Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Arkeologisten kenttäpalveluiden tilaustutkimukset 2015


Pietarsaari 2015

Pietarsaaren torin kaivaukset 2015.

Kenttätyökohteet kunnittain:


ESPOO, Kauklahti, Espoonjoen penkan sortumasta paljastuneen puurakennelman tutkimukset 26.10.-6.11.2015

Kenttätyönjohtaja: Riikka Tevali

Tilaaja: Espoon kaupunki

Kauklahdessa paljastui elokuussa puurakenteita savikerroksen alta Espoonjoen penkan sorruttua Lasilaakson vanhan kaatopaikan kunnostustöiden aikana. Sortumisen yhteydessä rakenne myös siirtyi useita metrejä alkuperäiseltä sijaintipaikaltaan. Puurakenne kaivettiin esiin ja dokumentoitiin takymetriä käyttäen ja siitä tehtiin ortokuvat ja 3D-mallinnus. Melko pahoin hajonnut, karkeasti joen suuntainen pitkä ja kapea rakennelma koostui paaluriveistä ja niiden välissä pitkittäin olevista ohuista puunrangoista. Rakenteesta otettuja dendrokronologisia puunäytteitä ei saatu ajoitettua liian vähäisen lustomäärän takia, mutta radiohiiliajoitusten perusteella rakennelma ajoittuu keskiaikaan, 1400-luvulle. Sen yhteydestä löytyneet kaksi veneen kaaripuuta ajoittuvat vielä noin sata vuotta tätä vanhemmiksi. Rakennelma on todennäköisesti jäännös puisesta toe-tyyppisestä kalastuspadosta, jota on käytetty ylävirtaan nousevien lohen ja siian kalastuksessa.

Tutkimusraportti


ESPOO, Kokinkylä, historiallisen ajan kylätontin koekaivaus 21.-25.9.2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Espoon kaupunki

Kokinkylän (Kockby) historiallisen ajan kylätontilla tehtiin arkeologinen koekaivaus kaavamuutoksen vuoksi. Tutkimukset kohdistuivat Kokinkyläntien länsipuolella olevalle alueelle. Kokinkylässä tiedetään olleen asutusta 1540-luvulta lähtien ja 1760-luvun kartan perusteella tutkittavalla alueella on sijainnut kaksi kylän kolmesta tilasta. Paikalla avattiin pääasiassa konekaivuna noin 650 m2. Koeojissa tuli vastaan 1-2 savilattian jäännöstä, yksi mahdollinen tulisija ja kaksi kivijalan jäännöstä. Maan pinnalle selvimmin näkyi tontin keskellä oleva talon kivijalka, joka on ilmeisesti Storaksen päärakennuksen itäpuolella 1910-luvun kartalla esiintyvä rakennus. Tämän pohjoispuolella koeojasta ja koealueista löytyi hiilimaata ja kiveystä sekä löytöinä mm. 1600-1700-luvun liitupiippujen kappaleita, kuparikolikko vuodelta 1748, lasihelmi sekä keramiikkaa, joka saattaa olla 1700-lukua vanhempaakin.

Tutkimusraportti

ESPOO, Mulby Jupp, historiallisen kylätontin tarkkuusinventointi 20.-21.4.2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Espoon kaupunki
Muulon (Mulby) kylän Juppin historiallisen ajan asuinpaikan tonttimaalla tehtiin arkeologinen tarkkuusinventointi Juppin tilan eteläpuolelle suunnitellun koulu- ja päiväkotihankkeen vuoksi (Kungsgårds skola och daghem). Uudisrakentamissuunnitelmat ukohdistuvat muinaisjäännösrajauksen eteläosaan. Tarkkuusinventoinnissa kaivettiin 34 kpl 50x50 cm:n kokoisia koekuoppia tutkittavalle alueelle, jonka laajuus oli noin 2565 m2. Mitään kiinteitä rakenteita ei tarkkuusinventoinnissa tavoitettu, eikä historiallisen ajan löytöaineistossakaan ollut selvästi 1800-lukua vanhemmaksi ajoittuvia esineitä. Liitupiipun varren katkelmat voivat olla 1500-1800-luvulta ja palaneen saven kappaleet miltä ajalta tahansa. Mielenkiintoisin kaivaustulos oli kvartsi-iskosten löytyminen yhdestä koekuopasta. Iskosten indikoima kivikautinen asuinpaikka arvioitiin noin 16 x 10 metrin laajuiseksi.
Tutkimusraportti


HAAPAJÄRVI, Ristiniitty ja Välikangas, tuulivoima-alueiden inventointi 9.-12.6.2015
Inventoija: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Infinergies Finland Oy

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimapuistojen suunnittelualueille tehtiin arkeologinen maastoinventointi, jossa tarkastettiin tulevat voimaloiden paikat, uudet ja parannettavat huoltotiet, sähkönsiirtoreitit eri vaihtoehtoineen sekä sähköaseman paikka. Inventointialue on topografisesti tasaista, pääasiassa suota ja soistunutta mäntykangasta. Alueelta löydettiin kymmenen tervahautaa sekä niihin liittyviä rakenteita pääasiallisesti ilmalaserkeilausaineiston avulla. Mielenkiintoisimpia ovat kohteet Latvu ja Välikangas 1, joissa molemmissa on sekä tervahauta että pieni kiviröykkiö, todennäköisesti tervapirtin kiuas. Yksikään löydetystä muinaisjäännöksistä ei sijaitse varsinaisilla rakentamisalueilla, mutta Vasikkahaudan tervahauta on aivan parannettavan tieyhteyden ja sähkönsiirtolinjauksen tuntumassa.

Inventointiraportti


HAMINA, kortteli 65 tontti 13 (Keskuskoulu/päiväkoti), puolustusrakenteiden ja hautapaikan kaivaus 1.-12.6.2015

Kenttätyönjohtaja: Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283

Tilaaja: Haminan kaupunki

Keskuskoulun tontin kaivaukset olivat jatkoa vuoden 2014 koekaivauksille, joissa havaittiin linnoiterakenteita sekä ihmisluita. Koulun pihalle suunnitellaan päiväkotia, jonka tuleva rakennusalue nyt tutkittiin. Koulun pihalta löytyi hiekkakerroksen peittämänä kivestä tehty, avonaista kolmiota muistuttava linnoitusrakennelma, josta on käytetty nimitystä lunetti. Lunetin toinen sivu kaivettiin esiin ja dokumentoitiin, toinen sivu jäi koulun asfalttikentän alle, jonne päiväkodin rakennussuunnitelmat eivät ulotu. Lunetin sivun pituus oli 46 m ja leveys noin 2. Sen vieressä havaittiin myös toinen linnoitusrakenne, traverssi, jonka tarkoitus oli suojata vihollisen tulitukselta sivulle ja taustaan. Traverssina toimi 13 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä kivimuuri. Molemmat rakenteet olivat yläosastaan hajotettuja, joten niiden alkuperäinen korkeus ei selvinnyt. Vastaavia rakenteita on kuitenkin säilynyt Haminan linnoituksen alueella. Niissä pari metriä korkean kivimuurin päällä on vielä maavalli. Esiin kaivetut rakenteet ovat peräisen venäläisajalta, 1800-luvulta. Kaivauksissa havaittiin ihmisluita eri puolilta koulun kenttää. Ne ovat todennäköisesti peräisin vuosilta 1741-1742, jolloin kaupungissa majoittuneita Ruotsi-Suomen armeijan joukkoja kuoli suurin joukoin kylmyyteen ja tauteihin. Vainajat haudattiin nopeasti tilapäisiin hautoihin. Ilmeisesti hautapaikan maa-aines päätyi myöhemmin venäläisajalla rakennettuun linnoituksen ravelliinin valliin. Ravelliini tasattiin myöhemmin ja hiekka levitettiin koulun kentälle, jolloin luut päätyivät hajalleen ympäri pihamaata. Arkeologisen tutkimuksen kannalta luiden arvo on vähäinen, koska ne ovat täysin irrallaan alkuperäisestä kontekstistaan. Kaivauksissa esiin tulleita luita otettiin jonkin verran talteen osteologista analyysiä varten.

Tutkimusraportti


HANKO, Tränuholmen 2, vedenalainen tarkkuusiventointi 10.-12.8.2015

Kenttätyönjohtaja: Salla Pärssinen

Tilaaja: Suomen Vapaakirkko ja Hangon kaupunki
Hankoniemen pohjoispuolella Tränuholmen -saaren etelärannan tuntumassa oleva vedenalaiskohde Tränuholmen 2 tarkkuusinventoitiin asemakaavan valmistelun yhteydessä. Vuoden 1872 Senaatin kartastossa on löytöpaikan kohdalle merkitty ankkurointipaikka. Tarkkuusinventoinnissa paikalla ei havaittu kiinteitä ajoitettavaksi sopivia rakenteita. Veden pohjassa on irtonaisia puita, joista osassa ei ole jälkiä ihmisen työstämisestä, osa on työstettyjä hirsiä. Myös joitakin lautoja havaittiin.
Inventointiraportti


HAUSJÄRVI - ORIMATTILA, voimajohtolinjauksen inventointi 16.-23.6.2015
Inventoija: Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283

Tilaaja: Fingrid Oyj

Hikiä – Orimattila -välisen 400+110 kilovoltin voimajohtojen hankealueen päätepisteet ovat Hausjärven Hikiän sähköasemalla ja Orimattilan Pennalaan suunnitellulla uudella sähköasemalla. Voimajohdot sijoitetaan pääosin nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon paikalle. Lahdentien itäpuolella voimalinja vaatii uuden maastokäytävän. Inventointiin sisältyi myös uuden linjan rakentamisen myötä purettavaksi jäävä linjaosuus Lahdentien itäpuolelta Orimattilan Viikariin. Inventoidulta linjalta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöskohteita eikä niitä myöskään inventoinnissa löytynyt. Purettavalla osuudella Porvoonjoen länsipuolella on Hevoskosken kivikautinen asuinpaikka, joka on pienialainen ja jää noin 50 metriä linjan pohjoispuolelle. Inventoinnissa rekisteröitiin yksi rajamerkki, Rajakallio, Mäntsälän ja Hausjärven rajalla, joka on linjan keskikohdasta noin 80 metriä pohjoiseen eikä vaikuta hankkeeseen. 

Inventointiraportti


HELSINKI, Isosaari, inventointi 17.-19.8.2015

Inventoijat: Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283, ja Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt

Helsingin Isosaari on ollut Puolustusvoimien käytössä vuoden 2014 loppuun asti, jonka jälkeen Senaatti-kiinteistöt on aloittanut selvitykset saaren jatkokäyttöä ajatellen. Isosaaresta ei tunneta esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Varhaisimmat tiedot saaren historiasta ovat 1500-luvulta ja ensimmäinen saarta esittävä kartta on vuodelta 1780, jolloin siellä asui kalastajia. Saari on toiminut linnoitussaarena ensimmäisestä maailmansodasta asti, jolloin venäläiset rakensivat sinne ensimmäiset tykkipatterit. Isosaaresta tunnettiin ennen vuoden 2015 inventointia 14 kohdetta, jotka kaikki liittyivät ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin ja rakennuksiin. Inventoinnin tuloksena kohteiden määrä kasvoi huomattavasti aiemmasta ja niitä on nyt 51. Kohteista 29 on luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ja 23 muiksi kulttuuriperintökohteiksi. Uudet kohteet ovat 1900-luvun alun kivijalkoja tai muita rakennusten perustoja (10 kpl), muurirakenteita (2 kpl), tykkitie ja pengerretty rautatien pohja. Muut kulttuuriperintökohteet koostuvat lähinnä taisteluasemista ja tykkiasemista, jotka sijaitsevat enimmäkseen saaren kaakkoissivulla, ns. pääkadun kaakkoispuolella, ja saaren lounaiskärjessä sekä koilliseen pistävässä Peninniemessä.

Inventointiraportti


HELSINKI, Käpylä, pyöräbaana-alueen 1. maailmansodan aikaisten varustusten inventointi, kartoitus ja dokumentointi 22. ja 26.10.2015

Kenttätyönjohtaja: John Lagerstedt

Tilaaja: Helsingin kaupunki

Pasilasta Käpylään suunnitellun kevyen liikenteen väylän eli nk. Käpylän baanan alue inventoitiin, sillä alueella sijaitsee kiinteiksi muinaisjäännöksiksi määriteltyjä ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Samalla selvitettiin, mitkä ovat linnoitteiden todelliset sijainnit maastossa. Aikalaislähteissä olleet epätarkkuudet ovat aiheuttaneet paikkatietovirheitä myöhemmin tehtyihin inventointeihin ja tarkastuksiin. Tutkimuksen yhteydessä alueen linnoitteet kartoitettiin ja dokumentoitiin näkyviltä osiltaan. Osa linnoitteista havaittiin tuhoutuneeksi rautatiealueen laajennuksissa. Alueelta ei löytynyt uusia, ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Inventointiraportti


HELSINKI, Malmi, Ala-Malmi, Tukikohta IX:12 tykkitien arkeologinen tutkimus 3.11.2015

Kenttätyönjohtaja: John Lagerstedt

Tilaaja: Helsingin kaupunki

Malmilla tutkittiin ensimmäisen maailmansodan aikaista yhdystietä eli tykkitietä, joka oli jäämässä noin 50 metrin matkalta Kehä I:n Seppämestarintien meluvallityömaan alle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tykkitien sijainti tutkimusalueella sekä selvittää ja dokumentoida tien rakenne kaivamalla sen poikki nk. koeojia. Tutkimuksissa tie todettiin osaksi Malmin hautausmaan koillispuolelta alkanutta 850 m pitkää yhdystietä. Tien leveys oli 5,7 m. Se oli päällystetty makadamipinnoitteella ja perustettu hiekkapenkereen päälle.
Tutkimusraportti


HELSINKI, Oulunkylä, Patola, tykkitien arkeologinen tutkimus 4. ja 6.11.2015
Kenttätyönjohtaja: John Lagerstedt

Tilaaja: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto

Patolassa tutkittiin katkelma ensimmäisen maailmansodan aikaista yhdystietä, joka sijaitsee Risupadontien ja Tuusulanväylän välisellä alueella, johon suunnitellaan uutta asuinrakentamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tykkitien sijainti suunnittelualueella sekä selvittää ja dokumentoida tien rakenne kaivamalla sen poikki koeojia. Noin 46 metriä pitkä tie on ollut osa kilometrin mittaista Oulunkylästä Länsi-Pakilan linnoitetulle kukkulalle johtavaa tykkitietä. Tutkittavalla alueella sijainnut tien katkelma on ollut alun perin todennäköisesti 3,2 m leveä ja se on pinnoitettu kiveyksellä. Tietä on myöhemmin levennetty ja se on peitetty sepelillä. Sitä oli myös osittain kaiveltu ja tielle sekä reunoille oli läjitetty täyttömaata.

Tutkimusraportti


HELSINKI, Ruskeasuo, 1. maailmansodan aikaisten linnoitteiden tutkimus 3.-4.8.2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206 ja Vesa Laulumaa, puh. 0295 33 6283

Tilaaja: Helsingin yliopistokiinteistöt Oy ja Senaatti-kiinteistöt

Ruskeasuolla tehtiin Helsingin ensimmäisen maailmansodan aikaisen maalinnoitusvyöhykkeen rakenteiden kaivauksia liittyen kaavoitustyöhön, jonka tavoitteena on saattaa 5,5 ha suuruinen tontti Mannerheimintien pohjoispäässä asumiskäyttöön. Paikalla on nykyisin Helsingin yliopiston Ruskeasuon kampuksen rakennuksia. Kaavoitettavalla tontilla sijaitsee linnoiterakennekokonaisuus Tukikohta 1914:19, johon liittyy jäännöksiä kolmesta maasta, kivestä ja hiekasta rakennetusta vallista sekä niihin mahdollisesti liittyvästä tiestä. Tutkimukset toteutettiin kaivamalla valleihin ja tiehen koeojia, joiden toinen leikkaus dokumentoitiin piirtämällä ja/tai valokuvaamalla. Informatiivisin valleista on varustus 19 Hammaslääketieteen laitoksen eteläpuolella olevalla kalliolla. Tässä vallissa on kivistä kasattu 1,75 metriä leveä ja 80 cm korkea rintamuuri, jota tukee leveä maavalli. Valleissa 19a ja 19b ei havaittu kivirakennetta. Varustus 19:tie on osittain pengerretty ja siinä on reunakivet, mutta tietä ei kuitenkaan ole pinnoitettu kivillä. Mahdollisesti kyseessä kuitenkin on linnoitteisiin liittyvä tykkitie.

Tutkimusraportti


HELSINKI, Suomenlinna, useiden työkohteiden kaivutöiden valvontoja sekä toimijaopasteiden paikkojen koekaivaukset maaliskuusta marraskuuhun 2015

Kenttätyönjohtajat: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206, Vesa Laulumaa 0295 33 6283, John Lagerstedt

Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta

Suomenlinnan linnoituksessa valvottiin erilaisiin rakennus-, korjaus- ja kunnostustöihin liittyviä kaivutyömaita useaan eri otteeseen. Lisäksi tehtiin koekaivauksia toimijaopasteiden tulevilla sijoituspaikoilla eri puolilla saaria.

Tutkimusraportit kohteittain:

Iso Mustasaari, Kruunulinna Ehrensvärdin (C31) pohjoissivun salaojitustöiden arkeologinen valvonta

Iso Mustasaari, pysäköintialueen (C60) kaivutöiden arkeologinen valvonta, raportti valmistuu talvella 2016

Iso Mustasaari, Susisaari ja Kustaanmiekka, toimijaopasteiden paikkojen koekaivaukset

Länsi-Musta, leikkikentän perustustyömaan arkeologinen valvonta

Susisaari, B17b, kaivutyömaan arkeologinen valvonta

Susisaari, Piperin puisto (B56), kaivutyömaan arkeologinen valvonta


HELSINKI, Suomenlinna, Pikku-Musta, kunnallisteknisten kaivutöiden valvonta 16.11.-1.12.2015

Kenttätyönjohtaja: John Lagerstedt

Tilaaja: Puolustushallinnon rakennuslaitos

Suomenlinnan Pikku-Mustalla valvottiin kunnallistekniikkatyömaan konekaivua loppusyksystä. Rakentamisen ja maankäytön volyymi on ollut Pikku-Mustalla huomattavaa eri vuosisatoina, ja Suomenlinnan arkeologisen kulttuuriperinnön selvityksessä 2013 lähes koko Pikku-Musta on merkitty arkeologisesti potentiaaliseksi alueeksi. Kaivun aikana alueelta löytyi kiviperustuksen kulma mahdollisesti 1844 suunnitellusta naisten sairaalarakennuksesta ja 1904 valmistuneen saunarakennuksen puretun pannuhuoneen perusta sekä sen vieressä olleen kenttäkiveyksen jäännökset.

Tutkimusraportti


IKAALINEN, Kalmaa-Hietaranta, asemakaava-alueen tarkkuusinventointi 5.-6.11.2015

Kenttätyöjohtaja: Esa Mikkola, p. 0295 33 6261

Tilaaja: Ikaalisten kaupunki

Kyrösjärven rannalla sijaitsevan Kalmaa-Hietarannan asemakaava-alueen arkeologinen tarkkuusinventointi tehtiin Kalli 2 -nimisen kivikautisen asuinpaikan välittömässä läheisyydessä. Inventoinnissa koko kaava-alue käytiin läpi, ja erityistä huomiota kiinnitettiin muuttuvan maankäytön alueille, joita myös koekuopitettiin. Koekuopituksessa löydettiin mahdollisia kvartsi-iskoksia kahdesta kohtaa (Kalli 3 ja Kalli 4). Molemmat kohteet ovat kuitenkin löydöiltään vaatimattomia ja pienialaisia, eikä niitä tämän tutkimuksen perusteella voida pitää asuinpaikkoina. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva ennestään tunnettu kivikautinen asuinpaikka Kalli 2 ei ulotu kaava-alueelle.

Inventointiraportti


IISALMI-KIURUVESI, voimajohtolinjan inventointi 9.-13.11.2015

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola, p. 0295 33 6261

Tilaaja: Savon Voima Verkko Oy

Iisalmen ja Kiuruveden välistä 110 kV voimajohtolinjaa inventoitiin, sillä Savon Voima Verkko Oy suunnittelee 33 km:n pituisen linjan uusimista teräsputkipylväillä. Voimajohdon linjalta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta linja kulkee paikoin Saimaan muinaisten rantaterassien yli erityisesti nykyisellä 100-120 m mpy korkeusvälillä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita ei kuitenkaan löydetty inventoinnissa.

Inventointiraportti


JÄMSÄ, taajamaosayleiskaava-alueen inventointi 26.-30.10.2015

Inventoija: Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283

Tilaaja: Ramboll Oyj

Jämsän keskeisten alueiden osayleiskaava-alueelta tunnettiin ennen inventointia muinaisjäännösrekisterin mukaan 40 kohdetta. Näistä 15 on irtolöytöpaikkoja, 23 kiinteitä muinaisjäännöksiä ja kaksi mahdollisia muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa tarkastettiin tunnetut kohteet ja etsittiin uusia, erityisesti rautakauteen ja keskiaikaan ajoittuvia kohteita. Kohteita etsittiin historiallisten karttojen analyysin ja maastohavaintojen avulla. Uusia kohteita inventoinnissa löytyi 7 kpl. Ne ovat keskiaikaisia tai historiallisen ajan asuinpaikkoja ja elinkeinohistoriallisia kohteita. Inventoinnin perusteella voidaan todeta, että asutus on jatkunut Jämsänjoen tuntumassa, nykyisen keskustan kohdalla ja siitä hieman alajuoksuun mahdollisesti katkeamattomana rautakaudelta keskiajalle ja nykypäivään saakka. Suuri osa alueen rautakautisesta asutuksesta on modernin rakentamisen tuhoamaa, mutta muutamilla rakentamattomilla alueilla on huomattavan suuri potentiaali löytää rautakautisia ja keskiaikaisia kohteita tutkimalla niitä arkeologisin kaivauksin.

Inventointiraportti


KEMI, Ajos, kalkkiuunin tutkimus 21.-27.10.2015

Kenttätyönjohtaja: Terhi Tanska

Tilaaja: Sweco Oy

Ajoksessa sijaitseva historiallisen ajan kalkkiuuni sijaitsee rakennushankkeen alueella, minkä takia siellä oli suoritettava kaivaukset kohteen iän, rakenteen ja käyttötapojen tarkemmaksi selvittämiseksi. Tutkimusten perusteella voitiin todeta uunia käytetyn ainakin kaksi kertaa. Viimeinen poltto on ilmeisesti jostakin syystä keskeytynyt, minkä jälkeen kohde on hylätty. Takalahden kalkkiuuni oli tehty rinteeseen kaivettuun kuoppaan, jonka seinämiä oli korotettu hiekkavallilla ja kalkkikivimurskalla. Kaivannon seinät oli tuettu luonnonkivistä kylmämuuratulla yhden kivirivin paksuisella seinämuurilla. Osa uunin seinäkivistä oli voimakkaan kuumuuden vuoksi lasittunut ja osa murskaantunut karkearakeiseksi hiekaksi. Keskellä uunin pohjaa kulki arinakivirivi, jonka molemmin puolin paljastui jäänteitä osin palaneista polttopuista, joista otettiin näytteet radiohiiliajoitusta varten. Arinan päälle tehty kalkkikiviladonta muodosti uunin sisään kaksi rinnakkaista tulipesää. Uunin vallien päällä - ja jonkin verran myös uunin ympäristössä - oli runsaasti palanutta kalkkikivimurskaa ja kalkkikiven kappaleita. Uunin koillispuolella havaittiin maahan rakennettu puulava, jonka päällä oli yhä runsaasti kalkkia. Rakenne tulkittiin ns. kalkkiladon jäännökseksi tai uunin lataamis- tai purkuvaiheisiin liittyväksi rakenteeksi. Tutkimuksissa havaittiin kalkkiuunin kaakkoispuolella myös hiukan epämääräinen nelikulmainen maavalli, joka tulkittiin tietyin varauksin mahdollisen väliaikaisasumuksen perustaksi.

Tutkimusraportti


KIRKKONUMMI, Lapinkylä, Lappbölen kylätontin ja kivikautisen irtolöytöpaikan koekaivaus 25.-27.11.2015

Kenttätyönjohtaja: Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283

Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus ja Kirkkonummen kunta suunnittelevat uuden jalankulku- ja pyörätien rakentamista maantien 1130 varteen Kirkkonummen Lapinkylän kohdalla. Suunnitellulla tiealueella sijaitsee Lappböle-niminen historiallinen asuinpaikka. Kohteessa tehtiin koekaivaus, jonka tavoitteena oli tutkia onko maaperässä muinaismuistolain tarkoittamia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Tulevan jalankulku- ja pyörätien alueelle avattiin telakaivurilla kolme koeojaa, yhteensä noin 70 m2. Yhdessä koeojassa havaittiin hiilikerros ja osia lahonneesta puurakenteesta, lisäksi tulevan kevyen liikenteen väylän kohdalla on rakennuksen kivijalka, jonka iästä ei ole selvyyttä. Nämä rakenteet ja hiilikerros tulkittiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kulttuurikerroksiksi ja rakenteiksi, joiden selvittäminen vaatinee jatkotutkimuksia. Lisäksi havaittiin kohteen kohdalla olevalla pellolla kvartsi-iskoksia merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Kohde on ennestään tunnettu Stor-Raula -niminen löytöpaikka. Suunnitellulla tiealueella sijaitsee myös Malmströmin pelto -niminen kivikautinen löytöpaikka, jolla tehtiin koekaivaus mahdollisen kivikautisen asuinpaikan toteamiseksi. Pellolta on löytynyt kivinen kourutaltta 1800-luvulla. Löytöpaikalle avattiin kuusi koeojaa, yhteensä noin 100 m2. Kaivuri poisti peltomullan, jota oli noin 15–25 cm paksu kerros. Multakerroksen alta paljastui harmaanruskea savi. Savikerroksessa ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta, löytöjä ei myöskään tullut esiin.
Tutkimusraportti Lappböle
Tutkimusraportti Malmströmin pelto


KOUVOLA, Vt6 välillä Utti - Metso, inventointi ja Salpalinjakohteen dokumentointi 17.-24.6.2015
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Kaakkois-Suomen ELY-keskus
 Valtatietä 6 parannetaan rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti-Metso. Parantamishankkeeseen kuuluu valtatien leventäminen, yhden yksityistien osittainen rakentaminen, uuden altaan ja pumppaamon rakentaminen sekä siihen liittyen purkuputken rakentaminen tienvarteen sekä laskuojien kaivaminen Salpausselän rinteeseen tien eteläpuolella. Lisäksi hankealueen itäosaan rakennetaan meluvalli. Alueelta tunnetaan entuudestaan Mäkirinteen panssarieste. Alue inventoitiin ja panssarieste kartoitettiin ja dokumentoitiin. Aiemmin muinaisjäännösrekisterissä ei ollut tietoja muista panssariesteeseen liittyvistä linnoitteissa, mutta nyt niitä dokumentoitiin runsaasti Salpausselällä etenkin panssariesteen pohjois- ja länsipuolella. Inventoinnissa tarkastettiin enimmäkseen panssariesteen pohjois- ja länsipuolella olevat erilaiset kaivannot, jotka ovat pääasiassa yhdyshautoja. Näihin liittyy ainakin yksi korsun paikka, mahdollinen teltan paikka, tykkiasemia ja muita ampuma-asemia. Tirvan huoltoaseman luona dokumentoitiin rajakivi ja kuoppavalli.
Inventointiraportti

KUHMO, Nurmesjärvi, Hiekkaniemi, II:n maailmansodan aikaisen juoksuhaudan dokumentointi 26.5.2015

Kenttätyönjohtaja: Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283

Tilaaja: Metsähallitus / Laatumaa

Nurmesjärven Hiekkaniemessä dokumentoitiin talvisodan aikaisia puolustusvarustuksia liittyen Nurmesjärven ranta-asemakaavaan, johon merkityn tie- ja tonttialueen kohdalla sijaitsee juoksuhaudan osa. Tutkimuksissa juoksuhautaan tehtiin poikkileikkaus, joka dokumentoitiin piirtäen ja valokuvaamalla. Juoksuhaudan syvyys oli noin metri alkuperäisestä maanpinnasta, valli mukaan lukien syvyys oli noin 1,5 metriä. Haudan reunat olivat rauenneet muodostaen loivan maannosprofiilin, selvää leikkauspintaa ei ollut havaittavissa. Haudassa ei havaittu jäännöksiä puurakenteista. Lisäksi kolme muuta juoksuhautaa ja kaksi kivi- ja hirsirakenteista konekiväärikorsua kartoitettiin tarkkuus-gps laitteella.

Tutkimusraportti


LAPPEENRANTA, Marian aukio, kaivutöiden valvonta 8.-14.7.2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Williparkki Oy
Lappeenrannan keskustaan, vuonna 1794 valmistuneen Lappeen Marian kirkon pohjoispuolella olevan Marian aukion ja Valtakadun alle ollaan rakentamassa maanalaista pysäköintilaitosta. Vaikka Lappeen Marian kirkko tai sen ympäristö ei olekaan muinaisjäännösaluetta, katsottiin että alueella saattaa silti olla arkeologista kulttuuriperintöä ja rakennuttaja velvoitettiin tekemään alueen pintamaiden kuorinta arkeologin valvonnassa. Valvonnassa avattiin kaksi aluetta, toinen Valtakadulle ja toinen sen pohjoispuoliselle Marian aukiolle. Valtakadun kestopäällysteen alta otettiin esiin hyvin säilynyt mukulakiveys, joka lienee kadun varhaisin päällyste. Katu on perustettu 1880-luvun lopulla ja se on kestopäällystetty vuonna 1935. Paikoitellen havaittiin tummaa hiilen- ja tiilimurskansekaista maata, jossa oli myös laastia, nauloja yms. Tämä tulkittiin joko ennen esikaupunkivaihetta paikalla olleeksi viljelysmaaksi tai metsämaaksi. Lisäksi havaittiin muutama palaneen maan läikkä ja kiveysten jäännöksiä Marian aukion puolella. Mitään selvää kulttuurikerrosta tai kirkon rakennusaikaisiksi tai sitä vanhemmiksi tulkittavia rakenteita ei valvonnassa havaittu.
Tutkimusraportti


LOVIISA, Tetom, tuulivoimaosayleiskaava-alueen inventointi 11.-12.5.2015
Inventoija: Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283

Tilaaja: Ramboll Oy

Tetomin tuulivoimayleiskaava-alue sijaitsee noin 13 kilometriä Loviisan keskustasta luoteeseen. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi yhdeksän voimalaa ja niitä yhdistävä tieverkosto. Tiestöstä suurin osa on jo olemassa olevia metsäautoteitä. Inventointialue on korkeudeltaan pääasiassa noin 25–40 m mpy, joten rantavaiheet kuuluvat kivikauteen. Alueen arkeologinen potentiaali oli rannankorkeuksien puolesta kohtalainen, mutta sen topografia ja maaperä, toisin sanoen hyvin lohkareiset mäet ja niiden väliset suoalueet, eivät ole ilmeisesti houkutelleet asutusta missään esihistorian tai historian vaiheessa. Inventointialueelta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä, lähin kohde on kivikautinen asuinpaikka noin puoli kilometriä luoteeseen Koskenkylänjoen tuntumassa. Inventoinnissa käytiin läpi teiden linjaukset sekä voimaloiden alueet. Inventoinnissa ei löytynyt muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita.

Inventointiraportti


LUUMÄKI, Taavetin linnoitus, maakaapelointitöiden arkeologinen valvonta 15.-17.6.2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Kyvera Oy / Kymenlaakson Sähkö Oy

Taavetin linnoituksen läntiseen osaan tehtiin sähkölinjan maakaapelointi, jonka kaivutyö tehtiin arkeologien valvonnassa. Kaapelikaivanto alkoi valtatie 6:n eteläpuolelta nousten ylös etelään linnoituksen vallille kohti kuudetta bastionia ja kiertäen sen länsipuolelta. Bastionin lounaisnurkalta kaivanto laskeutui alas linnoituksen sisälle bastionin ja Utin portin välistä. Kuudes bastioni on Taavetin linnoituksen luoteisin bastioni ja se sijaitsee linnoituksen sitadellin eli sisälinnan länsipuolella. Bastionin luoteispuolella kaivanto meni uloimman puolustusmuurin läpi ja siinä ollut kivirakenne dokumentoitiin. Bastionin eteläpuolella kaivanto rikkoi aiemmin rekonstruoitua bastionin katvetielle johtavaa kulkuluiskaa.

Tutkimusraportti


NAANTALI, Manner-Naantali, osayleiskaava-alueen inventointi 16.-17.4.

Inventoija: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Naantalin kaupunki

Manner-Naantalin osayleiskaavan pohjoisosan arkeologisessa inventoinnissa tarkastettiin alueella sijaitsevat historiallisen ajan kylätontit ja etsittiin ennestään tuntemattomia esihistoriallisia ja historiallisen ajan kohteita. Inventointialue kattoi vanhat Soinisen, Vadjon, Immasen, Löytänen, Ladvon ja Vengan kylät Naantalin kaupungin pohjoispuolella. Inventointialueen laajuus on noin 6 km2. Inventoinnin tuloksena kaava-alueella dokumentoitiin em. kylätonttien lisäksi Immasen rakuunan torpan paikka. Löytänen kylä on lähes kokonaan autioituneena kylätonttina luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja muut kylät on merkitty muiksi kulttuuriperintökohteiksi. Kohteilla on arkeologista potentiaalia, sillä rakennuskanta on paikoilla vanhaa ja oletettavasti kylät ovat pysyneet samoilla mäillä koko historiansa ajan. Kylien historia ulottuu lähteiden perusteella ainakin 1200-1300-luvulle.

Inventointiraportti


OULU, Ainolanpuisto, kaivutöiden valvonta 13.-15.10.2015

Kenttätyönjohtaja: Terhi Tanska

Tilaaja: Oulun kaupunki

Ainolanpuistossa Plaatansaaren muinaisjäännösalueella tehtiin kevyenliikenteenväylän pohjustusten kaivinkonekaivun arkeologinen valvonta. Havaintojen perusteella alueen kulttuurikerrokset ovat hyvin ohuita, mutta laajalle alueelle ulottuvia ja melko hyvin säilyneitä. Valvonnassa dokumentoitiin peltomultakerroksen alapuolella mm. mahdollisesti 1600-luvun alussa saarella sijainneeseen kivääripajaan liittyvä kuonansekainen palokerros ja kaivanto sekä useita muita ohuita palokerrosalueita. Selkeimmät yhä paikallaan olevat rakennejäännökset havaittiin saaren kaakkoisosassa, jossa esiin tuli pieni osa muurattua tiilimuurirakennetta ja kaksi erilaista paalujäännöstä. Selkeitä suuria ja yhtenäisiä rakennekokonaisuuksia ei havaittu. Tämä johtunee ainakin osin konekaivusta, joka kaivumetodina soveltui alueen tutkimiseen erittäin huonosti.

Tutkimusraportti


OULU, Hallituskatu, Rantakatu, Kaarlenväylä, Autorannan parkkialue ja Kaupunginojan suun puisto, katutöiden arkeologinen valvonta 18.5.–20.7. ja 10.–11.8.2015

Kenttätyönjohtajat: Terhi Tanska ja Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Oulun kaupunki

Katutöiden kaupunkiarkeologista valvontaa tehtiin Hallituskadun, Rantakadun, Kaarlenväylän ja Kaupunginojan puiston alueilla. Alueella uusittiin hulevesiviemäröintiä ja vesijohtojärjestelmää sekä katualueiden pinnoitus vähintään 60 cm syvyyteen maanpinnasta ulottuen. Tutkimuksissa valvottiin myös viereisellä Autorannan parkkialueella tehtyjen hulevesiviemäröintitöiden kaivantojen kaivu sekä elokuun alussa Kaarlenväylän eteläpuoliselle tori-/jalkakäytäväalueelle kaivettujen valopylväs- ja puunistutusaltaiden kaivantojen kaivua. Tutkimusalue sijoittuu Oulun kaupungin vanhalle satama- ja torialueelle. Tutkimuksissa paljastui useita ranta-aittoihin, kivijalkaisiin makasiineihin, ja laitureihin sekä muihin rantarakenteisiin liitettäviä rakenneosia, mutta yksikään tutkimuksissa havaittu rakenne ei tullut esiin koko laajuudessaan. Stratigrafian ja löytöesineistön perusteella rakenteet ajoittuvat todennäköisesti 1700- ja 1800-luvuille sekä osin 1900-luvun alkuun.
Tutkimusraportti


OULU, Otto Karhin puisto, kaapeli- ja viemärikaivantojen arkeologinen valvonta, 12 pv touko-elokuussa 2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Oulun kaupunki

Valvonnassa tutkittiin Oulun ydinkeskustassa, vanhalla asemakaava-alueella sijaitsevan Otto Karhin puiston aluetta. Puisto on vanhojen karttojen perusteella ollut korttelialueena mahdollisesti 1600-luvun lopulta aina vuoden 1822 suurpaloon saakka. Tämän jälkeen alue on ollut puistona. Kaivutyöt liittyivät valaisinpylväiden sähkökaapelien uusimiseen sekä sillanperustusten uusimiseen. Kaivannot keskittyivät puiston itäpuoliskolle, mutta joitakin valvottuja kaivantoja oli myös länsipuolella Kaupunginojaa. Suurin yhtenäinen alue tuli pohjoisessa Hallituskadun reunalle. Useassa kaivannossa tavattiin paksu purkukerros, joka lienee peräisin vuoden 1822 palon jälkeen alueella tehdyistä raivaustöistä, jonka jälkeen alue jäi puistoalueeksi. Valvonnassa ilmeni, että kulttuurikerrokset olivat kaivutyömaan kohdalla suurimmaksi osaksi tuhoutuneita. Kaikkialla kaivu ei kuitenkaan ulottunut puhtaaseen pohjamaahan asti, joten paikoin mahdollisia kulttuurikerroksia saattaa olla jäljellä purkukerrosten alla. 

Tutkimusraportti


PIETARSAARI, Raatihuone, perustusten vahvistamistöiden arkeologinen valvonta, useita lyhyitä jaksoja elo-lokakuussa 2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Pietarsaaren kaupunki

Valvonta liittyi vuonna 1877 rakennetun raatihuoneen pahasti painuneiden perustusten vahvistamiseen. Kaivutyöt tapahtuivat rakennuksen ulkopuolella aivan seinän vieressä noin kolme metriä leveällä vyöhykkeellä. Lisäksi torin puolella olevan portaikon viereen kaivettiin koekuoppa. Valvottujen kaivualueiden pinta-ala oli yhteensä noin 200 m2. Raatihuone on perustettu leveälle kiviperustalle, jonka alimmat kivet ovat ainakin kahden metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Kiviperusta on leveimmillään torin puolella. Talon pohjoisseinustalla tätä perustaa on hajotettu modernien kaivantojen teossa. Rakennuksen perustuskaivannon länsipuolella havaittiin tien tai torin vesikouru ja mukulakiveystä. Tämän kiveyksen alla on säilynyt vielä vanhempia kerroksia ja ainakin yksi kivirakenne. Mukulakiveys lienee peittynyt vuoden 1835 palon jälkeen kun toria muokattiin ja raatihuonetta alettiin rakentamaan. Raatihuoneen itäpuolella vanhat kerrokset olivat säilyneet huonosti modernien putki- ja kaapelikaivantojen vuoksi.
Tutkimusraportti


PIETARSAARI, Tori, kaupunkiarkeologinen koekaivaus 27.4.-13.5. ja kaivaus 26.5.-30.7.2015

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola, p. 0295 33 6261

Tilaaja: Pietarsaaren Toripysäköinti Oy

Pietarsaaren torin länsiosaa sekä toria ympäröiviä katualueita tutkittiin kesällä 2015 lähes kolmen kuukauden ajan. Tutkimukset liittyivät pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Tutkittavan alueen laajuus oli noin 2200 m2. Pietarsaaren kaupunki on perustettu 1652. Nykyisen torin alueella on sijainnut varakkaiden porvareiden asuinkortteleita sekä raatihuone ja tori. Kaupunki on tuhoutunut tulipaloissa vuosina 1714 ja 1835. Jälkimmäisen suurpalon jälkeen torialuetta laajennettiin huomattavasti entisestä ja palossa tuhoutuneita asuinkortteleita jäi torin alle. Nyt toteutetuissa tutkimuksissa löydettiin useiden ko. tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten kivijalkoja ja kellareita. Osa kellareista oli säilynyt poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Tutkimuksissa löydettiin myös kaupungin vanhaa katuverkostoa sekä jäännöksiä kaupungin perustamisen aikaisista rakennuksista. Suurin osa löytöaineistosta on peräisin 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta, mutta joukossa on myös 1600-luvun esineistöä. 

Tutkimusraportin tekstiosa

Kartat

3D-mallit

Poistetut löydöt

Rakenneluettelo

Yksikköluettelo


PORVOO, Husholmen, neljän opastaulun perustuskuoppien kaivutyön valvonta lokakuussa 2015
Kenttätyönjohtaja: Vesa Laulumaa
Tilaaja: Bosgård Oy

PORVOO, Kulloo, Kilpilahti ja Mickelböle, kaava-alueiden inventointi, 10 pvää välillä 8.10.–4.11.2015

Inventoija: Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283

Tilaaja: Porvoon kaupunki
Kulloon, Kilpilahden ja Mickelsbölen alueille suunnitellaan uutta osayleiskaavaa, ja siihen liittyvänä selvitystyönä kaava-alueella tehtiin arkeologinen inventointi. Alueen koko oli 63 km2. Kaava-alueelta tunnettiin ennen inventointia 22 kiinteää muinaisjäännöstä, 10 muuta kulttuuriperintökohdetta, 29 mahdollista muinaisjäännöstä ja 8 kivikautista löytöpaikkaa. Mahdolliset muinaisjäännökset olivat historiallisten karttatietojen perusteella muinaisjäännösrekisteriin lisättyjä kohteita, lähinnä historiallisia asuinpaikkoja, joihin ei ollut tehty maastotarkastusta. Inventoinnissa tarkastettiin kaikki tunnetut kohteet ja määriteltiin mahdolliset muinaisjäännöskohteet joko kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tai muiksi kulttuuriperintökohteiksi. Inventoinnissa löytyi 8 uutta kohdetta, ne ajoittuvat keskiaikaan tai historialliseen aikaan, mm. asuinpaikkoja ja rajamerkkejä. Inventoinnin tuloksena alueelta tunnetaan nyt 30 kiinteää muinaisjäännöstä, 39 muuta kulttuuriperintökohdetta ja 8 kivikautista irtolöytöpaikkaa.
Inventointiraportti
Kohdekuvaukset


PÄLKÄNE, Laitikkala, kaapelilinjan inventointi 13.-14.4.2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy
Tarkkuusinventointia tehtiin maakaapelilinjauksella Laitikkalan kylätontin kohdalla, Ahtialan kuppikiven luona, Kyllönjoen rannalla, Kirkkokallion eteläpuolella Kukon talon ympäristössä sekä Niemi-Mikkolan röykkiön läheisyydessä. Arkeologinen valvonta tehtiin Unnaanmäentien varrella laakson pohjalla, missä vanha ja uusi tielinjaus poikkeavat toisistaan ja kaapelioja leikkasi vanhaa tielinjausta. Laitikkalan kylän taloihin todennäköisesti liittyviä liesikumpuja ja muita rakenteita on metsä- ja niittyalueella Unnaanmäentien eteläpuolella. Ennestään tunnettujen Ahtialan ja Niemi-Mikkolan kohteiden ympäristöstä ei saatu uusia havaintoja, mutta Kukon talon eteläpuolella todettiin pellolla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Samoin löydettiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä Unnaanmäentien varrelta sekä valvonnassa että pintalöytönä läheiseltä pellon pinnalta. Unnaanmäentien vanha linjaus näkyi valvonnassa epämääräisenä muutamia metrejä leveänä vyöhykkeenä, jossa oli erilaisia hiekka- ja hietakerroksia sekä pikkukiveystä. Leikkauksessa kerrokset ulottuivat noin 50 cm kyntökerroksen alapuolelle ja kaikkein alimpana oli ohut hiilikerros. Mahdollisesti maakerrokset ja kivet on ajettu paikalle tukemaan tietä laakson pohjalla, jossa maa on ympäristöään hieman kosteampaa.
Tutkimusraportti


RAUTJÄRVI, Tiiliruukki (Ometanmäki), historiallisen ajan kiviröykkiöiden kaivaus ja dokumentointi 19.-22.5.2015
Kenttätyönjohtaja: Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283

Tilaaja: Rautjärven kunta

Tiiliruukin alueen arkeologisissa kaivauksissa paljastettiin 20 kiviröykkiön pinta ja ne dokumentoitiin mittaamalla ja valokuvaamalla. Kaksi röykkiöistä kaivettiin puoliksi ja niiden pinta ja profiilit dokumentoitiin myös piirtämällä. Röykkiöalueet kartoitettiin tarkkuus-gps laitteella. Röykkiöiden koko vaihteli halkaisijaltaan 1,5 ja 4 metrin välillä, joukossa oli myös yksi noin 7 metriä pitkä kiviaitamainen röykkiö. Tutkitut röykkiöt olivat rakenteettomia eikä niissä ollut löytöjä. Ajoitettavaa materiaalia niistä ei myöskään löytynyt. Röykkiöiden ikää on vaikea arvioida, mutta röykkiökiveys ulottui muutamia kymmeniä senttimetrejä nykyisen maanpinnan alapuolelle, mikä viittaa siihen, että niillä on jonkin verran ikää - ne voivat olla ehkä 1800-luvulta. Ilmeisesti röykkiöiden ympärillä maankäyttö(viljely/laiduntaminen/metsänkäyttö) on ollut sen verran pitkäikäistä, että ympäröivä maanpinnan korkeus on hieman muuttunut ja varhaisin röykkiökiveys on nykyistä maanpintaa jonkin verran alempana.

Tutkimusraportti


SASTAMALA, valvonta ja koetutkimukset kaapelikaivulinjalla loka-marraskuussa 2015

Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola, p. 0295 33 6261

Tilaaja: Eltel Networks

Heinoontiellä suoritettu konekaivun valvonta liittyi sähkönsiirtoverkon maakaapelointisuunnitelmaan. Paikalla oli edellytetty tielinjan katkaisujen arkeologista valvontaa, koska nykyinen Heinoontie on osa keskiaikaista Ulvilasta Tammerkoskelle kulkenutta maantietä. Osia tielinjasta on merkitty vuoden 1644 maakirjakarttoihin. Valvontakohdista ei kuitenkaan havaittu keskiaikaiseen tiehen liittyviä kiinteitä rakenteita. Myös Koirakallion rautakautisen polttokenttäkalmiston, Koski (Teukku) -nimisen historiallisen ajan kylätontin, Louhilinna-Kotiranta -nimisen rautakautisen polttokalmiston ja asuinpaikan, Myllyvainion kivikautisen asuinpaikan ja Toijalan historiallisen ajan kylätontin lähialueiden sekä Pakasen kivikautisen irtolöytöpaikan tarkkuusinventoinnit ja konekaivun valvonnat liittyivät sähköverkon maakaapelointisuunnitelmaan. Inventointien tarkoituksena oli varmistaa, ettei kaapelin kaivutöissä vahingoiteta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tarkkuusinventoinnissa maapelointilinjoilla ei havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä.

Sastamala Heinoontie, valvontaraportti

Sastamala Koirakallio, inventointi- ja valvontaraportti

Sastamala Koski (Teukku), inventointi- ja valvontaraportti

Sastamala Louhilinna-Kotiranta, inventointi- ja valvontaraportti

Sastamala Myllyvainio ja Toijala, inventointiraportti

Sastamala Pakanen, inventointiraportti


SIPOO, Jontas, Antas, kylätontin rajaaminen 3. ja 7.12.2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6206

Tilaaja: Yksityinen maanomistaja

Hangelbyn historiallisen ajan kylän kahden talon (Jontas ja Antas) tonttimaalla tehtiin arkeologinen tarkkuusinventointi. Alueelle ollaan yksityisen maanomistajan toimesta suunnittelemassa ns. Jontaksen puutarhakylää ja alue asemakaavoitetaan. Inventoinnin tavoitteena oli kartoittaa ja rajata alueella mahdollisesti säilyneitä asutuskerrostumia. Tätä varten alueelle kaivettiin 32 kpl 50 x 50 cm:n kokoista koekuoppaa. Tutkimukset painottuivat Kalkkirannantien länsipuolella olevalle, muinaisjäännösrekisteriin merkityn muinaisjäännöksen aluerajauksen sisälle talon pihapiiriin, mutta muutama koekuoppa tehtiin myös hieman rajauksen ulkopuolelle alueelle, jonne kaavassa on suunniteltu uutta rakentamista. Talon pihamaalla maaperä oli yleensä hiekka- tai hietamultaa, joka oli väriltään monin paikoin mustaa. Monessa paikassa maa oli selvästi sekoittunutta. Yhdessä koekuopassa mullan ja sen alla olevan puhtaan hiekkakerroksen alla oli hiilensekainen tumma kerros, joka saattaa olla kulttuurikerroksen jäännös. Koekuopista ei löytynyt mitään varmasti 1800-lukua vanhempaa esineistöä. Löydöt ovat liitupiipun varren katkelma, kivisavikeraamisen ns. seltteripullon pala, punasavikeramiikkaa, fajanssia, posliinia, lasia, rautaa ja luuta. Tuloksena on, että tutkitulla alueella ole suojelua vaativaa kiinteää muinaisjäännöstä.

Tutkimusraportti


TORNIO, Välikatu 9, kaivutöiden kaupunkiarkeologinen valvonta 2.-5.11.2015

Kenttätyönjohtaja: Terhi Tanska

Tilaaja: JH Rak-Konsult Oy

Tontti sijaitsee Tornion kaupungin vanhalla asemakaava‐alueella, minkä vuoksi tontille suunnitellun
uudisrakennusten perustusten kaivu vaati arkeologista valvontaa. Valvonnassa tehtyjen havaintojen perusteella parhaiten säilyneet kulttuurikerrokset ja mahdolliset rakennejäännökset sijoittuivat tontin piha‐alueille tontin keskiosaan, aivan tontille rakennettavan uudisrakennuksen perustuskaivannon koillisreunan tuntumaan, sekä tontin lounaisreunalle Välikadun vierelle. Tutkimuksissa paljastuneet rakennejäännökset ja kulttuurikerrokset olivat hyvin ohuita ja katkelmallisia. Selkeimmät yhä paikallaan olevat mahdolliset rakennejäännökset havaittiin tutkimusalueen koillisprofiilissa, josta paljastui kaksi vierekkäistä mahdolliseksi maakellarikuopaksi tulkittua kuoppajäännöstä. Molemmat jatkuivat selkeästi tutkimusalueen ulkopuolelle kaivamattomaan maahan ja ajoittuvat löytöesineistön perusteella todennäköisesti 1700‐tai 1800‐luvuille.

Tutkimusraportti


VIROLAHTI, Kasettelevakangas 2, kivikautisen asuinpaikan ja keskiaikaisen hiilimiilun kaivaus 18.-22.5.2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen, p. 0295 33 6202

Tilaaja: Liikennevirasto

Kasettelevakangas 2 -niminen kivikautinen asuinpaikka löytyi huhtikuussa 2015. Arkeologiset kenttäpalvelut teki toukokuussa 2015 kohteella viikon mittaisen pelastuskaivauksen, jossa kaivettiin kaksi kaivausaluetta eri tasanteilla. Lisäksi alueelle tehtiin koekuoppia ja mäen länsireunalla tutkittiin matalaa kuopannetta. Yhteensä kaivettiin noin 60 m2. Ylemmältä asuinpaikalta löytyi pelkästään kvartsia eikä siellä ollut mainittavaa kulttuurikerrosta. Kvartsin joukossa on kuitenkin kaksi kaavinta. Alemmalta asuinpaikalta löytyi kvartsin lisäksi pari palaa palanutta luuta, kivilaji-iskos ja hioinlaa’an katkelma. Alueella oli ruskeaa likamaata. Mäen länsireunalla ollut kuopanne paljastui hiilimiiluksi, jossa oli hiiltynyttä, työstettyä puuta. Kivikautinen asuinpaikka ajoittuu väljästi mesoliittiselle kivikaudelle, n. 8500-5500 eKr. väliselle ajalle rannansiirtymiskronologian perusteella. Hiilimiilu ajoittuu radiohiiliajoitusten perusteella 1300-1400–luvulle.

Tutkimusraportti


VIROLAHTI, Lakiasuo, korsu 67:n dokumentointi 27.-28.4.2015

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen ja Vesa Laulumaa, p. 0295 33 6283

Tilaaja: Liikennevirasto
Haminan ja Vaalimaan välille rakennetaan uutta moottoritietä. Virolahden Saarasjärven linjauksen ja eritasoliittymien kohdalla on vaikutusta alueen linnoiterakenteisiin. Salpalinjaan kuuluva teräsbetoninen majoituskorsu nro 67, kenttälinnoitteita ja panssariestettä on jäämässä rakennettavan tien ja liittymien alle, joten korsu 67 valokuvattiin ja laserkeilattiin. Laserkeilauksen suoritti Geocom Oy. Laserkeilauksen pohjalta tehtiin korsun pohjapiirros ja kaksi poikkileikkausta. Korsun dokumentoinnin lisäksi kartoitettiin läheiset kenttälinnoitteet (juoksuhautoja ja tuliasemia) ja panssarieste niiltä osin kuin ne tulevat tuhoutumaan moottoritietä rakennettaessa.
Tutkimusraportti



 



Sivukartta



Sivu päivitetty 18.7.2017
© Museovirasto