Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Arkeologisten kenttäpalveluiden tilaustutkimukset 2013



HUOM: Ladattavat raporttitiedostot saattavat sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä, jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedostojen tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisältöjen jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.



Kaivaukset | Inventoinnit


Esitutkimukset, kaivaukset ja valvonnat

ESPOO, Muurala Teir/Nyby, historiallisen kylätontin koekaivaus 15.-18.7.2013

Kenttätyönjohtaja: Salla Pärssinen

Tilaaja: Espoon kaupunki

Muuralassa sijaitsevalla Teirin/Nybyn kylätontin muinaisjäännösalueella toteutettiin koekaivaus yleisten rakennusten korttelialueeksi varatun tontin mahdollista luovutusta varten. Historiallisissa lähteissä kuten vanhoissa kartoissa erottuu alueella talon lisäksi peltoja ja niittyjä. Tontilla sijaitsee edelleen Teirin talon navetan kivijalka ja harmaakivestä rakennettu ehjä viljamakasiini. Koekaivauksella haluttiin selvittää millaisia asutusjäännöksiä tontilla on säilynyt. Koekaivauksessa ei paljastunut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa eikä mikään myöskään viitannut jatkotutkimuksen tarpeeseen. Löytöaineisto oli modernia, aikaisintaan 1900-luvun alkupuolelta.

Tutkimusraportti

ESPOO, Perkkaanpolku, koekaivaus 16.-17.9.2013

Kenttätyönjohtaja: Salla Pärssinen

Tilaaja: Ramboll Finland Oy

Perkkaanpuistossa toteutettiin koekaivaus, sillä tutkimusalueen lähellä sijaitsee Suurhuopalahden kylätontin muinaisjäännösalue ja alueelle ollaan rakentamassa Leppävaaran yhteiskäyttötunnelin hankkeeseen liittyvä kuilu. Historiallisissa lähteissä kuten vanhoissa kartoissa erottuu alueen lähellä rakennuskantaa ja vanha tie. Tutkimusalueen lähistöllä Perkkaanpuistossa tehtiin vuonna 2012 kaivaus, jossa löytyi jäännöksiä vanhasta kyläasutuksesta. Koekaivauksella haluttiin selvittää, ulottuuko muinaisjäännösalue tulevan kuilun alueelle. Koekaivauksessa ei paljastunut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Löytöaineisto oli modernia.

Tutkimusraportti

HELSINKI, Presidentinlinnan sisäpihan kaupunkiarkeologinen kaivaus 14.1.-8.3.2013

Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo

Tilaaja: Tasavallan presidentin kanslia

Presidentinlinnan sisäpihan arkeologiset tutkimukset liittyivät linnan kunnostustöihin. Linnan pihalla on suoritettu arkeologisia tutkimuksia jo vuonna 1997 jolloin todettiin, että paikalla oli säilynyt vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia. Vuoden 2013 kaivauksissa arkeologiset jäännökset tutkittiin tarkemmin tavoitteena saada lisää tietoa alueen historiallisista käyttövaiheista ja asukkaiden elämästä.
      Helsingin kaupunki siirrettiin 1640-luvulla Vanhankaupungin alueelta Vironniemelle ja Presidentinlinnan alue on ollut kaupungin keskeistä osaa siitä lähtien. Vanhimman tonttiluettelon perusteella Presidentinlinnan sisäpihan kohdalla on ollut vuonna 1696 porvaristontteja ja historiallisen lähdeaineiston perusteella alueen poikki on mahdollisesti kulkenut myös venäläisten kenttälinnoitus 1710-luvulla. Vuoden 1725 jälkeen tontit mitattiin uudelleen ja jaettiin omistajilleen. Tontit päätyivät hiljalleen Erhardien suvun omistukseen ja vuonna 1759 kruunu lunasti ne itselleen.
      Vuoden 2013 tutkimukset jatkuivat siitä, mihin ne olivat vuonna 1997 päättyneet. Tutkimuksissa saatiin lisätietoa aiemmin dokumentoiduista rakennustenpohjista ja lisäksi alueella havaittiin muutamien vanhempien rakennusten jäännöksiä. Suurin osa säilyneistä kerrostumista näyttäisi ajoittuvan 1700-luvun jälkipuoliskolle, mutta tutkimuksissa havaittiin myös varhaisempia 1600-luvulle ja 1700-luvun alkuun ajoittuvia vaiheita. Alueella sijainneessa kellarissa oli selvästi kaksi eri rakennusvaihetta, ja paikalla sijainnut vanhempi kaivo näyttäisi ajoittuvan aivan kaupungin perustamisen aikoihin 1600-luvulle. Tutkimusalue näyttäisi olleen pääosin pihamaana. Venäläisten kenttälinnoituksesta ei havaittu mitään merkkejä.
      Kaivauksilta saatiin talteen runsaasti esinelöytöjä. Tavallisimpia löytöjä olivat punasavi- ja fajanssiastioiden palaset, ns. liitupiippujen eli valkosavesta valmistettujen piippujen katkelmat sekä rautanaulat ja eläinten luut. Myös erilaista lasimateriaalia löytyi runsaasti.

Tutkimusraportti

Raportin liitteet 1-6

Makrofossiilitutkimusraportti

Löytöluettelo taulukkomuodossa

Lue artikkeli kaivauksista Rakennusperintö.fi-sivulla


HELSINKI, Suomenlinna, rakennus- ja kaivutöiden arkeologiset valvonnat kesä-lokakuussa

Kenttätyönjohtajat: Salla Pärssinen, Eeva Pettaý

Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta

Suomenlinnan vankilan alueella, Susisaaressa (B42) ja Lonnassa tehtiin rakennus- ja kunnallisteknisiin kaivutöihin liittyvää valvontaa ja dokumentointia.

Tutkimusraportti Suomenlinnan vankila

Tutkimusraportti Lonna

Tutkimusraportti Susisaari B42


LAPPEENRANTA, Muntero, varhaiskampakeraamisen asuinpaikan kaivaus 16.9.-25.10.2013

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki

Asemakaava-alueella sijaitsevalta Etu- ja Taka-Muntero -nimiseltä kivikautiselta asuinpaikalta on saatu Kansallismuseon kokoelmiin talteen runsaasti kivikautisia löytöjä. Kohteella on tehty useita arkeologisia kaivauksia, viimeksi vuonna 2012, jolloin kartoitettiin alueen länsiosaa asemakaavoitusta varten ja havaittiin kaksi erillistä löytökeskittymää. Syksyllä 2013 avattiin tuleville katualueille kolme kaivausaluetta, joista kaksi metsään harjun etelärinteeseen ja yksi peltoalueelle. Yhteensä tutkittiin noin 300 neliömetriä. Paikalta saatiin erittäin runsaasti löytöjä; pääasiassa palanutta luuta, keramiikka-astioiden palasia ja kvartsia sekä mm. luu- ja kiviesineiden paloja. Löytöjen levintä viittaa siihen, että tutkitulla alueella olisi sijainnut suorakaiteen muotoinen asumus.

Tutkimusraportti valmistuu vuonna 2014


LOPPI, Jokila 2, kivikautisen asuinpaikan kaivaus 22.-31.5.2013

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen

Tilaaja: Vantaan kaupunki

Kivikautisesta asuinpaikasta tutkittiin ranta-asemakaavan vuoksi 42,5 m2. Mitään rakenteita ei havaittu, mutta asuinpaikkaan liittyviä likamaita ja löytökeskittymiä oli kaivausalueilla. Löytöaineisto on lähes kokonaan kvartsia, joiden lisäksi löytöinä saatiin mahdollinen kivikirveen katkelma, muutama kivilaji-iskos ja palaneita nisäkkään luita. Asuinpaikan esineistössä ei sinänsä ole ajoittavia piirteitä, mutta yksi palanut luu radiohiiliajoitettiin tuloksella 8990±49 BP eli n. 8300–8000 eKr. Ajoitus on yksi Länsi-Suomen vanhimpia ajoittuen vähän tunnettuun varhais-/keskimesoliittiseen kivikauteen alueella. Erikoinen löytö on kivien väliin kätketty foliopussi, jonka sisällä oli vuosilta 1965–1966 peräisin olevia ”aarteita”: vahapalloja, tuubin korkki ja kaksi pennin kolikkoa.

Tutkimusraportti


OULU, Kauppurienkatu 9 (1/16/2) ja Torikatu 11 (1/16/3), kaupunkiarkeologinen koekaivaus 2.-10.5. ja 24.-26.6.2013

Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen

Tilaaja: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Oulun ydinkeskustassa, ns. Pallas-korttelissa toteutettiin kaupunkiarkeologiset koekaivaukset, jotka edelsivät tontille  toteutettavaa uudisrakennushanketta. Tutkimuksissa avattiin tontille 16/2 kolme koeojaa, joista yhtä laajennettiin suuremmaksi kaivausalueeksi. Tontille 16/3 avattiin kaksi koeojaa, koska uudisrakennushankkeen kaivut ulottuivat ainoastaan tontin lounaisreunaan. Yhteensä molemmilta tonteilta avattiin n. 108,8 m² suuruinen alue. Tontin 16/2 itäosassa havaittiin säilyneitä kulttuurikerroksia. Alueelta dokumentoitiin pienehkön kivijalallisen rakenteen jäännökset, joka tulkittiin mahdolliseksi aitan perustukseksi kokonsa ja tulisijattomuuden vuoksi. Rakenteen sisäpuolelta tuli esille kaksi puuroskalla täytettyä ja syvää kuoppaa sekä uusiokäytetty tervatynnyri, joka oli upotettu pohjamaahan. Rakenteen täyttökerroksista dokumentoitiin muutamia huonokuntoisia puuesineitä sekä talletettiin muutamia paloja keramiikkaa, ikkunalasia ja liitupiipun varsia. Tontille 16/3 tehdystä koeojasta dokumentoitiin katkelma jykevää kivijalkaa. Kivijalka on osa vuonna 1826 valmistunutta ja vuonna 1962 purettua ns. vanhan apteekin taloa.

Tutkimusraportti


OULU, Lyseon lukion pihan (1/11/1) kaivaus 18.7.-7.8.2013

Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen

Tilaaja: Oulun kaupunki

Lyseon lukion piha on yksi Oulun keskustan merkittävimmistä säilyneistä kaupunkiarkeologisista alueista. Pihalla tehtiin vuonna 2007 kokekaivauksia koulurakennusten ja pihan kunnostussuunnitelmien vuoksi, jolloin pihalla todettiin olevan paikoin paksuja koskemattomia maakerroksia sekä kivisiä ja puisia rakennejäännöksiä 1600- ja 1700-luvuilta. Tänä kesänä tutkittiin pihan itäosan poikki pohjois-eteläsuunnassa kulkevan sadevesiviemärin runkolinjan paikka, jonka kohdalle kaksi kaivausaluetta noin 3 m levyisenä. Kaikkiaan tutkittiin n. 70 m². Alueilta dokumentoitiin kaksi 1600-luvulle ajoittuvaa rakennusjäännöstä ja useita kuoppajäännöksiä. Vanhempi rakenne ajoittuu Oulun kaupungin alkuajoille ja on todennäköisesti tuhoutunut vuoden 1655 palossa. Tutkimuksen perusteella alueen 1600- ja 1700-luvun alun kerrostumat ja rakenteet ovat parhaiten säilyneitä, kun taas 1700- ja 1800-luvun kerrokset ovat tuhoutuneet 1900-luvulla tehdyissä kaivutöissä. Parhaimmillaan kulttuurikerroksen paksuus oli n. 1,4 m. Löytömateriaalissa oli poikkeuksellista runsas kolikoiden määrä, kaikkiaan 23 kpl, jotka kaikki ajoittuvat 1600-luvulle. Muu löytöaineisto koostuu puna- ja valkosavikeramiikasta, fajanssista, liitupiipuista, metalliesineistä, eläinten luista ja lasiesineiden sirpaleista.

Tutkimusraportti


OULU, Otto Karhin puisto, kaupunkiarkeologiset kaivaukset 20.5.-12.7.2013

Kenttätyönjohtaja: Marika Hyttinen

Tilaaja: Oulun Pysäköinti ja Arina Oy

Tutkimukset liittyivät maanalaisen pysäköintiluolan (Kivisydämen) ilmanvaihtokuilun ja sisäänkäyntikuilun sekä uuden kahvilapaviljongin rakentamiseen puistoalueella, jossa on sijainnut aiemmin rakennettuja kortteleita.

     Kivisydämeen liittyvissä kaivauksissa puistoon avattiin kaksi tutkimusaluetta, joista toinen (A) sijoittui puiston luoteisosaan, johon rakennetaan pysäköintiluolan ilmanpoistokuilu. Toinen alue (B) sijoittui puiston koillisosaan entisen taksiaseman kohdalle. Yhteensä tutkittiin n. 265 m². Alueelta A dokumentoitiin 1700-luvun alkuun ajoittuvan rakennuksen kivijalan osa ja uuninperustus. Lisäksi alueelta paljastui seitsemän kuoppajäännöstä. Yksi kuoppajäännöksistä oli varmuudella puuvuoratun kellarikuopan jäännös. Osa kuopista tulkittiin roskakuopiksi, osan tulkinta on toistaiseksi avoin. Rakenteen ja kuoppien yhteydestä talletettiin keramiikkaa, pienesineistöä, metalliesineitä, rahoja ja lasiesineiden sirpaleita. Alueen B kerrostumat olivat huonommin säilyneet. Paikalta dokumentoitiin rakennuksen kivijalan jäännökset, jotka ajoittuivat 1700-luvulta 1800-luvun alkuun.
     Kahvilapaviljongin rakennusalueen kokonaispinta-ala oli n. 2000 m², joka avattiin koneellisesti. Tästä alueesta tutkimukset keskitettiin puiston länsi- ja luodeosiin. Arkeologisin menetelmin tutkittiin n. 160 m². Alueilta dokumentoitiin 1700-luvulle ajoittuvia rakennejäännöksiä, kuten rakennusten kivijalkoja, erilaisia kuoppajäännöksiä, paaluaidan jäännös ja alueen tonttijakoon liittyvää ojitusta. Yksi yleisön ja median huomiota saanut löytö oli 1700-luvun loppupuolelle ajoittuva peltotien pohja, jossa edelleen oli nähtävissä hevosenkengän jälkiä sekä kärrynpyörien uria. Rakennejäännösten sekä ja kuoppien yhteydestä talletettiin arkipäivän esineistöä kuten keramiikkaa, eläintenluita, nappeja, metalliesineitä, rahoja ja lasiesineiden sirpaleita.

Tutkimusraportti Kivisydän

Tutkimusraportti Arinan kahvilapaviljonki


PIETARSAARI, torin maaperäkairaustutkimukset, 29.7.-1.8.2013

Kenttätyönjohtaja: Salla Pärssinen

Tilaaja: Pietarsaaren kaupunki

Pietarsaaren torilla toteutettiin maaperäkairaus, sillä tori kuuluu Pietarsaaren vanhaan asemakaava-alueeseen ja sinne on suunnitteilla maanalainen pysäköintilaitos. Tavoitteena oli selvittää, sijaitseeko torin alueella säilyneitä arkeologisia kulttuurikerroksia. Pietarsaari on tuhoutunut tulipalossa kahdesti vuoden 1714 aikana ja lisäksi vuonna 1835. Torin alue oli huomattavasti pienempi ennen vuoden 1835 tulipaloa, jonka jälkeen kaupunki sai uuden asemakaavan. Nykyisen torin alueella on sijainnut kaupungin perustamisesta lähtien torin lisäksi asuinkortteleita ja raatihuone. Torin alueelta otettiin GTK:n monitoimikairalla 31 jatkuvaa maaperänäytettä, joista 16 sisälsi kulttuurikerroksia. Näytteissä erottui purku-/palokerroksia, jotka viittaavat vuosien 1714 ja 1835 paloihin ja niihin liittyviin tasauskerroksiin. Ajoitusta antavia löytöjä ei kaivauksessa paljastunut ja muutenkin löytöjä tuli vähän. Maaperäkairauksen avulla saatiin rajattua arkeologisesti kiinnostava alue torilla.
Tutkimusraportti


PORNAINEN, Hevonselkä, kylätontin koekaivaus 3.-5.9.2013

Kenttätyönjohtaja: Salla Pärssinen

Tilaaja: Pornaisten kunta

Hevonselän historiallisen ajan kylänpaikka on sijainnut vanhojen karttojen mukaan Mustijoen molemmin puolin viimeistään 1700-luvulla. Joen länsipuolella olevalla muinaisjäännösalueella toteutettiin koekaivaus, sillä alueelle on esitetty erillispientalojen korttelialue. Kaivauksessa tutkittiin kunnan omistama osa muinaisjäännösalueesta, johon tulee kohdistumaan rakentamista. Peltokaistaleilta ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita tai esinelöytöjä. Sen sijaan peltojen väliin jäävältä niittykaistaleelta paljastui koeojassa noin 7 metriä leveä hirsistä, kivistä ja maatuneesta puusta koostuva rakenne, joka jatkuu pidemmälle koillis-lounaissuuntaisesti. Rakenteen esiin kaivetut osat dokumentoitiin ja peitettiin, mutta sitä ei varsinaisesti tutkittu koekaivauksen yhteydessä. Rakenteen ajoitusta ei saatu selville ajoittavien esinelöytöjen puuttuessa.
Tutkimusraportti


RAAHE, Pirttihaudankangas 4-8, kivikautisten asuinpaikkojen koetutkimukset 3.-14.6.2013

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Nordic Mines Oy

Raahessa Laivan kaivoksen alueella sijaitsevien kivikautisten asuinpaikkojen Pirttihaudankangas 4-7 ja painannekohteen Pirttihaudankangas 8 koekaivausten tarkoituksena oli määrittää alueen jatkotutkimustarve. Koekaivaus toteutettiin koekuopittamalla noin 1,2 hehtaarin laajuinen alue, jolla muinaisjäännökset sijaitsevat. Koekuopista löydettiin joitakin kvartsi-iskoksia, mutta peräti neljässä koekuopassa osuttiin kivettyyn lieteen tai sellaisen jäännökseen. Pirttihaudankangas 4:n alueelta löydettiin myös pyöreä pieni painanne, jossa on useita päällekkäisiä hiilikerroksia. Jatkotutkimuksia vaativat alueet pystyttiin rajaamaan melko tarkasti.

Alustava tutkimusraportti


RAAHE, Pekkatori, kaupunkiarkeologinen kaivaus 15.7.-30.8.2013

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola ja Tuuli Heinonen

Tilaaja: Raahen kaupunki

Kaivaukset liittyivät torin kunnostus- ja korjaushankkeeseen. Niissä tutkittiin Pekkatorin koillis-, lounais- ja luoteiskulmien viheralueita, jotka kuuluivat vuonna 1649 perustetun Raahen vanhimpaan korttelialueeseen. Torin alueella olleet tontit jäivät pois asuinkäytöstä sen jälkeen, kun suurpalo tuhosi suurimman osan Raahea vuonna 1810. Vuonna 2012 Pekkatorilla tehtiin koekaivaukset. Vuoden 2013 tutkimusten aikana avattiin neljä kaivausaluetta, joiden pinta-ala oli yhteensä n. 588 m2. Vuoden 1810 paloa edeltäneet kulttuurikerrokset olivat säilyneet parhaiten Pekkatorin lounaiskulmassa, mistä löydettiin rakennuksenjäännöksiä kolmelta eri alueelta. Kaikkiin rakennuksiin kuului useita eri-ikäisiä rakennusvaiheita. Vanhimmat löytyneet rakennusten jäännökset ajoittuivat 1600-luvun puoliväliin. Huonosti säilyneitä rakennuksen jäännöksiä löytyi myös torin luoteisnurkasta. Muita kaivauksilla havaittuja rakenteita olivat kellari- ja varastokuopat, pihakiveys sekä vuotta 1810 nuoremmat toriin liittyvät mukulakiveykset. Koko torin alueelta vanhimpien rakennusten ja pihakerrosten alta löydettiin pelto, jonka käyttövaihe edelsi todennäköisesti kaupungin perustamista.

Tutkimusraportti

Osteologinen analyysi


RAUMA, Pohjankatu 20 (Laurla), kaupunkiarkeologinen koekaivaus 13.-17.5.2013

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Kestokodit Oy

Pohjankatu 20:ssä tehdyt kaupunkiarkeologiset koekaivaukset liittyivät entisen pesulan tontin uudisrakennushankkeeseen. Tontti sijoittuu länsiosastaan Vanhan Rauman kaupunkiarkeologiselle muinaisjäännösalueelle. Paikalla on ollut asutusta mahdollisesti viimeistään 1700-luvulta lähtien. Esitutkimuksissa havaittiin myöhemmän maankäytön tuhonneen alueella mahdollisesti sijainneet vanhemman asutuksen jäännökset. Löydetyt rakenteet ajoittuvat 1800- ja 1900-luvulle, eikä tutkitulla alueella näin ollen ole jäljellä kiinteää muinaisjäännöstä.

Tutkimusraportti 

Yleiskartta


RAUMA, Kivikylä, kylätontin kaivaus 3.-18.10.2013

Kenttätyönjohtaja: Salla Pärssinen

Tilaaja: Rauman kaupunki

Kivikylän kylätontilla sijaitsevalla muinaisjäännösalueella toteutettiin kaivaus syksyllä 2013. Alueelle on suunnitteilla Eurajoentien suuntaisesti kulkeva kevyen liikenteen väylä, joka tulee kulkemaan kylätontin läpi. Historiallisissa kartoissa erottuu tontin alueella taloja. Lisäksi vuoden 2012 koekaivauksen yhteydessä löydettiin tontilta jäännöksiä vanhasta asutuksesta. Kaivauksen tavoitteena oli tutkia ja dokumentoida kevyen liikenteen väylän rakennusalueella sijaitsevat kylätonttiin liittyvät rakenteet ja kulttuurikerrokset. Kaivauksissa paljastui mm. 1600-1700-luvulle ajoitettu kellariksi tulkittu rakenne, joka on mahdollisesti vuoden 1731 kartassa näkyvän Heinilän talon kellari. Kaivauksissa ei tullut esille selvästi 1500-luvulle tai sitä vanhemmaksi ajoittuvia rakenteita tai löytöjä. Kaivauksen yhteydessä otettiin maanäytteitä, joista tehtiin makrofossiilianalyysi ja lisäksi talteen otetusta luuaineistosta tehtiin osteologinen analyysi. 

Tutkimusraportti


ROVANIEMI, Valionranta, kivikautisen asuinpaikan kaivaus 31.7.-13.9.2013

Kenttätyönjohta: Petro Pesonen

Tilaaja: Rovaniemen kaupunki

Koskenniskan kivikautinen asuinpaikka tutkittiin alueen maankäyttösuunnitelmien vuoksi. Asuinpaikasta tutkittiin noin 800–850 m2 laajuinen alue. Asuinpaikan todettiin olevan melko pahoin muinaisten rantavoimien tuhoama, eikä kiinteitä rakenteita juurikaan havaittu. Paksu tulvakerros sirpalekivikon päällä viittaa siihen, että asuinpaikkaa kohdannut voimakas tulva on siirtänyt ylärinteestä hienoa hietaa asuinpaikan päälle ja paikka on jouduttu sen vuoksi hylkäämään. Tämä asuinpaikan vaihe liittyy ns. Kolpeneen muinaisjärveen, ja paikalle on tultu uudestaan ilmeisesti vasta varhaisella metallikaudella, jolloin kohde on ollut jo jokivartta. Historiallisella ajalla jokiranta on otettu viljelyskäyttöön. Löydöt keskittyivät sirpalekivikon alueelle. Suurin osa löydöistä on joko kvartsia tai palanutta luuta. Löytöaineisto ajoittunee suurimmaksi osaksi myöhäiskivikaudelle, Pöljän keramiikan vaiheeseen, radiohiiliajoitusten mukaan n. 2920–2690 eKr. Osa pintakerrosten löytömateriaalista on varhaiselta metallikaudelta, ajoittuen Lovozeron keramiikan vaiheeseen, noin 2000–1000 eKr. Kohteen löytöjä ovat mm. Pöljän keramiikka, Lovozeron keramiikka, v-porauksellinen meripihkanappi, tuurat, Pyheensillan tyypin nuolenkärjen katkelma, kynsitaltta ja luuesineen katkelmat. Sirpalekivikosta otettiin useita maanäytteitä, joiden analyyseissä löytyi runsaasti hiiltyneitä kasvinjäänteitä (mm. ulpukka, vadelma, tuomi, puolukkalaji, pihlaja, maitohorsma, jauhosavikka ja käenkaali). Luuaineistosta tunnistettiin majava, saukko, metsäjänis, sorsalinnut, hauki, ahven, harjus, siika, lohikalat, made, lahna ja särkikalat.

Osa 1, Tutkimusraportti ja yleiskartta

Osa 2, Kartat

Osa 3, Kartat, radiohiiliajoitukset ja luuanalyysi

Osa 4, Makrofossiilianalyysi


SYSMÄ, Suopelto, koekaivaus 28.-31.5.2013

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Sysmän kaupunki

Tutkimukset tehtiin suunnitellulla kevyenliikenteenväylän linjauksella, jonka lähiympäristössä sijaitsee rautakautisia muinaisjäännöksiä.Sysmässä tehtiin tutkimuksia maantien 4131 (Suopellontie) pohjoispuolelle toteutettavaksi suunnitellun kevyenliikenteenväylän linjalla. Tutkimukset toteutettiin pienimuotoisena koekuopituksena. Linjaa tarkasteltiin myös metallinilmaisimella sekä käsivaraisella maaperäkairalla. Linja kulkee Sysmän keskustaajamassa sijaitsevan rautakautisen asutuskeskittymän läpi ja se sivuaa Pappilanhaan röykkiökalmistoa sekä Pätikkälä 7:n kuppikalliota. Tutkimuksissa linjalta ei kuitenkaan löydetty esihistorialliseen aikaan ajoittuvia muinaisjäännöksiä. Kahdesta kohdasta löydettiin merkkejä historiallisen ajan asutuksesta. Näistä toinen sijoittuu suoraan linjalle, toinen jää siitä muutaman metrin päähän. 

Tutkimusraportti


ULVILA, Pirunkynsi I & II, röykkiöiden kaivaus 20.-27.5. ja 25.6.-5.7.2013

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Lemminkäinen Oy

Ulvilan Pirunkynsi I ja II -nimisten pronssikautisten röykkiöiden kaivaukset liittyivät maa-aineksen ottosuunnitelmaan. Tutkimukset toteutettiin kahdessa osassa tutkimuskohteen osoittauduttua ennalta arvioitua laajemmaksi. Tutkimukset toteutettiin tasokaivauksena ja röykkiöt purettiin kivikerros kerrallaan. Pahoin hajotetusta röykkiöstä Pirunkynsi I löydettiin pronssinen rannerengas. Röykkiön pohjoispuolelta saatiin talteen 181 palaneen luun kappaletta. Pirunkynsi II oli löydötön, lähinnä suorakaiteen muotoinen ja matala röykkiö tai latomus. Molemmat röykkiöt tulivat kokonaan tutkittua, joten alueella ei enää ole jäljellä kiinteää muinaisjäännöstä.

Tutkimusraportti

Kartat


VIHTI, Enäjärvi, Nissoila, kylätontin koekaivaus 8.-11.7.2013

Kenttätyönjohtaja: Salla Pärssinen

Tilaaja: Vihdin kunta

Enärannan tontilla 298-1 toteutettiin koekaivaus, sillä tontti on osa keskiaikaiseen Härköilän
kylään kuulunutta Nissoilan tilaa. Asemakaavassa rivitaloalueeksi varatun tontin rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti selvitysten valmistuttua. Vanhojen karttojen mukaan tontti on ollut lähinnä peltona. Tontilla sijainnut 1800-luvulla rakennettu hirsitalo tuhoutui tulipalossa vuonna 2008. Koekaivauksessa paljastui hirsitalon jäännösten lisäksi pihatielle ja pihamaalle tuotu hiekkakerros. Pihamaalta löydettiin myös kivi- ja puurakenne, jotka vaikuttavat hiekkakerroksen kanssa samanaikaisilta tulipalossa tuhoutuneen hirsitalon kanssa. Ajoitusta antavia löytöjä ei kaivauksessa paljastunut. Mikään rakenne tai löytö ei viitannut jatkotutkimuksen tarpeeseen. Alue saatiin tutkittua melko hyvin eikä mikään viitannut 1800-lukua vanhempiin jäännöksiin.

Tutkimusraportti



Kaivaukset | Inventoinnit


Inventoinnit, kartoitukset ja dokumentoinnit


ASIKKALA, Linkinpohjan hylyn arkeologinen tarkastus syyskuussa

Kenttätyönjohtaja: Riikka Tevali

Tilaaja: Asikkalan kunta

Linkinpohja hylky sijaitsee Päijänteellä Vääksyn kanavan pohjoispuolella Siltasalmessa matalassa rantavedessä. Hylkyä on arveltu proomuksi, mutta sen ikää tai historiaa ei tunneta. Kohde on ns. komposiittirakenteisen aluksen hylky, eli sen rungon osat ovat rautaa ja puuta. Työ sisältää kohteen arkeologisen dokumentoinnin, taustatietojen selvittämisen kirjallisista ja muista lähteistä sekä tutkimustietoon perustuvan ajoituksen kohteelle.

Tutkimusraportti


EVIJÄRVI, rantayleiskaava-alueen inventointi 4.-12.6.2013

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Evijärven kunta

Evijärven rantayleiskaava-alueen inventointi käsitti saaret mukaan lukien yhteensä noin 135 km rantaviivaa joka inventointiin keskimäärin 150 metrin leveydeltä. Inventoinnissa tarkastettiin ennestään tunnetut 21 kiinteää muinaisjäännöstä, jotka ovat lähinnä pelloilla olevia kivikauti-sia asuinpaikkoja, ja viisi mahdollista muinaisjäännöstä. Lisäksi inventoinnissa löytyi yksi kivikautinen asuinpaikka, yksi torpanpaikka, yksi kaskirauniokohde ja seitsemän tervahautaa, joihin muutamiin liittyi myös tervanpolttajien asumuksen perustukset.

Inventointiraportti


HANKO, Björkskär, rantaosayleiskaava-alueen inventointi 10.10.2013

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Oy Wixplan Ab

Inventointialue oli kooltaan 72 hehtaaria. Pääosa alueesta on alle 2,5 metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta, rannan tuntumassa olevat kalliot sijoittuvat korkeammalle, korkein kohta on noin 12,5 metriä merenpinnasta. Esihistoriallisia kohteita ei alueelta löytynyt. Historialliseen aikaan alueella on ollut muutamia niittyjä, mutta ei asutusta. Talvi- ja jatkosodan välillä alue oli Neuvostoliiton hallinnassa ja tältä ajalta Hangon alueelta tunnetaan suuri määrä puolustusrakenteita. Björkskärin inventointialueelta rekisteröitiin neljä konekivääripesäkettä.

Inventointiraportti


HANKO, Santala, rantaosayleiskaava-alueen inventointi 8.-9.10.2013

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Oy Wixplan Ab

Inventointialue oli kooltaan 330 hehtaaria ja se sijaitsee noin 10 kilometriä Hangon keskustasta itäkoilliseen, Hankoniemen pohjoislaidalla. Inventointialue on osa Neuvostoliiton hallussa vuosina 1940-1941 ollutta vuokra-aluetta, jonka neuvostojoukot linnoittivat. Inventoinnissa rekisteröitiin yhteensä 24 (Santala 1-24) puolustusvarustuskohdetta, pääosin korsun ja parakin pohjia, konekivääriasemien jäännöksiä ja juoksuhautoja. Toisen maailmansodan aikaiset kohteet ovat kulttuuriperintökohteita, jotka eivät ole muinaismuistolain mukaan suojeltavia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kohteet on kuitenkin otettava huomioon maankäytön suunnittelussa niiden historiallisen merkityksen takia. Varsinaisia muinaisjäännöskohteita alueella on kolme. Sandö on keskiaikainen kylänpaikka, joka tunnettiin jo ennestään. Lisäksi inventoinnissa löytyi kaksi hiilimiilukohdetta Abläktsmossen 1 ja 2, ne voivat liittyä läheisen, 1700-luvulla perustetun, Skogbyn ruukin vaatiman puuhiilen tuotantoon.

Inventointiraportti


HANKO, Krogars, Viherlahti ja Västervik, rantaosayleiskaava-alueiden inventointi 16.-17.10.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Maanmittari Oy Öhman

Hangossa tehtiin kolmen vierekkäisen ranta-asemakaava-alueen (Västervik, Viherlahti ja Krogars) arkeologinen inventointi. Kaava-alueet sijaitsevat n. 12-13 km Hangon keskustasta itäkoilliseen. Inventointialueella rekisteröitiin kymmeniä Neuvostoliiton merisotilaalliseen tukikohtaan liittyviä, vuosina 1940-1941 rakennettujen kenttälinnoitteiden rakenteita, jotka jaettiin raporttia ja suojelua varten 19 kokonaisuuteen, joista kuusi Västervikin, kuusi Viherlahden ja seitsemän Krogarsin kaava-alueella. Kenttälinnoitteiden ohella havaittiin muutama linnoitteita vanhempi rakennuksen kivijalka. Kohteista edustavimpia ja parhaiten säilyneitä ovat Västervik 1, 3 ja 6, Viherlahti 1 ja 2 sekä Krogars 3, 4 ja 5. Kaikki kohteet ovat kulttuuriperintökohteita, jotka eivät ole muinaismuistolain mukaan suojeltavia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kohteet on kuitenkin otettava huomioon maankäytön suunnittelussa niiden historiallisen merkityksen takia.

Inventointiraportti


HANKO, Österviken, rantakaava-alueen vedenalaisarkeologinen inventointi 28.-29.10.2013

Inventoija: Riikka Tevali

Tilaaja: Oy Wixplan Ab

Tvärminnen Österviken-lahden rantakaava-alueen vedenalaisinventointi oli rajattu 50 metrin etäisyydelle olemassa olevan Östervikenin laiturin ympäristöön. Vesialueelta löydettiin laiturin pohjoispuolelta yli sata vuotta sitten rakennetun aluksen hylky sekä laiturin eteläpuolelta kalliorinteen alta irtolöytönä mm. 1700-1900-luvulta peräisin olevan korvallisen punasavikulhon pohjaosa.

inventointiraportti


HATTULA, Parola, inventointi 6.5.2013

Inventoija: Esa Mikkola

Tilaaja: SITO

Kevyenliikenteen väylän linjaus maantien 3051 varressa välillä Parolannummentie - Männistöntie inventoidaan uusien muinaisjäännösten etsimiseksi.Inventointi käsitti maantien 3051 (Hattulantie) välin Parolannummentie-Männistöntie, johon on suunniteltu rakennettavaksi kevyenliikenteenväylä. Inventointialue sijaitsee Lehijärven kaakkoisrannan läheisyydessä Parolanharjun länsirinteessä. Inventoinnissa tiesuunnitelmaalueelta ei löydetty muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kevyenliikenteenväylä on suunniteltu kulkemaan Hattulantien itäreunaa pääosin jo muokattuja kohtia.

Inventointiraportti


HELSINKI, Suomenlinna, arkeologinen inventointi loka-joulukuussa

Inventoijat: Vesa Laulumaa ja John Lagerstedt

Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta

Suomenlinnan arkeologiseen selvityksen (2008) täydennys liittyi Suomenlinnan asemakaavan valmisteluun ja alueen arkeologisen potentiaalin arvioimiseen. Työssä keskityttiin ruotsalaisen kauden kartta-aineistojen digitointiin. Tavoitteena oli hahmottaa kyseisen aikakauteen liittyvää arkeologista potentiaalia. Digitoitu kartta-aineisto käsitti Suomenlinnan hoitokunnalta saadut, Ruotsin Krigsarkivetissa säilytettävät kartat. Digitoitu ajanjakso on vuodesta 1748 vuoteen 1808. Arkistoselvityksessä tehtyjä havaintoja käytiin maastossa vertaamassa nykyiseen tilanteeseen. Maastokäyntejä tehtiin yhteensä viisi. Selvitysten perusteella voidaan todeta, että Suomenlinnan arkeologisesti potentiaalinen alue kattaa käytännössä koko Suomenlinnan. Historiallisen kartta-aineiston analyysin perusteella ei voida selkeästi sulkea pois alueita, joissa arkeologista potentiaalia ei ole. Joissakin osissa Suomenlinnaa ovat arkeologiset kerrokset tuhoutuneet myöhemmän maankäytön seurauksena, kuten kunnallistekniikkaa rakennettaessa. Tuhoutuneet alueet ovat kuitenkin pieniä, kun ajatellaan alueen arkeologista potentiaalia kokonaisuutena.

Inventointiraportti


INKOO ja RAASEPORI, Vt25 välillä Meltola-Mustio, inventointi 14.-15.10.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus

Valtatie 25:n 7,3 kilometrin mittainen tiesuunnitelma-alue inventoitiin Meltolan ja Mustion välillä. Inventoinnissa löydettiin 18 esihistoriallista ja historiallisen ajan kohdetta, joista suurin osa on jollain tavalla jäämässä tiehankkeen rakennussuunnitelmien alle. Kohteissa on yksi kivikautinen asuinpaikka, kiviröykkiö, kahdeksan hiilimiilukohdetta, kaksi mahdollista puolustusvarustusta, tarkoitukseltaan epäselviä muita kuoppia ja kilometripylväs.

Inventointiraportti


KEMI, Ajos, Takalahden kalkkiuunin inventointi ja dokumentointi 5.-6.6.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Forest BtL Oy

Forest BtL Oy suunnittelee liikenteen biopolttonesteitä valmistavan tehtaan rakentamista Kemin Ajoksen satama-alueelle. Hankealueen laajuus on 36 ha ja sillä sijaitsee Takalahti-niminen muinaisjäännöskohde, historiallisen ajan kalkkiuunin jäännös, joka on todennäköisesti 1800-luvulta. Uuni erottuu maan pinnalle hevosenkengän muotoisena maakumpareena, jonka keskellä on kivillä vuorattu kuoppa. Kuopan koko on noin 3,5 x 5,5 metriä ja kumpareen laajuus on noin 14 x 10,5 metriä. Uunista otettiin valokuvia, sen tarkka sijainti mitattiin ja siitä tehtiin pintamalli. Hankealueen koillispuolella, tulevan tiealueen kohdalta, Sotavangintien länsipuolella, havaittiin noin 30 maakuoppaa, jotka saattavat liittyä lähellä olleeseen venäläisten sotavankien leiriin. 

Inventointiraportti


KOLARI, Ylläsjokisuu, asemakaava-alueen inventointi 7.6.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Maanomistaja

Ylläsjokisuun kaava-alue inventoitiin kaivamalla potentiaalisille alueille koekuoppia. Kolmesta koekuopasta saatiin löytöjä, yhdestä kvartsi-iskos ja pari palaa palanutta luuta, kahdesta muusta palanen palanutta luuta. Kaikki löydölliset koekuopat ovat kaava-alueella niemen kärjessä, jossa sijaitsee jo aiemmin tuhoutuneeksi tulkittu kivikautinen asuinpaikka Koivuniemi, Plassimaa. Kaikki löydöt tulivat pintamaasta, todennäköisesti vanhasta viljelykerroksesta, eikä alueella ole säilynyt kivikautiseen asuinpaikkaan liittyvää kulttuurikerrosta viljelymuokkauskerroksen alla.

Inventointiraportti

KOTKA, Hallan redutin tarkkuusinventointi 6.-8.5.2013

Inventoija: Katja Vuoristo

Tilaaja: TuuliSaimaa Oy

Hallassa on ollut aikoinaan Ruotsinsalmen linnoitukseen kuuluva redutti eli kevyt linnoitus, patteri ja kasarmirakennuksia, minkä vuoksi alueella tehtiin arkeologinen tarkkuusinventointi tuulivoimapuiston kaavaluonnosta varten. Inventoinnissa todettiin muutamia reduttiin liittyviä rakenteita, kuten maavallia ja mahdollista vallihautaa sekä tienpohjaa, mutta suurin osa saaren linnoituslaitteista oli tuhoutunut 1800-luvun lopun 1900-luvun teollisuustoiminnan- ja rakentamisen yhteydessä.

Inventointiraportti


KOUVOLA, MT 369 välillä Kääpälä-Tuohikotti, inventointi 15.-17.5.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kouvolan Kääpälän ja Tuohikotin kylien välille suunnitellaan kevyen liikenteen väylää maantien 369 pohjoispuolelle. Linjauksen lähiympäristössä sijaitsevat Tuohikotin Kola/Kolin varuskunta-alue sekä Tuohikotin Lantan ja Pyöriän historialliset kylät. Alueella edellytettiin tehtävän arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa selvitetään koskeeko väylän rakentaminen näitä muinaisjäännöksiä. Lisäksi tielinja tuli inventoida myös muilta osin ennestään tuntemattomien muinaisjäännösten havaitsemiseksi. Inventoitava alue on linjan itä- ja länsipäässä suurimmalta osin talojen pihamaata tai viljelysmaata ja alueen keskellä linjaus kulkee metsäalueella, kangasmetsässä. Inventoinnissa selvisi, etteivät ennestään tunnetut muinaisjäännökset ulotu linjaukselle. Inventoinnissa löydettiin kaksi ennestään tuntematonta muinaisjäännöstä, Palokankaan tervahauta ja Antinsuon kaskiröykkiöalue, joka ulottuu tulevalle kevyen liikenteen väylän linjaukselle.

Inventointiraportti


KYRÖNMAA, Skogens kulturarvi i Kvarkenregionen (SKAIK) -projektin inventoinnit 29.4.-10.5.2013

Inventoijat: Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto

Rahoittaja: EU Botnia Atlantica -ohjelma

Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön metsäalueilla tehtiin täydennysinventointia jatkona vuosien 2011-2012 kenttätöille.

Ks. SKAIK-projektin omat sivut


LUVIA, Lemlahti, inventointi 7.-8.5.2013

Inventoija: Esa Mikkola

Tilaaja: wpd Finland Oyj

Luvian Lemlahden tuulipuistoalue sijaitsee Luvian ja Eurajoen kuntien rajalla reilun kilometrin päässä Lemlahden kylästä kaakkoon. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi kahdeksan tuulivoimalaa, yhdystiet ja yhdyskaapeli, joka johtaa Luvian sähköasemalle. Maakaapelin reitin pituus on noin 8 km ja se kulkee pääosin valtatien 8 laitaa. Tuulipuistoalueelta ei löydetty muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Sen sijaan yhdyskaapelin reitin läheisyydeltä Raumantien (vt 8) ja Hormistontien (mt 2177) risteyksen eteläpuolelta löydettiin kolme viljelyröykkiötä.

Inventointiraportti


MIKKELI, Visulahti, Huusharjun pohjoisosan ja ns. Kapakanojan alueen inventointi 18.-19.9.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Mikkelin kaupunki

Asemakaavoitettavan, laajudeltaan 42 hehtaarin asemakaava-alueesta 17 hehtaaria on yleiskaavassa osoitettu alueeksi, jolla saattaa olla vielä tunnistamattomia muinaismuistoja. Inventoinnilla haluttiin selvittää, voidaanko tätä aluevarausta supistaa. Inventointimenetelminä olivat pintahavainnointi, metallinpaljastinprospektointi ja koekuopitus. Alueelle kaivettiin 54 koepistoa. Inventoinnin tuloksena yleiskaavaan merkittyä mahdollisesti muinaismuistoja sisältävää aluetta voitiin merkittävästi supistaa. Muinaisjäännösrekisteriin tulee uutena kohteena muinaisjäännös nimeltä Kapakanoja. Tämä mahdollinen historiallisen ajan asuinpaikan jäänne on peltomullan alla oleva likamaa- ja hiilikerros, joka rajautuu noin 24 x 8 metrin suuruiseksi alueeksi Kapakanojan länsirannan peltoalueelle.

Inventointiraportti


MÄNTSÄLÄ, Sälinkää ja Soukkio, osayleiskaava-alueen inventointi 2.-8.5.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Mäntsälän kunta

Inventoinnissa tarkastettiin alueella ennestään tunnetut kivikautiset irtolöytöpaikat, etsittiin ennestään tuntemattomia esihistoriallisia kohteita, tarkastettiin historialliset kylätontit ja muita asutus- ja elinkeinohistoriallisia kohteita. Sälinkään ja Soukkion rekisterikyliin rajautuva inventointialue oli laajuudeltaan noin 99 km2. Inventoinnin tuloksena kaava-alueella dokumentoitiin 31 esihistoriallista tai historiallisen ajan kohdetta, joista 21 uusia, ennestään tuntemattomia kohteita. Inventoinnissa löydettiin kuusi kivikautista asuinpaikkaa ja neljä mahdollista kivikautista asuinpaikkaa. Historiallisen ajan kohteista keskeisin on Sälinkään 1800-luvulla autioitunut kylätontti, jolla on hyvin saattanut säilyä rakenteita ja kerroksia 1400-1500-luvuilta asti. Toinen alueen vanhoista kylistä, Soukkio, on jakautunut useammalle tonttimaalle, joilla on nykyisinkin asutusta. Muita dokumentoituja historiallisen ajan kohteita ovat kaksi torpan paikkaa, lasiruukin paikka, kaksi myllynpaikkaa ja kolerahautausmaan paikka.

Inventointiraportti


PIHTIPUDAS, Saani, Rönny ja Elämäjärvi, rantaosayleiskaava-alueen inventointi 23.9.-1.10.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Pihtiputaan kunta

Rantaosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi tehtiin kunnan itäosan järvien alueella. Isoimmat järvet täällä ovat Saanijärvi, Elämäjärvi, Raudanjärvi, Kinturi ja Kolkku. Lisäksi inventointiin kuului pieni alue Alva- ja Kolimajärvien välisen Heinäjoen varrelta. Kaikkiaan inventointiraportissa on lueteltu 59 muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohdetta. Kohteista 43 on esihistoriallisia tai todennäköisesti esihistoriallisia ja 16 kohdetta ajoittuu puolestaan historialliselle ajalle. Kivikautisia asuinpaikkoja on inventointialueella runsaimmin Heinäjoen varrella ja Rönnynkylässä. Lisäksi joitakin kohteita on Saanijärven luoteisrannalla, Elämäjärvellä ja Kolkku-järvellä. Historiallisen ajan asutus alkoi Pihtiputaalla viimeistään 1540-luvulla Elämäjärvellä, mutta sitä aiempiakin eräsijoja tunnetaan Saanijärveltä. Inventoinnissa paikallistettiin Elämäjärven kylän vanhimpien talon paikkoja. 

Inventointiraportti


PORVOO, Onaksen saariston inventointi 29.7.-2.8. ja 29.8.2013

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Porvoon kaupunki

Porvoon Onaksen saaristossa tehty arkeologinen inventointi liittyi alueella vireillä olevaan osayleiskaavaan. Inventointialue oli vesialueet mukaan lukien noin 70 neliökilometriä, josta maa-alueita noin 14 neliökilometriä alueella sijaitsee lähes sata saarta ja luotoa. Suurimmat saaret alueella ovat Onas, Kalvö, Bodö ja Pirttisaari. Viimeksi mainitusta ei vuonna 2013 inventoitu Metsähallituksen vuonna 2009 (Jansson 2010) kulttuuriperintöinventoinnissa tutkittua aluetta. Inventointialueelta tunnettiin ennestään viisi muinaisjäännöskohdetta: kaksi jatulintarhaa, yksi kallioon tehty hakkaus, kivikehä ja ns. Napoleonin kivi. Inventoinnissa rekisteröitiin kuusi uutta kohdetta: kaksi todennäköisesti pronssikautista hautaröykkiötä, kaksi kummelia, yksi kompassiruusu ja yksi asuinpaikka. Kalvön saarelta löytynyt pronssikautinen hautaröykkiö on erityisen hieno, sillä sen keskellä on säilynyt kivipaaseista tehty arkkurakennelma.

Inventointiraportti

Inventeringsrapport


PORVOO, Pellingin saariston osayleiskaava-alueen inventointi 23.-26.7.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Porvoon kaupunki

Pellingin osayleiskaava-alue on laajuudeltaan noin 250 km2, josta maa-aluetta noin 27 km2. Vanhojen karttojen, ennestään tunnettujen muinaisjäännösten, kirjallisuusvihjeiden ja muuttuvan maankäytön alueiden perusteella inventointi painottui Suur-Pellingin, Vähä-Pellingin ja Sundön saariin sekä Burkholmsfjärdenin väylän varrella oleviin saariin. Inventoinnin tuloksena Pellingin kaava-alueella dokumentoitiin 23 esihistoriallista tai historiallisen ajan kohdetta, joista 11 on muinaisjäännösrekisteristä aiemmin puuttuneita kohteita. Yhtä kivi- tai pronssikautista löytöpaikkaa ja tuhoutunutta kiviröykkiötä lukuun ottamatta kohteet ovat historialliselta ajalta: kylätontteja, kiviuuneja, kivilouhos, hautapaikkoja, kivikehiä, kalliohakkauksia, tulli- ja luotsiaseman paikat, puolustusvarustus sekä tarinapaikka. 

Inventointiraportti

Inventeringsrapport

PYHTÄÄ, Sammalkallio, tarkkuusinventointi 26.4.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: MA-arkkitehdit Oy

Asemakaavanmuutosalueella tehtiin tarkkuusinventointi, sillä lähistöllä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka ja rautakaudelle tai historialliselle ajalle ajoittuva raudanvalmistuspaikka.Pyhtään Sammalkallion asemakaava-alue tarkkuusinventoitiin pintahavainnoimalla ja koekuopittamalla. Kaava-alue sijaitsee Huutjärven taajaman koillispuolella, pienen Rassinsuon ympärillä. Kaava-alueelta löydettiin kaksi kiinteää muinaisjäännöstä, molemmat kuoppakohteita, jotka saattavat olla nauriskuoppia ja liittyä siten kaskiviljelyyn. Tämäntyyppisten kuoppien kansanomainen nimitys on "ryssänhauta". Rassinsuo 1 -niminen kohde sijaitsee tulevan asuinkorttelin alueelle, Rassinsuo 2 puolestaan virkistysalueella.

Inventointiraportti


RAASEPORI, pieniä kaava-alueita, inventointi 27.-31.5. ja 13.-20.6.2013

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Raaseporin kaupunki

Seitsemän inventoitua pientä kaava-aluetta sijaitsevat eri puolilla Raaseporin kaupunkia.

Inventointiraportti, osa-alue 1a (Karjaan läntinen taajama) / Inventeringsrapport, delområde 1a (Karis västra tätort)

Inventointiraportti, osa-alue 1b (Horsbäck-Kärrby) / Inventeringsrapport, delområde 1b (Horsbäck-Kärrby)

Inventointiraportti, osa-alue 2 (Pohja Gumnäs)  / Inventeringsrapport, delområde 2 (Pojo Gumnäs)

Inventointiraportti, osa-alue 3 / Inventeringsrapport, delområde 3

Inventointiraportti, osa-alue 4 (Mustio Antaskogen) / Inventeringsrapport, delområde 4 (Svartå Antaskogen)

Inventointiraportti, osa-alue 5 (Tammisaari Båsaböle) / Inventeringsrapport, delområde 5 (Ekenäs Båsaböle)

Inventointiraportti, osa-alue 6 / Inventeringsrapport, delområde 6


RAASEPORI, Stormalmen, hiilimiilun tarkkuusinventointi 17.5.2013

Inventoija: Katja Vuoristo

Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus

Vt 25:n linjauksella välillä Tammisaari-Karjaa sijaitsevassa hiilimiilukohteessa tehtiin esitutkimuksia kohteen rajaamiseksi ja lisäksi dokumentoitiin tien reunassa sijaitseva vanha rajapyykki.

Inventointiraportti


SAVUKOSKI, Sokli, inventointi 10.6.-5.7.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Pöyry Finland Oy

Soklin osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi liittyy suunnitteilla olevaan kaivoshankkeeseen. Inventointi koski erityisesti muuttuvan maankäytön alueita (kaivosalueet, tie-, voimajohto- ja putkilinjaukset). Inventoinnin tavoitteena oli tarkastaa ennestään tunnetut kohteet sekä löytää uusia kohteita ja rajata ne mahdollisimman tarkasti. Menetelmänä oli paikantaa kohde ja sen jälkeen koekuopituksen avulla rajata kohde ja tehdä siitä yleiskarttaluonnos. Inventoinnin aikana kaivettiin yhteensä lähes 1000 koekuoppaa. Inventointiraportissa luetellaan osayleiskaava-alueelta kaikkiaan 51 muinaisjäännöstä tai kulttuuriperintökohdetta. Näistä 21 on sellaisia, jotka eivät aiemmin esiinny muinaisjäännösrekisterissä. Suurin osa kohteista on kivi- ja varhaismetallikautisia asuinpaikkoja, joiden lisäksi tunnetaan joukko esihistoriallisia tai ajoittamattomia pyyntikuoppia sekä useita Nuortin konesavottaan liittyviä kulttuuriperintökohteita. Kivikautinen asutus on alkanut seudulla jo varhaismesoliittisella kivikaudella, sillä Malmio 1:n asuinpaikka ajoittuu yli 10000 vuotta vanhaksi. Radiohiiliajoitukset ja keramiikkatyypit viittaavat myös myöhäismesoliittiseen, pronssikautiseen ja varhaisrautakautiseen asutukseen. Nuortin konesavotta toimi alueella vuosina 1913-1916 ja sen jäljiltä metsissä on mm. höyryveturia varten rakennettu veturitie, pumppuasema ja savottakämppiä.

Inventointiraportti


SIEVI, Jakostenkalliot, inventointi 11.-13.9.2013

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Infinergies Finland Oy

Sievin Jakostenkallion tuulivoimalahankealueen koko on noin 4,4 neliökilometriä. Kyseessä on metsäalue, jonka metsätyyppinä on lähinnä tuoretta ja kuivahkoa kangasta, alueella on myös useita kallioalueita. Maaston korkeus on noin 100-120 metriä merenpinnan yläpuolella, joten muinaiset rantavaiheet sijoittuvat mesoliittiseen kivikauteen. Alueelta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa tarkastettiin lähinnä voimaloiden, tiestön ja voimalinjojen tulevat paikat. Työssä käytettiin apuna myös ilmalaserkeilausaineistoa. Inventoinnissa löytyi kaksi tervahautaa, joista kumpikaan ei ole rakennettavilla alueilla.

Inventointiraportti


SIPOO, Eriksnäs II (Hangelby Buls Åker), kaava-alueen tarkkuusinventointi 25.4.2013

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Sipoon kunta

Sipoon kunta on tekemässä Eriksnäs II -asemakaavaa Sipoon Hangelbyn alueelle. Kaava-alueella sijaitsee Hangelby Buls Åker -niminen mahdollinen muinaisjäännöskohde. Alue voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen: 1) peltokumpare, ja 2) Bulsin talon ympäristö. Peltokumpareelta löytyi todennäköinen peltoröykkiö ja todennäköisesti vanhan saunan kivijalka. Bulsin talon ympäristöstä löytyi kolme vanhaa kivijalkaa ja kivivalli. Alueelta ei ole hyvää karttamateriaalia 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta, joista selviäisi ovatko kivijalat 1900-luvun rakennuksista vai vanhempaa perua. Koekuopista ei löytynyt varmasti 1800-lukua vanhempaa esinemateriaalia. Havaitut rakenteet ovat todennäköisesti 1800-1900-luvulta, mutta ajoituksen varmistaminen vaatisi koekaivauksen. Mahdollinen muinaisjäännösalue on rajattu kivijalkojen ja kivivallin ympärille.

Inventointiraportti


SIPOO, Nevas gård, asemakaava-alueen tarkkuusinventointi 26.-28.8.2013

Inventoija: Salla Pärssinen

Tilaaja: Sipoon kunta

Sipoon Nevas gårdin arkeologinen tarkkuusinventointi liittyi asemakaavan NE 1 laatimiseen. Asemakaavalla pyritään parantamaan alueen käyttöä loma- ja vapaa-ajan toiminnassa. Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut asutusta jo keskiajalla ja siellä on sijainnut Nevaksen säteri 1600-luvulta lähtien. Inventoinnilla haluttiin tarkentaa säterin rajoja ja lisäksi selvittää muiden mahdollisten muinaisjäännösten esiintyminen asemakaava-alueella. Säterin alue on yhä kokonaisuudessaan asuttu ja inventoinnissa havaittiinkin säterin alueella vain kaksi kivirakennetta, joiden voidaan olettaa olevan muinaisjäännöksiä. Säterin tarkempi tutkiminen vaatisi perusteellisempaa koekaivausta. Säterin koillis- ja itäpuolelle jäävien metsäalueiden maastoinventoinnissa löydettiin neljä kivirakennetta, mutta niiden ajoitus ei inventoinnissa selvinnyt.

Inventointiraportti


UTAJÄRVI, keskustaajama, rantaosayleiskaava-alueen inventointi 2.-10.10.2013

Inventoija: Petron Pesonen

Tilaaja: Utajärven kunta

Arkeologinen inventointi tehtiin Utajärven kunnan alueella keskustaajaman ja Vaalan rajan välillä. Inventoinnissa keskityttiin erityisesti muuttuvan maankäytön alueisiin sekä ennestään tunnettujen muinaisjäännösten tietojen päivittämiseen, mutta myös ennestään tuntemattomien muinaisjäännösten etsimiseen muualta kaava-alueelta jäi aikaa. Rantaosayleiskaava-alueen laajuus on noin 42,5 km2. Kaikkiaan inventointiraportissa on lueteltu 70 muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohdetta. Kohteista suurin osa, 55 kpl, on sellaisia, joita ei ole aiemmin viety muinaisjäännösrekisteriin. Näistä peräti 20 on kuitenkin vanhoja irtolöytöpaikkoja, ja osa kohteista on myös kiinteitä ja mahdollisia muinaisjäännöksiä, jotka ovat aiemmin puuttuneet rekisteristä. Kokonaan uusia, ennestään tuntemattomia kohteita, ovat useat kivikautiset asuinpaikat, esihistorialliset pyyntikuoppakohteet ja historialliselle ajalle kuuluvat terva-haudat. Kivikautisista asuinpaikoista suurin osa ajoittunee mesoliittiselle kivikaudelle, alueen rannansiirtymiskronologian mukaan n. 7000-6000 eKr., mutta erityisesti Utajärven suvannossa osa asuinpaikoista voi hyvin olla nuorempiakin. Laajimmat pyyntikuopparyhmät ovat Oulujoen itärannalla Kettulankankaalla, Seikansuonojalla ja Ahmaskoskella. Utajärven historiallisen ajan asutus alkaa viimeistään 1540-luvulla ja inventointialueella Hiltulan talo kuuluu tähän varhaisvaiheeseen. Niskan kylässä paikallistettiin viimeistään 1600-luvun puolessavälissä asutettu Sipolan talon vanha paikka. Elinkeinohistoriallisista muinaisjäännöksistä alueella ovat parhaiten edustettuna tervahaudat.
Inventointiraportti

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 21.4.2017
© Museovirasto