Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Arkeologisten kenttäpalveluiden tilaustutkimukset 2014


HUOM: Ladattavat raporttitiedostot saattavat sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä, jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedostojen tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisältöjen jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.


Harjavalta PPe
Kaivaukset käynnissa Harjavallan Kraakanmäki 2:n kivikautisella asuinpaikalla. Kuva P. Pesonen.
Arken tilaustutkimukset 2014

ARKE:n tilaustutkimukset 2014. (Klikkaa isommaksi!)
ASIKKALA, Linkinpohja, ajoitusnäytteiden otto 8.-9.10.2014

Kenttätyönjohtaja: Eveliina Salo

Tilaaja: Asikkalan kunta

Asikkalan Linkinpohjan hylky ja sen päällä makaava moderni proomu jäävät alueelle rakennettavan Häkälän satama-alueen alle. Puuhylyn ajoittamiseksi siitä otettiin neljä puunäytettä, jotka lähetettiin analysoitavaksi Lundin yliopiston dendrokronologiseen laboratorioon. Hylky dokumentoitiin kuvaamalla ja siitä tehtiin suuntaa-antava luonnospiirros. Ajoitustulosten mukaan aluksen rakentamisessa käytetyt puut on kaadettu 1900-luvun alkuvuosina (1905-1906). Hylyn pääteltiin olevan alle sata vuotta sitten uponnut, joten hylyn lisätutkimuksia ennen sen jäämistä rakennustyön alle ei edellytetty.

Tutkimusraportti

Ajoitusraportti


ESPOO, Frisans, kylätontin tarkkuusinventointi 16.4.2014

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto

Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus

Työ liittyi Länsiväylän parantamishankkeeseen, joka koski osittain historiallisen ajan muinaisjäännöstä Espoo Friisilä (Frisans/Frijsby). Tarkkuusinventoinnissa raivattiin kasvillisuudesta ja dokumentoitiin tienparannusalueelle ulottuvat kaksi kiviaidan päätä kylätontin pohjoisosassa. Lisäksi niiden väliin kaivettiin koekuoppia. Koekuopista löytyi hieman historiallisen ajan punasavikeramiikkaa, tiiltä ja tasolasia. Löytöaineisto oli pääosin 1800-1900-luvuilta. Mitään tätä varhaisempia kulttuurikerroksia, -rakenteita tai löytöaineistoa ei tarkkuusinventoinnissa tavattu.

Tutkimusraportti


ESPOO, Olarinluoma, Gräsan/Olarsbyn kylätontin koekaivaus 26.-28.5.2014

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto

Tilaaja: Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskus
Työ liittyi asemakaavoitustyöhön, jossa Espoon Olarinluomassa sijaitsevan tontin käyttötarkoitusta aiotaan muuttaa.  Kaava koskee osin Olarin (Gräsa/Olarsby) historiallisen ajan kylätonttia. Tila sai rälssioikeuden ilmeisesti jo 1400-luvun lopussa. 1600-luvulla kylässä oli seitsemän taloa ja Isojaossa Gräsan kartanolle kuului varsin laajat maa-alueet. Kylän kukoistuskausi jatkui 1900-luvun alkuun saakka ja sen rakenteet saivat vähitellen väistyä Olarinluoman teollisuusalueen ja Olarin kirkon rakentamisen myötä. Kohdetta on inventoitu useaan otteeseen, mutta kaivauksia siellä ei ollut aiemmin tehty. Koekaivaus toteutettiin avaamalla kaivinkoneella koeojia ja -alueita tutkittavalle tontille. Lisäksi tontin reunoja tutkittiin koekuopin. Gräsan tutkimusalueen reunoilta ei saatu havaintoja paikalla säilyneistä historiallisen ajan kerrostumista, vaan alue vaikutti tasoitetun ja osin täytetyn Gräsan talousrakennusten ja nykyisen parkkipaikan ja ajoväylien rakentamisen yhteydessä. Tontin lounaisosasta, puistomaiselta kumpareelta löytyi tilan 1900-luvun alussa rakennetun ja myöhemmin osin puretun sikalan perustukset. Varhaisempaan, mahdollisesti jo keskiaikaiseen kartanovaiheeseen liittyvää aineistoa ei koekaivauksissa kuitenkaan tavattu. Vanhimmat kerrostumat lienevät sekoittuneet myöhemmän asutuksen ja maankäytön seurauksena.

Tutkimusraportti


ESPOO, Turveradantie, Tukikohta XXXII:7:n tutkimukset 16.-19.6.2014

Kenttätyönjohtaja: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Espoon kaupunki

Tutkimusten kohteena oli Turveradan katualueen alle jäävä osuus Tukikohdan XXXII:7 ensimmäisen maailmansodan aikaisista linnoitteista. Kohteessa oli noin 50 metriä maahan kaivettua juoksuhautaa ja kaksi mahdollista ampumapesäkettä sekä näiden pohjoispuolella noin 40 metriä pitkä osa mukulakivillä pinnoitettua ns. tykkitietä. Kohteen rakenteet dokumentoitiin tarkkuus gps-laitteella ja valokuvin. Alueelle avattiin neljä koeojaa taisteluhautoihin ja kaksi tykkitien kohdalle. Tykkitie osoittautui noin neljä metriä leveäksi ja rakenteiltaan hyvin säilyneeksi. Tie oli pohjustettu noin 20-30 cm paksulla asennushiekkakerroksella, jonka päälle mukulakiveys oli ladottu, tien reunakivet olivat muuta kiveystä isommat. Taisteluhautoja tutkittiin niihin liittyvien rakenteiden toteamiseksi. Haudoissa tai niiden tuntumassa ei ollut säilynyt puisia rakenteita, eikä merkkejä esim. viemäröinnistä havaittu. Ainoa löydöt olivat noin sormen paksuiset rautavaijerin pätkät, jotka liittyivät puisten rakenteiden tukemiseen.  
Tutkimusraportti


FORSSA, Linjapelto, esitutkimukset 20.-21.10.2014

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Forssan kaupunki

Forssan Linjapellon kivikautiseksi asuinpaikaksi luokitellun kohteen ympäristöä tarkkuusinventoinnilla ja tutkittiin koekuopituksella liittyen Linikkalan alueen asemakaavoitukseen. Linjapelto on kallioinen peltosaareke valtakunnallisesti arvokkaassa peltomaisemassa aivan Tammelantien (2821) eteläreunalla. Alueelta on vuoden 2009 inventoinnissa löydetty yksi kvartsi-iskos ja pala kivikautiseksi määritettyä keramiikkaa sekä savitiivistettä. Nyt toteutetuissa tutkimuksissa Linjapellon alueelta ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Mikäli paikalla on ollut kivikautinen asuinpaikka, on se mahdollisesti jo kokonaan tuhoutunut.

Tutkimusraportti


HAAPAJÄRVI, Sauviinmäki, inventointi 8.9.2014

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: ABO Wind Oy

Sauviinmäen tuulipuisto sijaitsee noin 4 kilometriä Haapajärven keskustasta pohjoiseen. Sauviinmäelle rakennetaan kaksi tuulivoimageneraattoria sekä niitä yhdistävät tiet ja virtajohdot. Inventointialue sijaitsee noin 140 metriä mpy. Alueelta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä, lähimmät kohteet ovat kivikautisia asuinpaikkoja noin 2,5 km länteen Kortejärven tuntumassa. Inventoinnissa käytiin läpi rakennettavat teiden ja virtajohtojen linjaukset sekä generaattoreiden alueet rakennustöissä vaadittavine työalueineen. Inventoinnissa ei löytynyt muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita.

Inventointiraportti


HAAPAJÄRVI, Sauviinmäki, vaihe II, inventointi 9.-10.10.2014

Inventoija: Petro Pesonen

Tilaaja: Infinergies Finland Oy

Haapajärven Sauviinmäen tuulivoimapuiston kantatie 58:n itäpuolella oleva osa oli arkeologisen inventoinnin kohteena lokakuussa 2014. Inventoinnissa selvitettiin suunnitellut tuulivoimageneraattorien paikat, tielinjaukset sekä kaapelilinjaukset, joista oli esitetty kolme vaihtoehtoa. Inventointimaasto on pääasiassa soistunutta, paikoin vaikeakulkuista hiekkakangasta. Alueelta ei tunnettu entuudestaan lainkaan muinaisjäännöksiä tai kulttuuriperintökohteita eikä niitä havaittu myöskään inventoinnin yhteydessä.

Inventointiraportti


HAMINA, Linnoituksen kaupunginosa kortteli 65 tontti 13, koekaivaus 4.-7.8.2014

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto

Tilaaja: Haminan kaupunki

Koekaivaukset liittyivät päiväkodin rakentamiseen nykyisen Keskuskoulun tontin eteläosassa. Rakennussuunnitelma koskee tonttia, jolla on sijainnut purettuja Haminan linnoituksen Viipurin raveliinin ja kontregardin rakenteita. Tavoitteena oli selvittää, onko koulun pihakentän alueella säilynyt linnoitukseen liittyviä maanalaisia rakenteita tai kerrostumia. Koekaivauksissa saatiin havaintoja paikalla nykyään sijaitsevaa 1950-luvulla rakennettua Keskuskoulua vanhemmista kerrostumista. Havainnot liittyvät todennäköisesti sota-ajalla tontilla sijainneeseen halkovarastoon, sitä varhaisempaan, mahdollisesti 1800-1900-lukujen asutukseen sekä 1700-luvun linnoiterakennelmiin. Aikoinaan tasattujen ja täytettyjen linnoiterakennelmien yhteydestä löytyi lisäksi ihmisluita, jotka viitannevat aluetta käytetyn mahdollisesti 1700-luvun hautauksiin ja/tai uudelleenhautauksiin. Säilyneiden puolustusrakenteiden ja ihmisluukeskittymien alueilla tulisi tehdä tarkempia arkeologisia tutkimuksia koko uudisrakennukseen liittyvien kaivantojen, täyttöjen ja läjitysten laajuudelta. 

Tutkimusraportti


HAMINA, Sivatti, Mt 14685, kylätonttien tarkkuusinventointi ja koekaivaukset 2.-11.6.2014

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola
Tilaaja: Haminan kaupunki

Suunnievyenliikenteen väylän linjan arkeologinen tarkkuusinventointi jakautui kahteen osaan: välin Karjalankatu - Kirkkojärven koulu inventointiin sekä muinaisjäännöskohteiden Hamina Sivatti (Sigvartsby) Pousi ja Hamina Pampyöli (Bemböle/Hirvelä) Noponen koekaivaustutkimuksiin. Molemmat kohteista ovat yhä asuttuja historiallisen ajan kylätontteja. Inventoinnissa tiesuunnitelma-alueelta ei löydetty muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myöskään kylätonttien alueelle tehdyissä koekuopissa, koeojissa tai kairauspisteissä ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Tutkimusraportti

HANKO, Rajakaari, asemakaava-alueen inventointi 28.10.2014
Inventoija: Petro Pesonen
Tilaaja: Hangon kaupunki

Rajakaaren inventoitava kaava-alue sijaitsee Täktomintien pohjoispuolella, Hangon kaupungin itäpuolella. Kaava-alueen koko on noin 26 hehtaaria ja inventoitavan selvitysalueen laajuus sen sisällä noin 16 hehtaaria. Inventoinnin apuna käytettiin Maanmittauslaitoksen tuottamista ilmalaserkeilausaineistoista tehtyä digitaalista korkeusmallia. Inventointialueella rekisteröitiin useita Hangon tukikohtaan liittyviä, neuvostojoukkojen vuosina 1940-1941 rakentamia tykistöradan ja tykkiasemien osia, kuten betoninen tykkiasema, ratavalleja, ampuma-asemia, yhdyshautaa ja muita kuoppia. Kohteelle on annettu nimeksi Malmhuggkärr. Hangon tukikohtaan liittyvien rakenteiden lisäksi alueella ei havaittu muita muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita.
Tutkimusraportti

HARJAVALTA, Kraakanmäki 1, kivikautisen asuinpaikan kaivaus elo-syyskuussa

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen

Tilaaja: Boliden Harjavalta Oy

Tulevalle hienokuonan läjitysalueelle jäävällä asuinpaikalla kaivettiin yhteensä 432,5 m2. Kiinteitä rakenteita ei löydetty, vaan asuinpaikan jäänteet ovat todennäköisesti muinaisten kevätjäiden puskemassa rannansuuntaisessa, 3–5 metriä leveässä vyöhykkeessä rantakivikon takana. Veden kulutukseen viittaavat vyöhykemäisen levinnän lisäksi palaneiden luiden kuluneisuus. Rantavoimien liikuttelusta huolimatta kohde oli runsaslöytöinen. Löytöaineisto ajoittuu kokonaisuudessaan myöhäiskivikaudelle, Kiukaisten kulttuurin vaiheeseen, radiohiiliajoitusten mukaan noin 2900–1890 eKr. Keramiikka kuuluu Kiukaisten keramiikkatyyppiin. Kiviesineistössä on kaksi kourutalttaa, neljä tasatalttaa, 11 hioinlaakaa tai sellaisen katkelmaa, kolme käsihiointa sekä jauhinkivi. Isketty kivimateriaali on kvartsia, porfyyriä ja hiekkakiveä. Muutamat aineistossa olevat pii-iskokset ovat luultavasti tuluspiitä. Luuaineistosta tunnistettiin hylkeet (mahd. grönlanninhylje), hauki, ahven, lohikalat ja särkikalat. Luiden joukossa on kaksi luuesineen katkelmaa. Kivi- ja keramiikka-aineistosta on tekeillä tärkkelysanalyysi

Tutkimusraportti 


HARJAVALTA, Kraakanmäki 2, kivikautisen asuinpaikan kaivaus 5.5.-4.6.2014

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen

Tilaaja: Boliden Harjavalta Oy

Harjavallan Sievarin alueella sijaitsevalla Kraakanmäki 2 -nimisellä myöhäiskivikautisella asuinpaikalla tehtiin arkeologisia kaivauksia, koska alueelle rakennetaan kuparin hienokuonan läjitysaluetta. Asuinpaikalla kaivettiin yhteensä 412 m2. Kiinteitä rakenteita ei löydetty, vaan asuinpaikan jäänteet ovat todennäköisesti muinaisten kevätjäiden puskemassa rannansuuntaisessa, 3-5 metriä leveässä vyöhykkeessä pääosin kahden kivikon välisellä alueella. Rantavoimien liikuttelusta huolimatta kohde oli runsaslöytöinen ja löydöissä oli edelleen havaittavissa alkuperäistä esihistoriallista toimintaa heijastelevia keskittymiä. Löytöaineisto ajoittuu kokonaisuudessaan myöhäiskivikaudelle, Kiukaisten kulttuurin vaiheeseen, radiohiiliajoitusten mukaan noin 2130-1770 eKr. Keramiikka kuuluu Kiukaisten keramiikkatyyppiin. Kiviesineistössä on viisi kivikirvestä, kaksi liuskeveistä, kaksi taltan katkelmaa, viisi hioinlaakaa, käsihioin, jauhinkivi ja käsikivi. Isketty kivimateriaali on kvartsia, porfyyriä ja hiekkakiveä. Muutamat aineistossa olevat pii-iskokset ovat tuluspiitä. Luuaineistosta tunnistettiin hirvi, hylkeet (mahd. grönlanninhylje), hauki, ahven ja särkikalat. Luiden joukossa on kaksi luuesineen katkelmaa. Kivi- ja keramiikka-aineistosta on tekeillä tärkkelysanalyysi.

Tutkimusraportti

HELSINKI, 1. maailmansodan linnoitusvyöhyke, inventointipäivitys touko-syyskuussa

Tutkijat: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa

Tilaaja: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin ensimmäisen maailmansodan maarintaman linnoitteita sijaitsee kaikkialla Helsingin alueella ydinkeskustan ulkopuolella. Tutkimus ei käsittänyt saaristoalueelle rakennettuja varustuksia. Selvityksen tarkoituksena oli päivittää viimeksi maastossa 1995 inventoitujen linnoitteiden tiedot ja koota yhteen eri tahojen hallussa olevat aihetta käsittelevät arkisto- ja rekisteriaineistot. Inventointiselvitys laadittiin arkistoaineiston perusteella eikä maastossa tehty kattavia tutkimuksia. Inventointiselvityksessä havaittiin, että suuri joukko tonttialueille jääneistä kohteista, jotka aiemmin on tulkittu tuhoutuneiksi, ovatkin säilyneet ainakin osittain maan alla. Vuoden 1995 jälkeen on Helsingistä löytynyt myös uusia, aikaisemmin tuntemattomia linnoitteita ja linnoituslaitetyyppejä.

Inventointiraportti

Kohdekuvaukset

HELSINKI, Ruskeasuo, 1. maailmansodan aikaisten linnoiterakenteiden inventointi 18. ja 21.8.2014

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto

Tilaaja: Saraco D&M Oy

Ruskeasuolla tehtiin vuosina 1914-1918 rakennetun maalinnoitusvyöhykkeen rakenteiden arkeologista inventointia ja dokumentointia liittyen alueen kaavoitustyön käynnistämiseen. Paikalla on nykyisin Helsingin yliopiston Ruskeasuon kampuksen rakennuksia, joiden toiminnot tullaan siirtämään muualle.  Kaavoitettavalla tontilla sijaitsee linnoiterakennekokonaisuus Helsinki Tukikohta 1914:19, johon liittyy jäännöksiä kolmesta maasta, kivestä ja hiekasta rakennetusta vallista. Inventoinnissa linnoiterakenteiden maan pinnalle erottuvat osat dokumentoitiin mittaamalla ne paikalleen VRS-GPS -laitteella ja takymetrillä, tekemällä niistä muistiinpanoja sekä valokuvaamalla. Aikaisemmin tunnettujen rakenteiden lisäksi tontin eteläosasta löytyi linnoituslaitteisiin liittyvä pengerretty yhdystie, joka osoittautui paikoin erinomaisesti säilyneeksi. Ruskeasuon linnoitekokonaisuuteen liittyy myös taisteluarkeologinen ulottuvuus, sillä kohde on yksi harvoista maalinnoituksen osista, joissa on käyty taisteluita saksalaisten edetessä kohti Helsinkiä huhtikuussa 1918.

Inventointiraportti


HELSINKI, Suomenlinna, Lonna, pilaantuneen maaperän kunnostamisen valvonta 16.-18.6., 24.6. ja 3.-4.11.2014

Kenttätyönjohtajat: Satu Koivisto ja Petro Pesonen

Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta

Lonnan saarta kehitetään matkailuun sopivaksi ja tähän liittyen saarella on tehty erilaisia rakennustöitä ja näihin liittyviä kaivutöitä vuosina 2013-2014. Vuonna 2014 valvottiin 1880-luvulla rakennettujen miinavarastojen väliin rakennettavan juhlalavan, kaapelikaivantojen sekä viemärikaivantojen kaivutöitä. Lonnassa oli 1800-luvun alussa asuinrakennus ulkorakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyspalstoineen, mutta saari otettiin pian armeijan käyttöön ja vanhat rakennukset purettiin vuoteen 1836 mennessä. Koneellista kaivua tehtiin saarella kolmeen otteeseen kesän ja syksyn 2014 aikana. Kaivutöiden laajuus oli kaikkiaan noin 390 m2. Valvonnassa ei havaittu mitään purettuihin rakennuksiin liittyviä jäännöksiä. Mahdollisesti osa kaivannoista sattui vanhan asuinrakennuksen vieressä olleen puutarhan kohdalle. Miinavaraston H3 länsipuolen kaivannosta löytyi liitupiipun pala ja kaksi seltteripullon palaa, jotka lienevät 1800-luvulta.

Tutkimusraportti


JYVÄSKYLÄ - LAUKAA, Vt 4:n parantamiseen välillä Kirri-Tikkakoski liittyvät esitutkimukset 23.9.-3.10.2014

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola
Tilaaja: Keski-Suomen ELY-keskus
Koetutkimuksia tehtiin Jyväskylän Kirrin ja Matinmäen sekä Laukaan Vehniän kivikautisilla asuinpaikoilla tavoitteena selvittää kulttuurikerroksen paksuus, laajuus, ehjyys ja säilyneisyys kussakin kohteessa. Lisäksi päivitettiin Vanhan Laukaantien inventointi Vehniän kylän kohdalla arkistotutkimuksena.
Tutkimusraportti Jyväskylä Kirri ja Kirri 2
Tutkimusraportti Jyväskylä Matinmäki
Tutkimusraportti Laukaa Vehniä
Tutkimusraportti Laukaa Vehniä Laukaantie 

JÄRVENPÄÄ, Tervanokka, inventointi 13.6.2014
Inventoija: Vesa Laulumaa
Tilaaja: Järvenpään kaupunki

Tervanokan kaava-alueen historiallisten kohteiden inventoinnissa ei löydetty merkkejä keskiaikaisesta tai 1500-1700-lukujen asutuksesta. Alue tarkasteltiin pintahavainnoimalla ja lisäksi tehtiin muutamia koekuoppia Valkamatien ja Tervanokantien risteyksessä olevalle tontille, joka on ns. muuttuvan maankäytön aluetta. Tervanokan varhaisimman asutuksen merkit ovat todennäköisesti suuressa määrin tuhoutuneet satojen vuosien rakennusjatkumon tuloksena.
Inventointiraportti

KAUHAVA, Alahärmän - Voltin yleiskaava-alueen inventointi 6.-9.10.2014
Inventoija: Petro Pesonen
Tilaaja: Sweco Ympäristö Oy
Yleiskaava-alueelta oli aiemmin tiedossa kolme kivikautista irtolöytöä, muttei lainkaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventointialue sijaitsee kahden historiallisen ajan kylän, Vuoskosken ja Vuohisluoman/Naarasluoman, alueella. Inventoinnissa löydettiin kaksi mahdollisesti esihistoriallista kiviröykkiökohdetta ja dokumentoitiin lisäksi kaksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltavaa kohdetta, Vuoskosken rajakivi ja yksi tervahauta. Lisäksi havaittiin kaksi kohdetta, joista toisessa kiviaita ja toisessa kivijalka sekä kiviaitaa. Historiallisen ajan karttojen perusteella alueelta paikannettiin yhdeksän 1500-1600 -luvulla asutettua talonpaikkaa/kylätonttia ja kolme 1700-luvun kartoilla esiintyvää vesimyllynpaikkaa.
Inventointiraportti

KEMIÖNSAARI, Sunnanån ruukki, inventointi 29.-30.9.2014

Inventoija: Satu Koivisto ja Petro Pesonen

Tilaaja: Varsinais‐Suomen ELY-keskus

Vuosien 1842-1866 välillä käytössä olleen Sunnanån ruukin alueen halki kulkevan ja Sunnanån ylittävän Skinnarvikintien silta on tarkoitus uusia ja samalla tielinjausta oikaistaan hieman. Alueen inventoinnissa havaitut rakenteet dokumentoitiin. Keskeisimmät ruukkiin liittyvät rakenteet ovat joen etelärannalla kahdella alueella Skinnarvikintien molemmilla puolilla. Läntisemmällä alueella, joen rannalla, on todennäköisesti vasarapajan kivijalan jäännökset. Itäisellä alueella on kahden suuren rakennuksen kivijalat, toinen harmaakivistä ladottu, toinen kuonaharkoista muurattu. Kivijalat ovat ruukkiin kuuluneen punatiilisen vielä pystyssä olevan rakennuksen vieressä. Nykyinen silta lienee perustettu patomuurin paikalle, jonka mahdollisia jäänteitä havaittiin sillan kivijalassa joen pohjoispuolella. Sunnanåssa on 1700-luvun lopulla ollut mylly, jonka rakenteita saattaa olla joessa sillan kaakkoispuolella. Mahdollinen patomuuri on otettava huomioon mikäli silta aiotaan purkaa, mutta muuten rakennussuunnitelma ei koske ruukin tai muiden kiinteiden muinaisjäännösten rakenteita.

Inventointiraportti


KIRKKONUMMI, Veikkola, koekaivaukset kevyenliikenteenväylän linjauksella 6.-14.5.2014

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto

Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus

Haapajärven kylässä Lapinkyläntien varteen sijoittuvia muinaisjäännöksiä tutkittiin koekaivauksin liittyen maantien 1131 parantamissuunnitelmaan. Kyseessä olivat Haapajärven vanhan kirkon paikan, Haapajärven kylätontin ja Haapajärven kylätontin 2 Lapinkyläntien reunalla sijaitsevien osien tutkimus. Koetutkimukset toteutettiin kaivamalla systemaattisesti koekuoppia lapioin suunnitelma-alueelle sijoittuvien muinaisjäännösten ehjiin osiin. Lisäksi tiesuunnitelma-alueet ja tuoreet kaivannot käytiin läpi pintapoimien ja metallinilmaisimella. Millään kolmesta tutkimusalueesta ei tavattu kiinteitä rakenteita tai ehjiä kulttuurikerroksia.Suunnitelma-alueella sijaitsevat muinaisjäännösten osat vaikuttivat pitkälti tuhoutuneilta vuosisatoja jatkuneessa maankäytössä.

Tutkimusraportti

KITTILÄ, Kuotko, inventointi 9.-10.6.2014

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Ramboll Finland Oy
Iso-Kuotkon alueella tehtiin Kuotkon satelliittimalmion ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyen arkeologinen inventointi. Alue on korkeudeltaan noin 200-360 metriä merenpinnan yläpuolella ja kuuluu supra-akvaattisiin alueisiin, joilla esihistoriallista asutusta ei juuri ole ollut. Alueelta ei ennestään tunnettu muinaisjäännöskohteita eikä niitä löytynyt nytkään. Historiallisen ajan arkistotiedoissa Kuotkosta ei ole mainintoja eikä alueella ole ollut asutusta. Inventointi keskittyi lähinnä saamelaiskulttuuriin ja elinkeinohistoriaan liittyvien kohteiden etsintään, kuten poroaidat, seidat ja pyyntikuopat, mutta inventoinnissa ei havaittu mitään edellä mainittuihin muinaisjäännöstyyppeihinkään liittyvää.

Inventointiraportti


KOTKA, Korkeakoski, tarkkuusinventointi 30.6.-1.7.2014

Inventoijat: Eveliina Salo (vedenalainen) ja Petro Pesonen

Tilaaja: Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kotkan Korkeakosken tutkimuksissa inventoitiin uittorännin perustuksiksi rakennettuja vedenalaisia hirsiarkkuja
voimalaitoksen edustalla. Kaksi hirsiarkuista jää alueelle rakennettavan kalatien vaikutusalueelle. Hirsiarkkujen rakenteet dokumentoitiin valokuvaamalla ja mittaamalla ja niiden kulmat mitattiin takymetrillä. Tutkimusalueeseen kuului myös vanhan voimalan kuivillaan oleva voimala-allas. Koska altaaseen laskeutuminen katsottiin riskialttiiksi, sen tutkiminen suoritettiin haastattelemalla paikallisia sekä valokuvaamalla aluetta jyrkänteen reunalta.

Inventointiraportti

KOUVOLA-LAPPEENRANTA, voimajohtoalueen inventointi 11.-15.8.2014

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Fingrid Oy

Kouvolan Korian ja Lappeenrannan Yllikkälän välisen 110 kV voimajohdon suunnittelualue inventoitiin. Voimalinja on noin 82 km pitkä ja Fingrid Oyj suunnittelee sen uusimista. Uusi johto rakennetaan entisen paikalle. Voimalinjan tuntumasta, 120 metrin etäisyydellä siitä, tunnettiin ennestään kuusi kiinteää muinaisjäännöstä ja seitsemän kulttuuriperintökohdetta. Kohteet ja niiden laajuus suhteessa voimalinjahankkeeseen tarkastettiin inventoinnissa. Tunnettujen kohteiden aluerajauksiin tehtiin tarkastusten perusteella muutoksia. Inventoinnissa käytiin lisäksi läpi nykyinen voimalinja noin 50 metrin leveydeltä sen molemmin puolin. Uusia kohteita löytyi kuusi kappaletta. Kohteista neljä on tervahautoja, jotka voidaan luokitella kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ja kaksi on Salpalinjaan liittyviä toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita, jotka luokitellaan kulttuuriperintökohteiksi. Inventoinnin perusteella todettiin, että kaikkiaan 12 muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohdetta sijaitsee linjalla tai sen välittömässä läheisyydessä (alle 50 metriä).

Inventointiraportti


LOHJA, Lieviö-Paunin osayleiskaava-alueen ja Haikarin asemakaavan muutosalueen inventointi 28.7.-1.8.2014

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Lohjan kaupunki

Lieviö-Paunin inventointialueen koko oli noin 21 km2. Alue koostuu suurimmaksi osaksi kallioisista mäistä, joiden välissä on Litorinameren aikaisille savikoille tehtyjä alavampia peltoalueita. Inventoinnissa yleiskaava-alue käytiin kattavasti läpi, käyttäen hyväksi myös ilmalaserkeilausaineistoa. Ennestään tunnetut kuusi muinaisjäännöskohdetta tarkastettiin (rajamerkki, kolme kylätonttia, kivikautinen asuinpaikka ja löytöpaikka). Inventoinnissa löytyi viisi uutta kohdetta, ne kaikki ovat rajamerkkejä, osa peräisin todennäköisesti jo keskiajalta, 1400-luvulta.

Haikarin inventointialueen koko oli 12 ha. Alue sijaitsee Haikarinniemellä noin kaksi kilometriä Lohjan keskustasta lounaaseen. Osa alueesta on Ojamon kalkkikivilouhoksen pohjoispuolella missä maaperää on muokattu suurelta alalta. Lohjanjärven puoleinen osa on entistä leirintäaluetta ja Haikarin kartanoon liittyvää puistoaluetta. Alueelta ei ennestään tunnettu muinaisjäännöksiä, mutta asemakaavassa on sm-merkinnällä Haikarin rautamalmilouhos -niminen kohde. Kyseinen kohde tarkastettiin, mutta mitään louhokseen viittaavaa paikalta ei löytynyt. Inventoinnissa ei löytynyt muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita.

Lieviö-Paunin inventointiraportti

Haikarin inventointiraportti


LOVIISA, bastioni Rosen, kaivutyön valvonta 13.-14.3.2014

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen

Tilaaja: Kymenlaakson Sähkö Oy

Työhankkeena oli sähkölinjan siirtäminen maakaapeliksi Loviisan maalinnoitukseen kuuluvan bastioni Rosenin itäpuolella olevien maavallien alueella. Kaapelia varten tarvittiin noin 50 cm leveä ja 70 cm syvä kaivanto, jonka kaivaminen tehtiin arkeologien valvonnassa. Valvotun kaapelikaivannon pituus oli noin 240 metriä. Maavalli on tehty pääosin ympäriltä kaivetusta savesta, mutta rintasuojaa varten on tuotu myös soraa ja hiekkaa. Valliin tarvittu savi on todennäköisesti kaivettu vallin läheisyydestä, jolloin bastionin ja vallin väliin on muodostunut vallihaudaksi tulkittu alue. Bastionin vieressä oleva kumpare lienee pääosin rakennusjätekasa, jossa oli tiiliä, rakennuskiviä, laastia, saviastioiden ja kaakeliuunin kaakeleiden palasia. Keramiikka on peräisin 1700‐luvulta.

Tutkimusraportti

OULU, Hangaskangas E, kivikautisen asuinpaikan kaivaus elo-syyskuussa

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Saint-Gobain Weber Oy Ab
Hangaskangas E -nimisen kivi- ja pronssikautisen asuinpaikan tutkimukset liittyivät maa-aineksenottosuunnitelmaan. Kaivausten tavoitteena oli vapauttaa alue muinaismuistolain mukaisesta rauhoituksesta tutkimalla kokonaan tilaajan omistuksessa olevalla kiinteistöllä jäljellä oleva muinaisjäännöksen osa (asuinpaikka 6). Kyseessä oli myöhäiselle kivikaudelle ajoittuva asuinpaikka ja mahdollinen kalmisto. Tutkimukset olivat jatkoa vuonna 2012 tehdyille kaivauksille, joiden loppuvaiheessa löydettiin yllättäen mahdollinen punamultahauta sekä asuinpaikkamateriaalia puhtaan hiekan alta. Nyt toteutetuissa tutkimuksissa löydettiin lisää punamultaläikkiä, mutta mitään merkkejä haudoista ei löydetty. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt ja likamaat olivat kapealla rannan suuntaisella vyöhykkeellä osittain peittyneenä puhtaaseen hiekkaan. Löytöinä saatiin talteen lähinnä palanutta luuta, kvartsia ja liusketta.

Tutkimusraportti


OULU, Lyseon lukion piha, kaupunkiarkeologinen kaivaus 26.6.-6.8.2014

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Liikelaitos Oulun tilakeskus

Lyseon lukion tontin kaupunkiarkeologiset kaivaustutkimukset liittyivät piha-alueen sadevesiviemäröintiin ja perusparannukseen. Alue on yksi arvokkaimmista ja merkittävimmistä kaupunkiarkeologista alueista Oulussa. Tutkimusalue sijoittui tontin itäosaan kattaen pihan poikki kulkevan putkikanaalin itäpuolisen osan lukuun ottamatta Kajaaninkadulle vievää kulkuväylää. Tutkitun alueen laajuus oli noin 300 m². Tutkimusalueelta löydettiin vanhaa torikiveystä, kaksi päällekkäistä rakennusta, useita kellareita sekä muita kaivantoja ja kuoppia. Nuorempi päällekkäisistä rakennuksista oli nykyisen asemakaavan suuntainen eli se ajoittunee 1600-luvun loppupuolelle. Alempi, useista pienistä huoneista koostunut ja osittain pahoin palanut rakennus poikkesi hieman nykyisestä asemakaavasta. Se ajoittunee 1600-luvun alkupuoliskolle. Rakennus lienee tuhoutunut vuoden 1652 tai 1655 tulipalossa.
Tutkimusraportti

OULU, Otto Karhin puisto, kaivutyön valvonta 21.7.-1.8.2014

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen

Tilaaja: Oulun kaupunki, katu- ja viherpalvelut

Valvonnassa tutkittiin Oulun ydinkeskustassa, vanhalla asema-kaava-alueella sijaitsevan Otto Karhin puiston koilliskulmaa. Puisto on vanhojen karttojen perusteella ollut korttelialueena mahdollisesti 1600-luvun lopulta aina vuoden 1822 suurpaloon saakka. Tämän jälkeen alue on ollut puistona. Vuonna 2014 alueelle kaivettiin uusia kaivantoja hulevesiviemäröintejä ja sähkökaapeleita varten. Aivan Kaupunginojan lähellä, joen rantaa mukailevan kävelytien alapuolella oli säilynyt ilmeisesti vuoden 1822 paloon liittyvää hiilikerrosta. Paksu purkujätekerros ulottui muualla kaivannon alueella suoraan puhtaaseen pohjamaahan saakka eikä ehjänä säilyneitä arkeologisia kulttuurikerroksia tai rakenteita havaittu.

Tutkimusraportti


OULU, Torikatu 25, kaupunkiarkeologinen koekaivaus 28.7.-1.8.2014

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen

Tilaaja: As. Oy Meriseppä

Oulun keskusta-alueella, Vanhatullin kaupunginosassa sijaitsevan As. Oy Merisepän piha-alueella tehtiin arkeologinen koekaivaus kunnostussuunnitelman vuoksi. Kohde on alueella, joka on ollut korttelialueena viimeistään vuoden 1705 palon jälkeen, luultavasti jo 1600-luvun lopulla. Koekaivaukset toteutettiin kaivamalla piha-alueelle neljä koeojaa. Koeojista löydettiin luultavasti Oulun pommituksissa vuosina 1940 ja 1944 tuhoutuneiden piharakennusten jälkiä, mm. pieni osa lattiaa ja yksittäisiä lankkuja. Kerrokset olivat kuitenkin hyvin sekoittuneita, sillä samoissa yksiköissä oli sekä 1700-1800 -luvun että modernia esineistöä. Koeojassa 4 oli kuitenkin kaksi pientä aluetta, jotka eivät olleet niin sekoittuneita kuin suurin osa muista yksiköistä. Nämä viittaavat siihen mahdollisuuteen, että vanhoja kulttuurikerroksia voisi olla paremmin säilyneenä Merisepän eteläpuolella olevan talon piha-alueella, mutta itse Merisepän pihalla ei koekaivauksen perusteella ole löydettävissä rakennusjäännöksiä tai hyvin säilynyttä kulttuurikerrosta.

Tutkimusraportti


RAASEPORI, Gumnäs, historiallisen ajan kohteen koekaivaus 23.-27.6.2014

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto

Tilaaja: Raaseporin kaupunki

Raaseporin (ent. Pohjan) Gumnäsissä tehtiin arkeologisia koekaivauksia liittyen asemakaavoitustyöhön, jossa Gumnäsiin on suunniteltu pientaloasutusta. Varhaisin maininta Pohjan keskiaikaisen kirkon kaakkoispuolella sijaitsevasta Gumnäsistä on vuodelta 1460 ja paikalla on ollut asuinkartano viimeistään 1500-luvulla. Aluetta on inventoitu vuosina 2007 ja 2013, mutta tarkempaa tietoa mahdollisista historiallisen ajan säilyneistä rakenteista tai kerrostumista ei ole ollut saatavilla. Koekaivaus toteutettiin avaamalla kaivinkoneella koeojia ja -alueita Gumnäsin peltoalueelle ja tilan pihapiiriin. Lisäksi läheistä jalopuumetsää, Odnäsin tilan vanhaa puistoa, tutkittiin koekuopin. Gumnäsin pihapiirin reunalta saatiin havaintoja paikalla säilyneistä historiallisen ajan kerrostumista. Löytöjen ja havaintojen perusteella kyseessä ovat ainakin Gumnäsin 1600-1800 -lukujen asutusvaiheet. Varhaisempaan, mahdollisesti jo keskiaikaiseen kartanovaiheeseen liittyvää aineistoa ei koekaivauksissa kuitenkaan tavattu. Vanhimmat kerrostumat lienevät sekoittuneet myöhemmän asutuksen ja maankäytön seurauksena.

Tutkimusraportti

RAASEPORI, Institutet ja Bråtan, inventointi 24.4.2014

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Raaseporin kaupunki

Lohjanjärven rannalla Mustiossa sijaitseva Bråtanin asemakaava-alue koostui kahdesta osasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 71 hehtaaria. Alue on paikoin kallioista metsäaluetta, jolta ei ennestään tunnettu muinaisjäännöskohteita. Inventoinnissa löytyi kaksi kohdetta. Salontien pohjoispuolelta Västeruddenin alueelta löytyi 1800-luvun torpanpaikka, johon liittyy mm. kivijalka ja kellarinpohja sekä muita piharakenteita ja näistä pohjoiseen niemen kärjessä olevia raivausröykkiöitä ja rakennuksen pohja. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Bråtanin alueelta löytyi todennäköisesti kaskeamiseen liittyviä kiviröykkiöitä viisi kappaletta. Kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. 

Inventointiraportti

RAASEPORI, Tammisaari, vedenalaisinventointi 12.-13.11.2014

Inventoija: Eveliina Salo

Tilaaja: Raaseporin kaupunki

Tammisaaren Pohjoissatamassa tehtiin arkeologinen vedenalaisinventointi ns. kauppasataman asemakaavamuutoksen valmistelun yhteydessä. Inventointi tehtiin viistokaikuluotaamalla ja havaittuja anomalioita sukeltamalla tarkistaen. Inventoinnissa havaittiin jälkiä ihmisen toiminnasta: oletettuja laiturirakenteiden jäänteitä ja rautatiesillan lähellä olevia kivi- ja puukeskittymiä, jotka oletettiin nykyisen sillan rakentamisen aikaisiksi tukirakenteiksi tai vanhemman rautatiesillan jäänteiksi. Kiinteinä muinaisjäännöksenä pidettyjä kohteita ei havaittu.

Inventointiraportti


RAASEPORI, Varvarinsuo 1, kivikautisen asuinpaikan esitutkimus 16.-19.6.2014

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen

Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus

Myöhäismesoliittista asuinpaikkaa tutkittiin arkeologisin koekaivauksin, koska ELY-keskus selvittää mahdollisuutta vt 25:n perusparannukseen Meltolan ja Mustion välillä ja samassa yhteydessä rakennettava laskuoja tulisi kulkemaan kivikautisen asuinpaikan halki. Suunnitelman mukaisten kolmen laskuojavaihtoehdon alueelle kaivettiin kaikkiaan 127 kpl 50 x 50 cm kokoista koekuoppaa. Kuopat kaivettiin lapiolla ja maa-aines seulottiin. Asuinpaikka todettiin maapohjan laikutuksesta huolimatta hyvin säilyneeksi ja paikoin punaruskeaa, löytöjä sisältävää kulttuurikerrosta oli jopa 60 cm syvyydelle asti. Kahdessa koekuopassa havaittiin jälkiä mahdollisista
tulisijoista. Löytölajeista runsaimmat ovat kvartsi ja palanut luu. Kvartsien joukossa on mahdollinen viistoteräinen kvartsinuolenkärki sekä useita kvartsikaapimia. Lisäksi löydettiin hiointen katkelmia, kivilajiiskoksia ja punamultakokkareita. Koekaivauksen perusteella Varvarinsuo 1 on poikkeuksellisen laaja, runsaslöytöinen ja hyvin säilynyt myöhäismesoliittinen (n. 7000-5000 eKr.) asuinpaikka.

Tutkimusraportti

RAUTJÄRVI, Tiiliruukki, inventointi 6.-8.5.2014

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: Rautjärven kunta

Simpeleen Tiiliruukin alueella tehtiin arkeologinen inventointi liittyen Simpele-Änkilän osayleiskaavan muutokseen ja Simpeleen tiiliruukin asemakaavaan ja sen muutokseen. Inventointialueen koko oli noin 75 hehtaaria, se sijaitsee Simpeleen kylän pohjoispuolella, Kivijärvestä lounaaseen. Inventointialueelta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa kartoitettiin useita kymmeniä kiviröykkiöitä, jotka suurin osa liittyy alueen intensiiviseen maatalouteen 1800-1900-luvuilla. Osa röykkiöistä voi olla peräisin jo 1700-luvulta, jolloin alueen pohjoisosassa, kosken tuntumassa, on ollut peltoja ja laitumia.
Inventointiraportti


ROVANIEMI, Paavalniemi ja Vanttauskoski, inventointi 2.-6.6.2014

Inventoija: Vesa Laulumaa

Tilaaja: SWECO Ympäristö Oy

Paavalniemen yleiskaava-alue sijaitsee Kemijoen varressa, sen eteläpuolella, Rovaniemen keskustasta lounaaseen. Alueen koko on noin 360 hehtaaria. Alueen korkein kohta Marjavaara paljastui Ancylusjärvestä noin 7000-6800 eaa, noin 4000 eaa muodostui ns. Kolpeneen muinaisjärvi, jonka rannalla Paavalniemikin sijaitsi noin 1000 eaa saakka, kun järviallas purkautui ja siitä muodostui osa Kemijokea. Paavalniemestä tunnettiin kaksi kohdetta ennen inventointia, Paavalniemen kivikautinen asuinpaikka ja Oinaan historiallinen kohde, joka on luokiteltu mahdolliseksi muinaisjäännökseksi. Inventoinnissa todettiin, että Paavalniemi on todennäköisesti tuhoutunut viljelyn ja rakentamisen seurauksena ja Oinaan 1600-1700-lukujen asutuksesta ei ole havaittavissa merkkejä. Inventoinnissa ei löytynyt uusia muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita.

Vanttauskosken yleiskaava-alue sijaitsee Kemijoen varressa noin 45 km Rovaniemen keskustasta itäkaakkoon. Alueen koko on noin 1550 hehtaaria, se sijaitsee Kemijoen molemmin puolin noin seitsemän kilometrin matkalla, suurin osa kaava-alueesta sijaitsee joen pohjoispuolella. Alueelta tunnettiin ennestään yksi muinaisjäännös, Tervola-niminen kivikautinen asuinpaikka. Vanttauskosken voimalaitos on valmistunut 1969-70-lukujen vaihteessa ja sen yläjuoksun puoleisella osalla on vedenpinta noussut useita metrejä. Tervolan asuinpaikka on tämän seurauksena jäänyt suurimmaksi osaksi, ellei kokonaan, veden alle. Inventoinnissa löytyi yksi uusi kohde, Sievänkarinniemen kivikautinen asuinpaikka, joka on sijainnut Ancylysjärven rannalla, nykyisin noin 110 m mpy. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu noin 8700-8900 vuotta vanhaksi. 

Paavalniemen inventointiraportti

Vanttauskosken inventointiraportti


SIPOO, Massby, kaivutyön valvonta kylätontilla 9.-10.6.2014

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto

Tilaaja: Graniittirakennus Kallio Oy

Sipoon Massbyn konekaivun arkeologinen valvonta liittyi maantien 11697 parantamiseen rakentamalla kevyenliikenteenväylä Massbyn kohdalla. Parantamishanke koski osittain historiallisen ajan kylätonttia Massby, Söderkulla / Danielsbacka torp, jonka alueelle ulottuvien uusien tieosuuksien ja niihin liittyvien muiden rakenteiden kaivutyössä edellytettiin arkeologista valvontaa. Valvonnassa tehtiin havaintoja paikalla nykyään sijaitsevaa 1890-luvulla rakennettua kyläkoulua vanhemmista kerrostumista. Havainnot liittyivät todennäköisesti 1800-luvun talousrakennukseen sekä pelto- ja laidunalueisiin. Löytöaineisto oli pääosin 1800-1900-luvuilta. Mitään tätä varhaisempia kulttuurikerroksia, rakenteita tai löytöaineistoa ei konekaivussa tavattu.
Tutkimusraportti


SIUNTIO, kuntainventointi 24.9.-5.11.2014
Inventoija: Vesa Laulumaa
Tilaaja: Siuntion kunta

Siuntion kunnassa tehtiin arkeologinen yleisinventointi ja eteläisen osayleiskaava-alueen historiallisten ja sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi osana kunnan maankäytön suunnittelun perusselvityksiä. Kunnan alueella tarkastettiin yhteensä 207 ennestään tunnettua muinaisjäännöskohdetta, mukaan lukien kivikautiset irtolöytöpaikat. Kohteiden kunto, laajuus ja paikkatieto tarkastettiin. Useimmista kohteista oli aiemmin puuttunut aluerajaus ja tiedot täydennettiin siltä osin. Museoviraston suosituksen mukaisesti aiemmat mahdolliset muinaisjäännöskohteet määriteltiin uudelleen joko kiinteiksi muinaisjäännöskohteiksi tai muiksi kulttuuriperintökohteiksi. Eteläisellä osayleiskaava-alueella tehtiin kenttätöiden pohjaksi arkistoinventointi, joka keskittyi historiallisiin ja sotahistoriallisiin kohteisiin. Inventoinnin maastotyössä löytyi yhteensä 20 uutta kohdetta, joista 11 on Porkkalan vuokra-ajan puolustusvarustuksia ja 9 historiallista asuinpaikkaa. Lisäksi muualta Siuntion alueelta rekisteröitiin 14 muuta Porkkalan vuokra-ajan kohdetta. Inventoinnissa rekisteröitiin siis yhteensä 34 uutta kohdetta.

Inventointiraportti


VIROLAHTI, Uistesuo, tielinjan esitutkimukset 13.-15.10.2014

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Suuri Rantatie on rakennettu keskiajalla yhdistämään Turkua ja Viipuria. Tielinja kulkee läpi eteläisen rannikkoseudun ja se on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Uistesuolla toteutetut tutkimukset liittyvät valtatien 7 (E18) rakentamiseen Haminan ja Vaalimaan välillä. Niiden tarkoituksena oli selvittää, onko Uistesuon muodostamassa kosteikossa säilyneenä Suureen Rantatiehen liittyviä kerrostumia tai rakenteita. Tutkimukset toteutettiin avaamalla kaivinkoneella kaksi koeojaa vanhalle tielinjalle eli nykyiselle Mestarmäentielle. Koeojista löydettiin puunrunkojen, hirsien ja lankkujen muodostamia rakenteita. Puita alkoi tulla esille metrin syvyydeltä nykyisestä tienpinnasta mitattuna eli heti ympäröivän suon pinnan tasolta. Puukerroksia dokumentoitiin seitsemän, joista vasta kaksi pohjimmaista muodostivat yhtenäisen rakenteen. Alin dokumentoitu puukerros, jossa on selvästi työstettyjä hirsiä ja lankkuja, sijoittuu noin 1,6-1,8 metrin syvyydelle tien nykyisestä pinnasta ja noin metrin syvyydelle Uistesuon pinnan tasosta. Rakennetta ei purettu tämän tutkimuksen yhteydessä, joten sen alla saattaa olla vielä lisää rakenteita. Puurakenteita havaittiin myös koeojasta, joka avattiin Mestarmäentien eteläpenkkaan Uistesuon itäreunalla. Näin ollen rakenteita on arviolta noin 40 metrin matkalla.

Tutkimusraportti


VIROLAHTI, Uistesuo, suosillan kaivaukset 10.11.-19.12.2014

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Liikennevirasto

Suuren Rantatien rakennetta tutkittiin Virolahden Vaalimaan Uistesuon ylittävällä osalla. Suuri Rantatie kulki halki eteläisen rannikkoseudun Turusta Viipuriin. Historiallisista lähteistä on päätelty tien perustetun viimeistään 1300-luvun lopulla. Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Uistesuolla toteutetut tutkimukset liittyvät valtatien 7 (E18) rakentamiseen moottoritieksi Haminan ja Vaalimaan välillä. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää lokakuussa 2014 tehdyissä esitutkimuksissa löydettyjen puurakenteiden kokoa, luonnetta ja ikää. Loppuvuodesta 2014 avatulta alueelta löydettiin paksujen sorastus- ja tukipuukerrosten alta kaksi suurta päällekkäistä puusiltaa, jotka ajoittunevat 1400- ja 1500-lukujen taitteeseen. Lisäksi aivan tutkimusalueen länsipäädystä löydettiin neljä päällekkäistä siltarakennetta, joista kaksi oli kapulasiltoja. Kapulasilloissa kansipuut ovat kulkusuuntaan nähden poikittain. Vanhimman nyt löydetyn siltavaiheen rakentaminen ajoittunee dendrokronologisten ajoitustulosten perusteella 1300-luvun loppuun. Viimeistään 1600-luvulla puusillat peitettiin puunrungoilla, havuilla ja paksuilla hiekkakerroksilla. Suuren Rantatien linja Uistesuon kohdalla oli maantienä 1970-luvulle asti, jolloin uusi VT7 valmistui. Mestarmäentie oli yhä käytössä paikallistienä tutkimusten aikaan.
Tutkimusraportti


YPÄJÄ, Kurjenmäki, esitutkimukset 22.-24.10.2014
Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tilaaja: Ypäjän kunta

Ypäjän Kurjenmäen peltoaluetta tutkittiin koekaivauksin liittyen Ypäjä-Loimaa siirtoviemärihankkeeseen. Siirtoviemärilinja kulkee Kurjenmäen kohdalla kivikautisen löytöpaikan Kurjenmäki NE läpi ja sivuaa laajaa varhaiskivikautista asuinpaikkaa Kurjenmäki W. Tutkimukset toteutettiin poistamalla muokkauskerros kaivinkoneella ja havainnoimalla kaivannosta esiin tulevia ilmiöitä. Linjalla ja sen lähiympäristössä tehtiin myös pintapoimintaa. Tutkimusalueen maaperä on savea. Muokkauskerroksesta saatiin talteen joitakin yksittäisiä kvartsi-iskoksia. Mitään muuta kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei linjalta löydetty.

Tutkimusraportti



 



Sivukartta



Sivu päivitetty 18.7.2017
© Museovirasto