tasokaivauksena. Kaivaus kohdistui n. 40-45 m mpy korkeusvyöhykkeelle. Kohteessa kaivettiin arkeologisen tasokaivauksen menetelmin yhteensä 178 m2. Tällä katettiin noin 70-80 % tulevan kevyenliikenteen väylän vaatimasta muinaisjäännökseen kajottavasta alueesta. Kaivausalueella oli paksu kulttuurikerros mutta niukasti rakenteita. Vaikuttavin rakenne oli noin kaksi metriä syvä suppilomainen kuoppa, jonka pohjalle saveen oli upotettu tukeva puupaalu. Samassa kuopassa oli myös teroitettuja puutikkuja, joista yhden ajoituksen perusteella kuoppa on kuitenkin ajoitettavissa 1800-1900-luvulle. Kuopan lisäksi tutkittiin yksi todennäköisesti esihistoriallinen kivetty tulisija ja kaksi kivillä täytettyä kuoppaa, jotka lienevät historialliselta ajalta. Suurin osa kaivauslöydöistä on kvartsia ja palanutta luuta.

Tutkimusraportti


ESPOO, Leppävaara, Suurhuopalahden kylätontin koekaivaus 14.-21.5.2012 ja kaivaus 6.-14.8.2012

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto, puh. 040 128 6294 (koekaivaus), Katja Vuoristo, p. 040 128 6211 (kaivaus)

Tilaaja: Espoon kaupunki

Espoon Perkkaanpuistoon suunnitellaan siirtokelpoisen päiväkodin rakentamista alueelle, jossa on sijainnut viimeistään 1600-luvulla Suurhuopalahden kylätontti. Rakennettavalla alueella tehtiin toukokuussa 2012 koekaivaus, jonka yhteydessä todettiin paikalla säilyneen kylätonttiin todennäköisesti liittyviä vanhoja kerrostumia. Koetutkimusten tulosten perusteella päädyttiin siihen, että Perkkaanpuistossa tuli tehdä jatkotutkimuksia ennen kuin päiväkodin rakentaminen voitaisiin aloittaa. Kesän jatkotutkimuksissa todettiin, että alueella oli säilynyt sellaisia kerrostumia, jotka voitiin ainakin välillisesti ajoittaa 1600-1700-luvuille. Samalla paikalla oli runsaasti myös nuorempia 1900-luvulle ajoittuvia maakerroksia, jotka olivat sekoittaneet ja tuhonneet alueen vanhoja kulttuurikerroksia. Löytöjen ja maakerrostumien perusteella näyttäisi siltä, että alue on ollut asuttu jo 1600-luvulla ja asuintontti on todennäköisesti palanut.

Koekaivauksen tutkimusraportti (Koivisto)

Kaivauksen tutkimusraportti (Vuoristo)

ESPOO, Kauklahti, Mulby Niss, kylätontin koekaivaus syyskuussa

Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo, puh. 040 128 6211

Tilaaja: Espoon kaupunki

Espoon kaupunki suunnittelee Kauklahdenväylän parantamista Kehä III:n ja Kurttilantien välisellä alueella. Tien vieressä sijaitsee kiinteäksi muinaisjäännökseksi määritelty Muulon Nissin kylätontti, minkä vuoksi paikalla tehtiin koekaivaus. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää ulottuiko muinaisjäännös suunnitelluille tielinjoille ja miten hyvin se olisi säilynyt näillä alueilla. Vanhojen karttojen perusteella näytti siltä, että kylätontti olisi saattanut ulottua ainakin Espoonjoen läheisyyteen, nykyisen muinaisjäännösrajauksen pohjoispuolelle. Tutkimuksissa todettiin, ettei kylätontti ulotu tiesuunnitelma-alueille. Suurin osa Nissin kylätontista näyttäisi jääneen jo aiemmin Kauklahdenväylän ja sen vieressä olevan kevyenliikenteenväylän alle. On kuitenkin mahdollista, että heti tien etelä- että pohjoispuolilla on vielä säilynyt vanhoja kerrostumia. Kyseiset kohdat eivät ole jäämässä tietöiden alle, joten koekaivausten yhteydessä niitä ei tutkittu.

Tutkimusraportti


HAMINA, Kallioharju, Tupakangas 1 & 2, röykkiöiden kaivaus ja dokumentointi, 13.-17.8.2012
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, puh. 040 128 6206
Tilaaja: Liikennevirasto
Haminan ohitustien linjauksen kohdalla tutkittiin Tupakangas 1 ja Tupakangas 2 -nimiset historiallisen ajan kiviröykkiöt, jotka sijaitsevat moottoritien suoja-alueella. Lisäksi kartoitettiin Kallioharju-niminen röykkiö, joka on todennäköisesti pronssikautinen ja joka ei ole vaarassa tuhoutua.
Tupakangas 1, tutkimusraportti
Tupakangas 2, tutkimusraportti
Kallioharju, tutkimusraportti

HELSINKI, Suomenlinna, Iso Mustasaari, vankilan alue, huhti-toukokuu 2012

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola, puh. 040 128 6261

Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta

Suomenlinnan vankila-alueella Ison Mustasaaren eteläosassa tehtiin arkeologisia tarkastuksia ja dokumentointia, jotka liittyivät vankilan uudisrakennushankkeeseen. Rakennusalueella tiedettiin sijainneen 1970-luvulle asti venäläinen kasarmirakennus. Kasarmi oli rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Tutkimusten yhteydessä mitattiin purku- ja kaivutöissä paljastuvat kasarmin kivijalan osat. Kivijalan lisäksi alueelta havaittiin entuudestaan tuntematonta kiveystä tai muuria. Lisäksi kivijalan pohjoisosan alta löydettiin yllättäen noin 20 cm vahvuisia ehjää, kasarmia vanhempaa kulttuurikerrosta.

Tutkimusraportti


HELSINKI, Suomenlinna, Ison Mustasaaren paalurakennelman koekaivaus 27.8.-28.9.2012

Kenttätyönjohtaja: Minna Leino, puh. 040 128 6215

Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta

Tykistölahden ja Varvilahden välisen salmen pohjoisrannalla on nykyisin loiva kivikkoranta, jonka vesirajassa erottuu koko rantaviivan mittainen massiivisen oloinen puurakenne. Rakennelman tutkimusten tavoitteena oli ensisijaisesti rakenteen laajuuden ja kunnon selvittäminen. Rakenteen ajoittamista dendrokronologisella analyysillä pidettiin myös tärkeänä. Koekaivaus tehtiin poikittain rakenteeseen nähden siten, että paikannettiin puurakenteen rajat sekä maan päällä että veden alla. Kaivettu alue oli kokonaisuudessaan noin 15 m2. Rakenne oli arveltua laajempi ja hyvin säilynyt. Tutkimuksissa selvisi että puuosat ovat kuusta ja mäntyä, jotka on kaadettu vuonna 1800. Puuosien lisäksi rakenteeseen kuului runsas kivilouhekerros, joka mahdollistaa rakenteen säilymisen rantaviivan eroosioalueella. 

Tutkimusraportti


HELSINKI, Suomenlinna, Kustaanmiekan pumppuhuoneen perustusten koekaivaus 2.-5.10.2012

Kenttätyönjohtaja: Salla Pärssinen, puh. 040 128 6202

Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta

Suomenlinnan Kustaanmiekan vesialtailla tehdään kunnostustöitä. Kesällä 2013 aloitetaan kunnostustyöt vesisäiliön eteläpäädyssä ja tuolloin osa vanhaa pumppuhuonetta saatetaan joutua purkamaan. Pumppuhuoneen päällä joudutaan myös mahdollisesti ajamaan työkoneilla. Koska pumppuhuoneen nykytilasta ei ole tietoa, haluttiin koekaivauksella selvittää mitä rakenteita on jäljellä ja muodostavatko ne romahdusvaaran. Pumppuhuone on rakennettu venäläisellä kaudella 1837-1839. Tutkimuksessa todettiin, ettei pumppuhuoneessa ole romahtavia rakenteita, mutta uuni ja tiililattia olisi hyvä suojata ennen säiliön kunnostustöitä. Vettynyt maa-aines rakenteen pohjoispäässä voi myös aiheuttaa romahdusvaaran. Tarvetta laajemmalle tutkimukselle kohteella ei todettu.

Tutkimusraportti


KIRKKONUMMI, Pappila, vesihuoltolinjan koekuopitus 20.9. ja kaivaus 4.10 ja 8.-12.10.2012

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, puh. 040 128 6206

Tilaaja: Kirkkonummen seurakunta

Kivi- ja pronssikautisella asuinpaikalla tehtiin arkeologinen tarkkuusinventointi ja sen jatkona kaivaus viemäri- ja salaojajärjestelmän rakentamisen vuoksi. Putkilinjalta kaivettiin puutarhamulta kaivinkoneella ja mullan alapuolinen kulttuurikerros kaivettiin tasokaivauksena. Yhteensä aluetta tutkittiin noin 83 m2. Kaivaukselta löytyi myöhäiskampakeramiikaksi (3600-3200 eKr.) ja Morbyn tai Paimion keramiikaksi (1000 eKr.-300 jKr.) tulkittavaa keramiikkaa, joten asuinpaikalla näyttäisi olevan sekä vanhempi että nuorempi vaihe toisin kuin aiempien löytöjen valossa on voitu päätellä. Luuanalyysin mukaan kohteella on pyydystetty hylkeitä, haahkaa, sorsalintuja sekä kalastettu. Yksi sorkkaeläimen luu saattaa olla pienen kauriseläimen tai pienen kotieläimen (lammas, vuohi, sika) luu. Muita löytöjä ovat muutamat kiviesineen katkelmat (Pyheensillan nuolenkärjen kantakatkelma, kivikirveen katkelma, taltan teräkatkelma) ja palanut savi.

Tutkimusraportti


LAPPEENRANTA, Linnoitus, koekaivaus ns. Kannas-keskuksen rakennuspaikalla 25.7.-3.8.2012
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 040 128 6206
Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki
Lappeenrannan Linnoitukseen rakennettavaksi suunnitellun Kannas-keskuksen vuoksi tehdyissä koekaivauksissa kaivettiin neljä koeojaa 60 x 35 metrin laajuiselle suunnitelma-alueelle Kehruuhuoneenpuistossa. Alueelta paljastui 1600-1700-luvun kaupunkivaiheeseen liittyvä mahdollinen palo- ja kulttuurikerros, joka on säilynyt ainakin osittain muilla alueilla paitsi vankilan 1880-luvun tiilisellirakennuksen kohdalla. Tiilisellin kellarikerroksen keskikäytävää ja pohjoisseinää tutkittiin yhdessä koeojassa. Lisäksi ojissa havaittiin mahdollisesti 1700-luvun rakennusten jäänteitä ja 1800-luvun alun kehruuhuoneeseen liittyviä rakenteita. Ajoitettavista löydöistä vanhimpia ovat vuonna 1676 lyödyt ruotsalaiset rahat sekä liitupiippujen katkelmat 1600-luvulta. Koetutkimusten perusteella suunnitelma-alueella on tutkittavaa muinaisjäännöstä noin 2000 m2:n alueella. Tästä alueesta tiilisellin osuus on noin 300 m2 ja kehruuhuoneen rakennusten osuus noin 500 m2. Parhaiten 1600-1700-luvun kulttuurikerrosta on säilynyt vankilarakennusten ulkopuolisella n. 1300 m2:n alueella.
Tutkimusraportti

LOHJA, Myllykylä, koekaivaus kylätontin alueella 16.4.2012

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, puh. 040 128 6206

Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus

Historiallisen ajan kylätontin alueelle, joka on nykyisin peltoa, tullaan tekemään vesihuoltolinja. Linjaukselle avattiin metrin leveä ja n. 170 metriä pitkä koneellinen koeoja arkeologien valvonnassa. Minkäänlaisia rakenteisiin viittaavia havaintoja ei ojasta saatu.

Tutkimusraportti


OULU, Hangaskangas E, varhaismetallikautisen asuinpaikan kaivaus 18.6.-20.7.2012
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, puh. 040 128 6206
Tilaaja: Saint-Gobain Weber Oy Ab
Kivi- ja pronssikautisella asuinpaikalla tehtiin arkeologinen kaivaus hiekanottosuunnitelmien vuoksi. Tehtävänä oli tutkia aiemmissa selvityksissä todetut asuinpaikan osat mahdollisimman kattavasti. Aiempien tutkimusten perusteella tutkittavana oli kaksi kivi-pronssikautista asuinpaikkaa (asuinpaikat 1-2) sekä yksi keittokuoppa (kuoppa 1). Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko tuhoutuvalla alueella vielä ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Yhteensä Hangaskankaalla avattiin 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Kaivausalueet sijoittuivat eri muinaisrantatörmille, jotka ajoittuvat kivikauden lopulta pronssikaudelle. Radiohiiliajoitusten perusteella Hangaskankaalla on toimittu n. 2200-600 eKr. Myös typologisesti ajoitettava löytömateriaali on samalta aikakaudelta (ST-keramiikka, kuparihelmi, sulatusupokkaat). Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi pronssikautista likamaakuoppaa ja kivetty tulisija sekä kaksi suurta keittokuoppaa. Mahdollinen punamultahauta ajoittuu kivikauden lopulle. Asuinpaikat ovat hyvin pesäkkeisiä ja eri löytölajitkin keskittyvät usein omiin keskittymiinsä.
Tutkimusraportti

OULU, Pikisaari, kaivutöiden valvonta 18.-29.6.2012
Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen, puh. 040 525 5763
Tilaaja: Taloyhtiöt
Viime syksynä Pikisaaren pikiruukin alueella sijaitsevan, 1700/1800-luvuille ajoittuneen rakennuksenpohjan kaivaustutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella on arveltavissa, että arkeologisia jäännöksiä on säilynyt aiemmin arvioitua laajemmalla alueella. Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelu -osasto on tämän vuoksi edellyttänyt kaivutöiden arkeologista valvontaa tietyissä osissa tontteja 9 ja 11. Työn on luonteeltaan rakenteiden dokumentointia.
Raportti; ks. projektit 2011

OULU, Otto Karhin puisto, kaapelikaivaustyön arkeologinen valvonta 10.-13.9.2012
Valvojat: Aki Hakonen ja Ville Hakamäki
Tilaaja: Oulun Energia
Otto Karhin puistossa tehty valvonta liittyi alueella suoritettaviin maakaapelin asennustöihin ja sitä kautta myös Kivisydämen maanalaisen paikoitusalueen rakennushankkeeseen. Alueelta ei tavattu selkeitä rakenteita maaperän ollessa kivikkoista ja sen vuoksi hankalasti havainnoitavaa. Kaivantoa dokumentoitiin valokuvaamalla ja piirtämällä. Valvonta lopetettiin vanhastaan alueella olleen maakaapelikaivannon kohdalla, sillä maaperän havaittiin olevan sekoittunutta ja löydötöntä.
Tutkimusraportti

OULU, Pakkahuoneenkatu 9, kaivutöiden arkeologinen valvonta 25.9.2012
Valvojat: Ville Hakamäki ja Juuso Vattulainen
Tilaaja: Taloyhtiö
Oulun Pakkahuoneenkatu 9b:n pihamaalla suoritettiin konekaivuun arkeologinen valvonta, joka keskittyi erityisesti pihan länsireunalle kaivettuun noin kaksi metriä syvään sadevesiviemäri-kaivantoon, josta ei kuitenkaan tavattu rakenteita. Kaivannon poikkileikkaus dokumentoitiin piirtämällä sekä valokuvaten. Myös pihamaan eteläkulmassa suoritettiin valvontaa. Täällä havaittiin löytöaineiston perusteella 1700-luvulle kuuluvan uunirakenne, joka kuitenkin vahingoittui kaivinkoneen poistaessa ylempiä maakerroksia siten, ettei sen muotoa tai kokoa ollut mahdollista hahmottaa. Tarkasti ajoitettavia löytöjä ei valvonnan aikana tavattu.
Tutkimusraportti

OULU, Hallituskadun kaivutöiden arkeologinen valvonta 3.-19.10.2012
Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen, puh. 040 525 5763
Tilaaja: Oulun Pysäköinti
Oulussa, Hallituskadulla välillä Uusikatu - Mäkelininkatu suoritettiin kaupunkiarkeologinen konekaivun valvonta lokakuussa. Kaivutyöt liittyivät Oulun keskustaan rakennettavaan kallioparkkiin eli ns. Kivisydämeen. Tutkittavalle alueelle suoritettiin johtosiirtoja ennen kallioparkin sisäänajon rakentamisen aloittamista. Lisäksi alueelle avattiin yksi koeoja arkeologien valvonnassa. Alueen luodeosa (Uusikadun puoleinen pää) on ollut jo 1700-luvulla rakennettua kaupunkialuetta ja kaupungin tulliaita on kulkenut alueen halki. Vuoden 2007 kaupunkiarkeologisen inventoinnin päivityksessä katualue on määritelty kuuluvaksi luokkaan 2. Tutkimuksissa todettiin katualueen kulttuurikerrosten tuhoutuneen lähes täydellisesti aiemmissa kaivutöissä. Hallituskadun Uusikadun puoleisesta päädystä dokumentoitiin paikoitellen runsaasti kiviä ja tiiltä sisältänyttä, mahdollisesti vanhempaa, purku-tasoitekerrosta. Lisäksi Hallituskadun lounaispuolella havaittiin kaivannon profiilissa pienialaisesti säilyneitä kulttuurikerroksia.
Tutkimusraportti

OULU, Snellmaninpuisto, kaapelointitöiden konekaivun valvonta 11.-12.10.2012
Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen, puh. 040 525 5763
Tilaaja: Oulun Energia
Oulun keskustassa sijaitsevassa Snellmaninpuistossa suoritettiin kaapelointitöitä 11.-12.10.2012. Puiston alue on osin kuulunut 1600-luvulla rakennettuun kaupunkialueeseen. 1700-luvulla puisto on ollut kokonaisuudessaan korttelialuetta. Näin ollen kaapelointitöiden konekaivun yhteydessä suoritettiin arkeologinen valvonta. Konekaivun yhteydessä tuli esille 70-90 cm syvyydestä vanhempia kulttuurikerroksia, jotka todennäköisesti ulottuvat syvemmälle kaivamattomaan maahan - kulttuurikerrosten paksuutta ei kuitenkaan valvonnan yhteydessä päästy havainnoimaan. Lisäksi kahdesta kohtaa kaivantoa havaittiin mahdollisia rakenteita, puutasoa ja kivirakennetta. Koska kaapelit vedettiin pääsääntöisesti n. 70 cm syvyydelle, ei kulttuurikerroksiin tarvinnut juurikaan kajota. Kerrokset ja mahdolliset rakenteet jäivät siis kaivamattomaan maahan. Jos alueella toteutetaan tulevaisuudessa kaivutöitä, tulee puistossa tehdä arkeologiset kaivaukset sillä valvonnan perusteella arkeologisesti mielenkiintoiset kerrokset ovat hyvin säilyneitä.
Tutkimusraportti

PARAINEN, Vrouw Maria veden alla -hankkeen kenttätyöt 4.-15.6. ja 10.-14.9.2012
Kenttätyönjohtaja: Riikka Alvik, puh. 040 128 6220
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Vuonna 1771 uponnutta hollantilaisalusta koskevan hankkeen kolmannen vaiheen tutkimussukellukset tehtiin kesä- ja syyskuussa. Hylyn ruumassa olevan lastin tunnistamista jatkettiin ottamalla näytteitä pakkauslaatikoista ja tynnyreistä ja lisäksi jatkettiin rungon ja takilan mittaamista. Mittaustulosten avulla täydennetään olemassa olevia mittapiirroksia ja 3D-mallinnusta.
Tutkimusraportti valmistuu vuoden 2013 aikana

PIRKKALA, vanhan pappilan alueen koekaivaus 13.-15.6.2012
Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola, puh. 040 128 6261
Tilaaja: Pirkkalan seurakunta
Pirkkalan vanhan pappilan alueen koekaivausten tarkoituksena oli tutkia Vanhan Pappilan ranta-asemakaavaehdotukseen merkittyä rs-1-aluevarausta. Uudisrakennusalue rajautuu kaavassa SM-aluevarauksena merkittyyn historiallisen ajan kiinteään muinaisjäännöksen. Alueelta on Pirkanmaan maakuntamuseon inventoinnissa paikallistettu 1780-luvun kartan perusteella Pirkkalan vanha pappila. Pappila siirrettiin 1800-luvun alussa nykyiselle paikalleen kauemmas rannasta. Kesäkuussa toteutetuissa pienimuotoisissa koekaivauksissa löydettiin merkkejä historiallisen ajan asuinpaikasta myös SM-aluerajauksen pohjoispuolelta kallioisen rannan korkeimmalta kohdalta. Pappilan historiallisen ajan muinaisjäännöksen aluerajausta tuleekin tarkistaa ja laajentaa pohjoiseen osittain rs-1-aluevarausalueelle.
Tutkimusraportti

RAAHE, Pekkatori, arkeologiset esitutkimukset  14.-15.8. (kairaukset) ja 3.-14.9.2012 (koekaivaus)

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola, puh. 040 128 6261

Tilaaja: Raahen kaupunki

Vuonna 1649 perustetun Raahen Pekkatori on määritelty Museoviraston vuonna 2001 tekemässä kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa alueeksi, jossa on todennäköisesti säilyneenä muinaismuistolain rauhoittamia kulttuurikerroksia ja rakenteita. Pekkatori perustettiin Raahen vuonna 1810 tapahtuneen suurpalon jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko Pekkatorilla säilynyt paloa vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita. Tutkimukset liittyivät Pekkatorin perusparannushankkeeseen. Esitutkimukset toteutettiin kahdessa osassa. Ensin Pekkatorin aluetta kairattiin GTK:n maaperäkairalla. Tämän jälkeen potentiaalisiksi ha-vaittuihin kohtiin avattiin pienet koeojat. Tutkimusten perusteella Pekkatorin lounais-, luoteis- ja koilliskulmissa on säilyneenä niin kulttuurikerroksia kuin kiinteitä rakenteita Raahen vuoden 1810 tapahtunutta paloa edeltävältä ajalta. Torin kaakkoiskulmassa merkit kulttuurikerroksesta olivat vähäisiä. 

Tutkimusraportti


ROVANIEMI, Valionranta, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 30.7.-10.8.2012

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto, puh. 040 128 6294
Tilaaja: Rovaniemen kaupunki
Koskenniska-niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Rovaniemen Pullinpuolella, Ounaskosken korkealla rantatöyräällä, Jätkänkynttilän sillan itärannalla. Paikalla tehtiin koekaivauksia alueen kaavoitussuunnitelmien vuoksi. Kaikista tutkimusalueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kivikautisia asuinpaikkalöytöjä; kvartsi- ja pii-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta, hiottujen liuske-esineiden katkelmia sekä saviastian paloja. Niskan tilaan liittyvät historiallisen ajan löytöjä ja rakenteita saatiin myös dokumentoitua, mm. 1800-luvun lopun kolikoita, liitupiipun varsia sekä erilaisten rakennusten tai muiden rakenteiden jäännöksiä. Lisäksi yhteensä 15 koekuopasta tehtiin havaintoja säilyneestä kivikautisesta kulttuurikerroksesta, mikä ilmeni punertavana tai ruskeana likamaakerroksena muuten puhtaassa hienossa hietamaassa. Ainakin kolmessa koekuopassa tavattiin liesikiveyksiä tai palaneiden kivien keskittymiä, jotka ovat merkkeinä syvällä maakerroksissa säilyneistä kivikautisista rakenteista.
Tutkimusraportti

SOTKAMO, Kuikkalammentie, pyyntikuoppien kaivaustutkimus 15.-18.10.2012
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, puh. 040 128 6206
Tilaaja: Sotkamon kunta
Kuikkalammentien itäpuolelle on suunniteltu liikekeskuksen ja siihen liittyvien pysäköintialueiden sekä katujärjestelyjen rakentamista. Suunnittelualueella olleet kolme pyyntikuoppaa sekä tervahauta tutkittiin vuonna 2009 ja vuonna 2012 tutkittiin vielä kaksi pyyntikuoppaa. Molemmista kuopista kaivettiin puolet pois kaivinkoneella ja paljastunut leikkaus dokumentoitiin. Pyyntikuopat ovat olleet alkujaan 2,2-2,6 m syviä ja 2,4-3,6 m leveitä. Toisen pyyntikuopan hiilikerroksia ajoitettiin radiohiilimenetelmällä. Ajoitusmallin mukaan pyyntikuoppa on alkanut täyttyä noin 3600 eKr. ja se on ollut auki vielä n. 3380 eKr. Kuoppa ajoittuu siten kivikaudelle.
Tutkimusraportti

TUUSULA, Rykmentinpuisto, koekaivaukset 18.6.-2.7.2012

Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo, puh. 040 128 6211

Tilaaja: Tuusulan kunta

Hyrylän Rykmentinpuiston osayleiskaava-alueella tehtiin koetutkimuksia kolmen muinaisjäännösalueen (Rykmentinpuisto, Kirkonmäki ja Varuskunnankoto) paikalla, koska niille suunnitellaan rakentamista. Rykmentinpuisto on ollut venäläisten varuskunta-aluetta, joka on perustettu 1850-luvun tienoilla. Hyrylän Rykmentinpuiston muinaisjäännösalue sijaitsee paikalla, jossa on ollut varuskunnan 1800-luvulla rakennettuja rakennuksia. Varuskunta-alueeseen on kuulunut myös vuonna 1900 rakennettu ortodoksikirkko ja sen vieressä on ollut hautausmaa. Nämä ovat sijainneet nykyisin Kirkonmäkenä tunnetulla alueella. Samalla paikalla on käyty myös vuoden 1918 ja jatkosodan taisteluita. Koetutkimuksissa selvisi, että Rykmentinpuiston vanhoista rakennuksista on säilynyt ainoastaan kivijalkojen perustuksia, mutta muuten alue on täysin tasattua ja siistittyä. Kirkonmäen hautausmaa näyttäisi tulleen tyhjennetyksi, kun hautausmaa on jäänyt pois käytöstä ja paikalle on rakennettu kerrostaloja. Joitakin satunnaisia hautoja on saattanut jäädä nykyisille pihamaille. Paikalta aikaisemmin todetut hautamaiset painanteet näyttäisivätkin liittyvän 1900-luvun taisteluihin, johon kuuluvat myös Kirkonmäellä sijaitsevat taistelukaivannot ja useat poterot. Lisäksi mäen päällä todettiin kolme betonista pilaria, jotka liittynevät alueen puolustustarkoituksiin. 

Tutkimusraportti


VIROLAHTI, Kasettelevakangas, kivikautisen asuinpaikan kaivaus 1.-12.10.2012

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola, puh. 040 128 6261

Tilaaja: Liikennevirasto

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteuttaa valtatie 7 (E18) parantamisen moottoritieksi Haminan ja Vaalimaan välillä. Linjalla tutkittiin Kasettelevakangas-nimistä kivikautista asuinpaikkaa, joka on oli vain osittain säilynyt hiekkakuopan ja paikallistien välissä. Liesiä tai muita esihistoriaan ajoittuvia rakenteita ei tutkitulta alueelta löydetty. Löytöaineisto, kvartsi- ja kivilaji-iskokset, viittaa paikalla tehtyyn kiviesineiden valmistukseen ja työstöön. Löytöaineiston ja sijaintikorkeuden perusteella asuinpaikka ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen.

Tutkimusraportti



Inventoinnit ja kartoitukset


HUOM: Ladattavat raporttitiedostot saattavat sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä, jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedostojen tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisältöjen jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

HATTULA, Vesunnan kartano, vesihuoltolinjan tarkkuusinventointi 2 pv lokakuussa

Inventoija: Esa Mikkola, puh. 128 6261

Tilaaja: HS-Vesi

Lepaa-Rahkoila vesihuoltosuunnitelman linjalla tehtiin tarkkuusinventointia ja koekuopitusta Vesunnan kartanon kohdalla. Kartanon peltoalueella kulkenut vesihuoltolinjan reitti tarkastettiin metallinilmaisimella noin 10 metrin levyiseltä alueelta. Linjalle kaivettiin 19 koekuoppaa. Inventoinnissa vesihuoltolinjalta löydettiin neljä ennestään tuntematonta kiinteää muinaisjäännöstä. Niistä kaksi on muinaispeltoja ja kaksi mahdollisia asuinpaikkoja. Toisessa näistä on myös historiallisen ajan viljelyröykkiökohde. Museoviraston koekaivausryhmä tutki samaan aikaan virkatyönä Vesunnan kartano 5 -nimistä muinaisjäännöstä, josta oli aiemmin löydetty viikinki- ja ristiretkiaikaan ajoittuvia hopearahoja. 

Inventointiraportti


HELSINKI, Isoisän sillan paikka, vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi 2.-4.5.2012

Kenttätyönjohtaja: Jukka Heikkilä, puh. 040 128 6210

Tilaaja: Helsingin kaupunki

Sompasaaren ja Mustikkamaan yhdistävän Isoisän sillan suunnitellulla paikalla ja sillan alittavan väylän kohdalla tehtiin vedenalainen inventointi viistokaikuluotaamalla noin 13,9 hehtaarin alueella. Anomalioita ei voitu tarkistaa sukeltamalla nollanäkyväisyyden vuoksi. Inventoinnissa löydettiin tunnettujen muinaisjäännösrekisterissä olevien kohteiden lisäksi kahdeksan uutta kohdetta. Tunnetuista kohteista rakennushanke voi vaikuttaa ainoastaan Isoisänniemen painolastipaikkaan (mjtunnus 2456), mutta se on hyvin epätodennäköistä. Painolastipaikka sijoittuu pääasiassa alueen eteläpuolelle. Mikään havaitusta kohteista ei aiheuta sillan ja sen alittavan väylän rakennushankkeelle estettä.

Inventointiraportti


HELSINKI, Rysäkari, linnoituslaitteiden tarkkuusinventointi ja kartoitus 23.-27.4. sekä vedenalaisinventointi 7.-16.5.2012

Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo, puh. 040 128 6211 (linnoituslaitteet) ja Jukka Heikkilä, puh. 040 128 6210 (vedenalainen)

Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt

Helsingin edustalla sijaitsevan saaren maankäyttösuunnitelmien vuoksi tehtiin maa-alueella sijaitsevien, ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisten puolustusvarustusten tarkkuusinventointi, kartoitus ja kuntoarvio. Ranta-alueella tehtiin vedenalaisinventointi viistokaikuluotaamalla ja sukeltamalla.Helsingin edustalla sijaitsevan Rysäkarin sotahistoriallisten kohteiden inventointi tuli ajankohtaiseksi, kun Puolustusvoimat luopui saaren käyttämisestä puolustustarkoituksiin ja saari myytiin yksityiseen omistukseen. Rysäkarille on suunnitteilla matkailu- ja virkistystoimintaa. Saari on aiemmin ollut osa ensimmäisen maailmansodan aikaista Helsingin meripuolustusjärjestelmää, minkä lisäksi siellä on myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Sotahistorialliset rakenteet kartoitettiin ja lisäksi arvioitiin niiden säilyneisyyttä ja kuntoa. Lisäksi tehtiin vedenalaisinventointi viistokaikuluotaamalla saaren ympäristö ja sukeltamalla saaren länsirannalla. Inventoidulla vesialueella oli entuudestaan tiedossa yksi kiinteä muinaisjäännös, kaksi irtolöytöpaikkaa ja yksi mahdollinen hylky, jota ei inventoinnissa pystytty paikantamaan. Vedenalainen kiinteä muinaisjäännös, rauhoitettu hylky (id 1000018063) tarkastettiin. Alueella havaittiin vanhan aallonmurtajan arinarakenne, joka on mahdollisesti peräisin vuodelta 1914, sekä laiturirakenne, joka on ilmeisesti peräisin samalta ajalta.

Linnoituslaitteiden tarkkuusinventoinnin raportti

Vedenalaisinventoinnin raportti

HELSINKI, Laajasalo, Hålvikin hopeakaivoksen kartoitus ja dokumentointi 22.-25.5.2012

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto, puh. 040 128 6294

Tilaaja: Helsingin kaupunki

Laajasalon Kaitalahdessa sijaitseva Hålvikin hopeakaivosalue inventoitiin, sillä osa alueesta on kaavoitettu asuinrakentamiseen. Alueella erottuvat kymmenkunta kaivoskuoppaa ja muuta rakennetta kartoitettiin tarkkuus-gps -laitteella. Suurin kuopista on halkaisijaltaan noin 6,5 x 4,5 metriä ja se on täyttynyt vedellä. Kaivoskuoppien syvyyttä selvitettiin mitan ja maaperäkairan avulla, mutta useimmat kuopista olivat niin paksujen karike- ja jätekerrosten peitossa, ettei kovaa pohjaa tavoitettu. Onnistuneiden mittausten perusteella kaivoskuoppien syvyys vaihtelee yli 12:n ja alle metrin välillä. Hålvikin hopeakaivos liittyy sijaintinsa ja historiansa puolesta läheiseen Stansvikin rautakaivokseen. Hålvikin tärkeimmät hyötymineraalit olivat lyijyhohde ja sinkkivälke. Viidestä päämontusta louhittiin vuosina 1787-1789 noin 500 tonnia lyijy- ja sinkkimalmia.

Inventointiraportti


HELSINKI, Pohjois-Haaga, 1. maailmansodan aikaisten linnoituslaitteiden tarkkuusinventointi ja kartoitus 24.-26.9.2012

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, puh. 040 128 6206

Tilaaja: Helsingin kaupunki

Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava-alueella sijaitsevat ensimmäiseen maailmansotaan liittyvät Helsingin maalinnoituksen osat tarkkuusinventoitiin kolmen päivän aikana syyskuussa 2012. Alueella sijaitsevat Helsingin maa- ja merilinnoituksen Tukikohdan XXIII osat XXIII:este 2, XXIII:5 ja XXIII:7 sekä tuhoutuneet osat XXIII:15, Tykkipatteri 92 ja tykkitie. Työohjelmaan kuului dokumentoinnin lisäksi selvittää kohteiden kunto sekä tehdä ehdotus suojeltavasta kohderajauksesta ja suojeluluokituksesta Museoviraston soveltaman käytännön mukaan.

Inventointiraportti


ISOKYRÖ JA VÄHÄKYRÖ, SKAIK-projektin inventoinnit 2.5.-27.7. ja 8.-17.8.2012

Inventoijat: Vesa Laulumaa, puh. 040 128 6283 ja Satu Koivisto, puh. 040 128 6294

Rahoittaja: EU:n Botnia Atlantica -ohjelma

Merenkurkun metsien kulttuuriperinnön suojelua edistävän, Ruotsin ja Suomen arkeologian ja metsäalan organisaatioiden yhteistyöprojektin tavoitteena on vähentää muinaisjäännöksiin kohdistuvia vahinkoja metsissä yhteistyöllä, koulutuksella ja tiedotuksella sekä kehittämällä menetelmiä metsien kulttuuriperinnön inventoimiseksi. Menossa on hankkeen toteuttamisvaiheen (2011-2013) toinen vuosi. Keväällä 2012 projektissa inventoidaan Vähänkyrön ja Isonkyrön metsien muinaisjäännöksiä käyttäen apuna mm. ilmalaserkeilausaineistoja.

Inventointiraportti valmistuu vuoden 2013 aikana


JUUKA, vesihuoltolinjojen inventointi 7.5.2012

Inventoija: Esa Mikkola, puh. 040 128 6261

Tilaaja: Juuan kunta

Juuan kunnassa inventoitiin kaksi vesihuoltolinjaa. Pidempi linjoista kulkee Tetriahon hoitokodilta etelään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Linjan pituus on noin 7 kilometriä. Heikkilästä teollisuusalueelle kulkeva 2 km pitkä linja sijoittuu kirkonkylän taaja-alueen länsipuolelle. Tarkastelluilta alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tetriahon hoitokodin eteläpuolisen, yhä viljelykäytössä olevan peltoalueen reunalta havaitut raivauskivikasat vaikuttivat melko uusilta, joten niitä ole luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.

Inventointiraportti


KIRKKONUMMI, viiden kaava-alueen inventointi 15.-23.10.2012
Inventoija: Satu Koivisto, puh. 040 128 6294
Tilaaja: Kirkkonummen kunta
Kirkkonummen Veikkolan, Vitträskin, Lapinkyläntien risteyksen, Vesitorninmäen ja Juhlakallion kaava-alueiden arkeologisessa inventoinnissa tarkastettiin kaikki alueilla (yht. 5370 ha) sijaitsevat tunnetut muinaisjäännös- ja irtolöytökohteet sekä etsittiin uusia kohteita historiallisen ajan paikkatietoaineistojen, sotahistoriallisten keruuaineistojen, MML:n LiDAR-aineistojen ja kartta-analyysin avulla. Inventointi kattoi esihistoriallisten muinaisjäännösten lisäksi historiallisen ajan kohteet sekä Porkkalan vuokra-ajan (1944-1956) kohteet, joista viimeksi mainituilla ei vielä varsinaista muinaisjäännösstatusta ole. Inventoinnissa dokumentoitiin yhteensä 51 kohdetta, joista 27 oli entuudestaan tunnettuja. Alueilta löytyi lisäksi 17 uutta kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltavaa kohdetta sekä seitsemän sotahistoriallista kokonaisuutta tai muuta kohdetta, jotka on hyvä ottaa huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa. Valtaosa uusista kohteista on historiallisen ajan kylänpaikkoja, joista monet sijaitsevat nykyisen asutuksen puristuksissa, mutta koekairausten avulla saatiin mielenkiintoista tietoa vanhojen asutuskerrostumien säilymisestä mm. rakennetuissa ympäristöissä sekä puisto- ja puutarhamailla.
Inventointiraportit valmistuvat toukokuussa 2013

KIRKKONUMMI, Stormossen 1 ja 2, kiviröykkiöiden kartoitus ja dokumentointi 15.11.2012
Tutkija: Esa Mikkola, puh. 040 128 6261
Tilaaja: Mildola Oy
Kirkkonummen Kantvikin teollisuusalueella sijaitsevat kohteet Stormossen 1 (historiallisen ajan rajamerkki) sekä Stormossen 2 (kolme sähkötolpan tukikiveystä) dokumentoitiin alueen asemakaavamuutoksen vuoksi. DStormossen 1 dokumentoitiin digitaalikuvin ja tekemällä mittapiirustus rajamerkin rakenteesta. Lisäksi varmistettiin ettei rajamerkin alla ole vanhempaa rakennetta. Stormossen 2-kohteen kolme tukikiveystä dokumentoitiin digitaalikuvin sekä mittaamalla niiden koko ja tarkka sijainti VRS-GPS-laitteella. Alueelta löytyi ennestään tuntematon röykkiökohde, jolle annettiin nimi Stormossen 3.
Inventointiraportti

KOLARI, putkilijan inventointi Hannukaisen kaivoksen hankealueella 23.-27.7.2012
Inventoija: Vesa Laulumaa, puh. 040 128 6283
Tilaaja: Northländ Mines Oy
Hannukaisen kaivosalueen ja Muonionjoen välisen putkilinjan suunnitelma-alue inventoitiin. Linjan pituus, kaikkine vaihtoehtoineen, on yhteensä noin 13 kilometriä. Kenttätyövaiheessa linja tarkastettiin maastossa noin 50 metrin leveydeltä. Linja käytiin läpi maastossa havainnoimalla ja paikoin koekuopittamalla. Maaperältään linjan suunnittelualue on enimmäkseen soraa ja moreenia. Yleisin metsätyyppi alueella on kuivahko kangas ja suo. Linja kulkee korkeimmillaan hieman yli 200 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella Kiimavaaran itäpuolella ja laskee vähitellen kohti Muonionjokea noin 160 metrin korkeudelle. Inventoinnin tuloksena löytyi kolme tervahautaa, jotka kaikki sijaitsevat Muonionjoen rannalla.
Inventointiraportti

KONTIOLAHTI, Varparanta, vesihuoltolinjan arkeologinen inventointi 25.-27.6.2012

Inventoija: Esa Mikkola, puh. 040 128 6261
Tilaaja: Varparannan vesiosuuskunta
Kontiolahden Varparannan vesiosuuskunnan vesihuoltolinjalla tehtiin arkeologinen inventointi. Runkolinja kulkee Kontiolahden kirkonkylältä Varparannan kautta Riihiahoon. Linjan pituus on noin 14 kilometriä ja siitä lähtee useita sivulinjoja varsinkin Höytiäisen rannan loma-asunnoille. Inventoinnissa vesihuoltoreitin linja tarkastettiin, mutta sen alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä kulttuurihistoriallisia kohteita. Vesihuoltolinjan pohjoispää kiertää Riihiahon kivikautisen asuinpaikan sen länsi- ja luoteispuolitse pellon reunassa ja osittain pellolla. Riihiahossa linjalle kaivettiin 10 koekuoppaa, mutta niistä ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Riihiahon peltoaukean keskelle on 1800-luvun puolivälissä laadittuun pitäjänkartaston karttalehteen merkitty talo ja alueella saattaa olla myös historiallisen ajan asuinpaikka, joka jää vesihuoltolinjan alueen ulkopuolelle.
Inventointiraportti

KOUVOLA, Vt6:n parantamisalueen inventointi 26.9.-5.10.2012
Inventoija: Vesa Laulumaa, puh. 040 128 6283
Tilaaja: Liikennevirasto
VT 6 Kouvolan kohdan parantamisen suunnitelma-alueen tehtiin arkeologinen inventointi. Suunnittelualueen laajuus oli noin 34 neliökilometriä. Alueen ennestään tunnetut kohteet tarkastettiin ja aluetta käytiin läpi maastossa havainnoimalla ja käyttämällä lähdemateriaalina historiallisen ajan karttoja. Inventoinnissa ei löytynyt uusia kohteita, mutta ennestään tunnettujen yhdeksän muinaisjäännöskohteen tiedot ja rajaukset tarkentuivat. Kohteet ovat historiallisen ajan kohteita, mm. kylänpaikkoja ja puolustusvarustuksia sekä lisäksi on yksi röykkiö, joka voi olla esihistoriallinen.
Inventointiraportti

KURIKKA, Jurva-Kurikka -vesihuoltolinjan inventointi 23.-27.4.2012

Inventoija: Vesa Laulumaa, puh. 040 128 6283

Tilaaja: FCG Finnish Consulting Group Oy

Jurvan ja Kurikan välinen, noin 30 km:n pituinen vesihuoltolinja inventoitiin. Linjan pituus on yhteensä noin 30 kilometriä. Linja käytiin läpi maastossa havainnoimalla. lnventoinnin tuloksena löytyi yksi ennestään tuntematon muinaisjäännös, tervahauta, joka sijaitsee tulevan linjan tuntu­massa. Ennestään tunnetuilla kohteilla linjalla tai sen tuntumassa ei ole vaikutusta linjan toteut­tamiseen suunnitellulla tavalla.

Inventointiraportti


LOVIISA (PERNAJA), Garpgård, hiekanottoalueen arkeologinen inventointi 8.11.2012

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, puh. 040 128 6206

Tilaaja: Maanomistaja

Loviisan Garpgårdin tulevalla soranottoalueella tehtiin muinaisjäännösten etsimiseksi maastotarkastus alueella, jonne on tehty maa-aineksen ottolupahakemus. Suunnittelualue sijaitsee Loviisantien länsipuolella olevalla harjulla. Harjun päällä kulkevan tien länsipuolinen osa ja suunnittelualueen pohjoisreuna ovat lähes kokonaan vanhoja ja käytössä olevia hiekkakuoppia, ja tällä alueella on vain hyvin vähän koskematonta maastoa. Harjutien itäpuolen ja Loviisantien välisellä alueella on ehjää maastoa. Tutkimus toteutettiin kaivamalla lapionpistoja sopiviin, ehjiin maastonkohtiin. Tarkastuksen perusteella suunnittelualueella ei ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja siten soranotolle ei ole muinaismuistolain mukaisia rajoituksia.

Inventointiraportti


MIKKELI ja HIRVENSALMI, Vt5-suunnittelualueen inventointi välillä Pitkäjärvi-Hietanen marraskuussa 2012

Inventoija: Esa Mikkola, puh. 040 128 6261

Tilaaja: Pohjois-Savon ELY-keskus

Valtatien 5 parannussuunnitelman tielinjavaihtoehtoja inventoitiin välillä Hietanen - Pitkäjärvi. Tielinjavaihtoehtojen alueilta löydettiin yhdeksän ennestään tuntematonta kiinteää muinaisjäännöstä. Niistä seitsemän on historiallisen ajan kaskiröykkiökohteita, yksi historiallisen ajan asuinpaikka ja yksi historiallisen ajan viljelyröykkiökohde. Näiden lisäksi maastosta paikannettiin kuusi mahdollista muinaisjäännöstä sekä seitsemän muuta kulttuuriperintökohdetta, joista viisi on rajamerkkiröykkiöitä. Esihistorialliseen aikaan ajoittuvia kohteita tai muinaisesineitä ei inventoinnissa löydetty.

Inventointiraportti


PORVOO, Skaftkärr, asemakaava-alueen inventointi 30.-31.10.2012

Inventoija: Satu Koivisto, puh. 040 128 6294

Tilaaja: Porvoon kaupunki

Inventoinnissa koko Skaftkärrin kaavarunkoalueen pohjoisosa käytiin läpi tarkastamalla ennalta tunnetut kohteet sekä etsimällä uusia muinaisjäännöksiä havainnoimalla maastoa ja koekairaamalla kohteiden sijoittumisen kannalta otollisia alueita. Inventoinnin valmisteluissa tutustuttiin arkistotietoihin, ympäristöselvityksiin, Maanmittauslaitoksen LiDAR-aineistoon ja historiallisen ajan karttamateriaaliin. Kahden päivän maastotyössä paikalta ei löytynyt uusia esihistoriallisia kohteita, mutta historiallisen ajan asutuksesta ja maankäytöstä saatiin merkkejä. Skaftkärrin näyttävimpänä historiallisen ajan muinaisjäännöksenä on Porvoon kaupungin, Tarkkisten ja Veckjärven kylien rajalle aikoinaan rakennettu kivimuuri, mikä halkoo kaava-alueen eteläosaa lähes kilometrin matkalla. Sama raja on merkitty jo 1600-luvun historialliseen karttaan, missä Skaftkärrin nimikin jo ensi kerran mainitaan.

Inventointiraportti


RAUMA, Vanhan Rauman kaupunkiarkeologisen inventoinnin päivitys 28.5.-8.6.2012

Inventoija: Katja Vuoristo, puh. 040 128 6211

Tilaaja: Rauman kaupunki

Vanhassa Raumassa tehtiin kahden viikon pituinen kaupunkiarkeologinen inventointi. Sen tarkoituksena oli päivittää vuoden 2008 inventointi ja jakaa muinaisjäännösalueesta tietoa tonttien omistajille sekä rakennuttajille. Inventoinnin yhteydessä aiemmin määritellyn muinaisjäännösalueen rajat muuttuivat hieman, aluetta laajennettiin paikoin ja tonttien luokituksia tarkistettiin. Lisäksi päivitettiin Vanhassa Raumassa vuoden 2008 jälkeen tapahtuneet arkeologiset tutkimukset.

Inventointiraportti


RAUMA, Kivikylä, kevyenliikenteen väylän inventointi 11.-14.6.2012

Inventoija: Katja Vuoristo, puh. 040 128 6211

Tilaaja: Rauman kaupunki

Kirkkotien ja Uudensillantien välille suunnitellaan kevyenliikenteentien rakentamista maantien 2070 viereen, minkä vuoksi alueella tehtiin arkeologinen inventointi. Linjaukselta tunnettiin entuudestaan yksi kiinteä muinaisjäännös, Kivikylän kylätontti, jonka säilyneisyys ja laajuus eivät olleet tiedossa. Inventoinnin yhteydessä selvitettiin muinaisjäännöksen rajoja ja säilyneisyyttä koekuoppien avulla. Paikalla todettiin olevan historiallisen ajan asutukseen viittaavia kerrostumia. Suunnitellulta tielinjalta etsittiin myös entuudestaan tuntemattomia muinaisjäännöksiä, joita todettiinkin kaksi: Vastmäen röykkiöalue ja Uudensillantie kivikellari. Lapin alueelta tunnetaan useita hautaröykkiöitä ja on todennäköistä, että Vastmäen röykkiöt liittyvät samaan muinaisjäännösryhmään. Uudensillantien kivikellarin perustaminen ajoittuu mahdollisesti 1700-luvulle. Suunniteltu kevyenliikenteenväylä kulkee Kivikylän kylätontin poikki ja sivuaa Vastmäen röykkiöaluetta. Myös Uudensillantien läheisyyteen suunniteltu linja-autopysäkki sijaitsee aivan alueella todetun kivikellarin vieressä.

Inventointiraportti


SAVONLINNA, Vuohisaari, syväsataman hankealueen vedenalaisinventointi 10.-13.9.2012

Inventoija: Eveliina Salo

Tilaaja: Savonlinnan kaupunki

Savonlinnan Vuohisaareen suunnitellun uuden syväsataman hankealueella tehtiin arkeologinen vedenalaisinventointi viistokaikuluotaamalla ja videokuvaamalla. Inventoinnissa hyödynnettiin Vuohisaaren eteläpuolella tehtyä monikeilainluotausta, jonka Savonlinnan satama teetti 2011 Meritaito Oy:llä. Syyskuun 2012 kenttätyössä käytiin läpi ne hankealueen osat, joita monikeilainluotaus ei kattanut, eli Vuohisaaren etelärannan matalat alueet ja saaren pohjoispuolinen matala vesialue. Inventoinnissa todettiin, että Vuohisaaren ympäristössä järven pohjassa on suuri määrä irtotukkeja ja kokonaisia tukkinippuja, mutta ei vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa havaittiin hylky Vuohisaaresta itään Pääskyniemen etelärannalla ja Pääskyniemessä sijainneen telakan rakenteita Pääskyniemen kärjen kohdalla. Nämä kohteet eivät ole hankealueella.

Inventointiraportti


VIHTI, Kirkonkylän, Ojakkalan ja Nummelan asemakaava-alueiden inventointi 6.-12.6.2012

Inventoija: Esa Mikkola, puh. 040 128 6261

Tilaaja: Vihdin kunta

Inventoinnissa tarkastettiin kaava-alueilla sijaitsevat ennestään tunnetut kiinteät muiniasjäännökset sekä etsittiin mahdollisuuksien mukaan vielä tuntemattomia kohteita. Lähes kaikki inventoitujen kaava-alueiden kiinteistä muinaisjäännöksistä ajoittuvat historialliseen aikaan. Ainoastaan Kirkonkylän alueelta tunnetaan yksi kivikautinen irtolöytöpaikka . Lisäksi Pyhän Birgitan kirkonraunion pohjoispuolelta on saatu talteen rautakauteen ja myöhäiskivikauteen ajoittuvaa keramiikkaa. Suurin osa kohteista on I maailmansodan puolustusvarustuksia (11 kpl). Historiallisen ajan asuinpaikkoja tunnetaan tutkimusalueilta 8 kpl.

Inventointiraportti


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 21.4.2017
© Museovirasto