Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Arkeologisten kenttäpalveluiden tilaustutkimukset 2016


Oulun Liiketalon kaivaukset 2016.
Oulun Liiketalon kaupunkiarkeologiset kaivaukset 2016.
Kenttätyökohteet kunnittain:


ESPOO, Kalmari - Kunnarla, kylätonttien esitutkimukset ja kaivaukset kevyen liikenteen väylän linjauksella 12.–28.9.2016
Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo
Tilaaja: Espoon kaupunki
Espoon Gunnarsbyssä tehtiin syyskuussa 2016 tutkimuksia, koska Espoon kaupunki suunnittelee kevyenliikenteen väylän rakentamista Kalmarin ja Kunnarlan välille maanteiden 11337 ja 11343 viereen. Suunniteltu tielinja kulkee Gunnarsbyn ja Gunnarbyn Pohjoisen talon muinaisjäännösalueiden poikki ja sivuaa Backbytä. Koetutkimusten tarkoituksena oli selvittää, onko kevyenliikenteen väylän alueella säilynyt historiallisen ajan kylätontteihin liittyviä rakenteita tai kulttuurikerroksia. Gunnarsbyssä oli säilynyt todennäköisimmin 1500-luvulle ajoittuva liesirakenne. Tämä tutkittiin kokonaisuudessaan heti koekaivausten perään. Gunnarsbyn Pohjoisen talon alueella todettiin koetutkimuksissa kylän 1700-luvun asutukseen liittyvä uuninpohja, joka saatiin tutkittua kokonaisuudessaan jo koekaivausten aikana. Lisäksi kylätontilta kartoitettiin myös tätä nuorempia kivijalkoja ja kellarikuoppia, jotka eivät ulottuneet suunnitellulle kevyenliikenteen väylälle. Osa Pohjoisen talon alueesta todettiin tuhoutuneeksi myöhemmän maankäytön johdosta. Backbyn kohdalla ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä. Tielinja kulkeekin tällä kohdin melko kaukana vanhasta kylätontista.
Tutkimusraportti

ESPOO, Kirkkojärvi, Naapurinmäentie, kevyen liikenteen sillan paikan arkeologinen prospektointi 6.10.2016
Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto
Tilaaja: Espoon kaupunki
Espoon Kirkkojärven eteläosaan suunnitellaan kevyenliikenteen siltaa. Kuivatetun järven rannoilta tunnetaan useita esihistoriallisia ja historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä viime aikoina metallinetsinharrastuksessa löytyneitä rautakautisia ja varhaiskeskiaikaisia löytöpaikkoja. Siksi suunnitellun sillan penkereen ja raitin alle jäävät alueet Turunväylän pohjois- ja eteläpuolella prospektoitiin metallinetsintä hyödyntäen. Työ toteutettiin yhteistyössä metallinilmaisinharrastajan kanssa. Suunnitelma-alueelta ei tullut esiin arkeologisesti kiinnostavia löytöjä tai havaintoja.
Tutkimusraportti

ESPOO, Kulmakorpi 1, asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 28.4.2016
Inventoija: Satu Koivisto
Tilaaja: Espoon kaupunki

Hankealue sijaitsee Länsi-Espoossa Nupurintien (Mt 110) varressa. Paikalle suunnitellaan uutta työpaikka-aluetta, joka edellyttää kallion louhintaa, louheen murskausta ja murskeen poistoa noin 40 ha alueelta. Alueella on tällä hetkellä motocross-rataa ja metsää. Inventointialueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa käytiin systemaattisesti läpi koko hankealue lukuun ottamatta motocross-rataa sekä alueen itäosan vanhaa teollisuusaluetta. Hankealueelta ei löytynyt uusia muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita.
Tutkimusraportti

ESPOO, Matinkylä, Mattbyn kylätontin tarkkuusinventointi elokuussa 2016
Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto

Tilaaja: Espoon kaupunki
Espoon kaupunki suunnittelee Matinkylässä sijaitsevan Mattbyn keskiaikaisen kylätontin läheisyyteen uutta kevyenliikenteen siltaa. Uuden Mattlidenin sillan länsipää tulee sijoittumaan Matinkartanontien ja Nelikkotien kulmassa sijaitsevalle muinaisjäännösalueelle. Kylätonttia on inventoitu viimeksi vuonna 2005, jolloin sen arvioitiin olevan hyvin säilynyt ja tutkimuksellisesti arvokas. Sillan tukipilareiden paikoilla ja liityntäalueella tehtiin yhden päivän ajan arkeologisia koekaivauksia, joissa rakennettavalle alueelle avattiin koneellisesti kaksi tutkimusaluetta. Kaivausten tulosten ja historiallisten karttojen perusteella alue on ollut ilmeisesti kylän vanhaa peltoa, eikä paikalta löytynyt arkeologisesti kiinnostavia kerrostumia tai löytöaineistoa.
Tutkimusraportti

ESPOO, Nedergård, Vihdintien ja Lahnuksentien risteys, kivikautisen löytöpaikan tarkkuusinventointi 22.11.2016
Inventoija: Petro Pesonen
Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus
Tiesuunnitelma koskee maantien 120 (Vihdintie) parantamista maanteiden 1324 (Lahnuksentie) ja 11365 (Vanha Lahnuksentie) liittymän kohdalla. Suunniteltu ajokaista on linjattu kulkevan suunnilleen vasarakirveen puolikkaan KM 15800 löytöpaikan kohdalle. Inventointialue on historiallisten karttojen perusteella ollut ainakin 1700-luvun lopulta lähtien peltoa. 1700-luvulla alueelta on löydetty toinenkin vasarakirves (KM 2346:87), jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei kuitenkaan tiedetä. Inventoinnissa alueen todettiin olevan kosteaa savipeltoa, eikä pellon pinnan tarkastelussa tai koekuopissa havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan tai muuhun esihistorialliseen toimintaan viittaavaa.
Inventointiraportti

HAMINA, Sataman Hillonlahden pohjoispuolinen laajennusalue, arkeologinen inventointi kesäkuussa 2016
Inventoija: Petro Pesonen
Tilaaja: Haminan kaupunki
Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hillon ja Syväsataman kaupunginosissa sekä Summan kylän alueella, ja se liittyy tarpeeseen laajentaa Haminan satama-aluetta Hillonlahden pohjoispuoliselle alueelle. Tehtävään kuului asemakaavan muutosalueen maa-arkeologinen inventointi ja lisäksi tuli tarkastaa alueella sijaitsevat tunnetut kohteet. Maastotöiden aikana koko alue käveltiin läpi, ennestään tunnetut kohteet tarkastettiin ja uusia etsittiin pintahavaintojen ja koekuopituksen avulla. Inventoinnissa löytyi yksi ennestään tuntematon kuoppakohde Petkelvuoren eteläpuolelta, kuitenkin hieman kaava-alueen ulkopuolelta. Ennestään tunnettujen kohteiden Savilahdenvuori 1-3 sijainti ja rajaukset tarkastettiin. Savilahdenvuori 1 on tulkittu pronssikautiseksi hautaröykkiöksi, Savilahdenvuori 2 historiallisen ajan rajamerkiksi ja Savilahdenvuori 3 historiallisen ajan röykkiöksi, mahdollisesti kivien varastointipaikaksi. Aiemmin tuhoutuneeksi väitetty Hillon (Hillnäs) historiallisen ajan kylänpaikka on tämän inventoinnin perusteella edelleen olemassa oleva kiinteä muinaisjäännös.
Inventointiraportti

HAMINA, varuskunta-alue, hallin rakennuspaikan koekaivaus 23.–26.8.2016
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen
Tilaaja: Puolustushallinnon Rakennuslaitos
Tutkittava alue on osittain Vehkalahden vanhan asemakaava-alueen rajatulla muinaisjäännösalueella ja se on osa Haminan Linnoituksen muinaisjäännösaluetta. Tutkimusalue oli Haminan linnoituksen itäreunalla olevan varuskunta-alueen sisällä. Suunnitelman mukaan nykyisen vajan eteläpuolelle rakennetaan uusi kalustovaja ja sille tarvitaan myös uusia kaapelikaivantoja. Koekaivauksessa selvitettiin, onko hankealueella kiinteää muinaisjäännöstä. Suunnitellulle rakennuspaikalle sekä maakaapelointilinjoille kaivettiin koneellisesti koeojia. Niissä havaitut rakenteet ovat peräisin 1900-luvun alun varuskuntarakennuksista. Koekaivaukselta saadut irtaimet esinelöydöt eivät myöskään viittaa ”venäläisaikaa” vanhempaan toimintaan: pronssiristi ja liitupiipun katkelmat ovat todennäköisesti 1900-luvun alun venäläisen sotaväen jälkeensä jättämiä.
Tutkimusraportti

HANKO, Koverhar, asemakaava-alueen inventointi 22.-23.9.2016
Inventoijat: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa
Tilaaja: Sito Oy
Koverharin asemakaava-alueella ei havaittu muinaismuistolain määrittämiä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta löytyi sen sijaan noin 120 toisen maailmansodan aikaista linnoituslaitetta, jotka liittyivät 1940–41 Hankoniemellä ja sen ympäristössä sijainneeseen Neuvostoliiton tukikohtaan. Tutkittavalla alueella sijaitsee taistelu- ja yhdyshautoja, tuliasemia, korsuja ja ajoneuvosuojia sekä panssarivaunun kaivantoesteitä.
Inventointiraportti

HANKO, Koverhar, yleiskaava-alueen inventointi 21.11.-2.12.2016
Inventoija: John Lagerstedt
Tilaaja: A-Insinöörit Oy
Koverharin yleiskaavan suunnittelualueella sijaitsee runsaasti toisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, jotka liittyivät 1940–41 Hankoniemellä ja sen ympäristössä sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan puolustamiseen sekä suomalaisten rakentamia varustuksia, jotka liittyvät tukikohdan vastaisen rajan varmistamiseen. Tutkittavalla alueella on noin 530 tuliasemaa, korsua, suojaa tai rakennetuksi tulkittua kuoppaa sekä taisteluhautaa 33 km, panssarivaunun kiviestettä 1,9 km ja panssarivaunun kaivantoesteitä 9,8 km. Parakinkuoppia on 44 kpl ja maastossa erottuvia telttamajoitusalueita 4 kpl. Alueella on lisäksi satoja erilaisia tunnistamattomia pienikokoisia kuoppia, jotka saattavat olla joko rakennettuja korsujen tai tuliasemien kuoppia, ansakuoppia tai kranaattien ja pommien aiheuttamia räjähdyskuoppia. Inventointialueella sijaitsee lisäksi aikaisemmin löydetty, esihistorialliseksi arvioitu kiviröykkiöryhmä sekä kolme hiilimiilua, joista kaksi löytyi tämän inventoinnin yhteydessä.
Inventointiraportti

HANKO, Lappohja, kaava-alueen maa- ja vesialueiden inventointi
Inventoijat: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa, vedenalaisinventointi Rami Kokko
Tilaaja: Sito Oy
Lappohjan asemakaavan suunnittelualueelta ei löytynyt muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta siellä kartoitettiin noin 70 toisen maailmansodan aikaista linnoituslaitetta, jotka liittyvät 1940–41 Hankoniemellä ja sen ympäristössä sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan puolustamiseen. Tutkittavalla maa-alueella sijaitsee taistelu- ja yhdyshautoja, tuliasemia ja korsuja. Alueella tehtiin myös arkeologinen vedenalaisinventointi, jonka toteutti ARK-sukellus. Tutkitulta alueelta ei löydetty vedenalaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavan suunnittelualueella sijaitsee kuitenkin kaksi alle 100 vuotta vanhaa hylkyä, jotka ovat muita kulttuuriperintökohteita.
Inventointiraportti

HELSINKI, Haaga, Kivihaka, ensimmäisen maailmansodan aikaisten luolien inventointi joulukuussa 2016
Inventoija: John Lagerstedt
Tilaaja: Destia Oy
Kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista luolaa G6 ja G7 inventoitiin rakennushankkeen vuoksi. Inventoinnissa selvisi, että luolat olivat toimineet Viaporin linnoitukseen kuuluneen ensimmäisen
maailmansodan aikaisen maarintaman taustalla hajautetusti sijoitettuihin ampumatarvikkeiden
täydennysvarastoluoliin. Luolien eteen on johtanut aikoinaan yhdystie Turun maantieltä. Luolien sisäänkäyntien edessä olleita kalliorotkoja on laajennettu vuosien 1997 ja 2007 välisenä aikana. Luolat itsessään ovat lähes alkuperäisessä, ensimmäisen maailmansodan aikaisessa asussaan betoniseinineen, -lattioineen ja teräsovineen.
Inventointiraportti

HELSINKI, Itä-Villinki, arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi
7.–9.9.2016
Inventoija: Satu Koivisto ja John Lagerstedt
Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt
Viaporin meri- ja maalinnoitusketjun ulompaan linjaan kuuluva Itä-Villinki on ollut pitkään puolustusvoimien käytössä, mutta Senaatti-kiinteistöt on hiljattain aloittanut selvitykset saaren jatkokäyttöä varten. Tämän vuoksi sen muinaisjäännökset ja maailmansotiin liittyvät sotahistorialliset rakenteet inventoitiin ja kartoitettiin. Inventoinnin tuloksena saatiin ajantasaista tietoa Itä-Villingin muinaisjäännöksistä ja muista kulttuuriperintökohteista sekä niiden paikkatiedot ja määritykset täsmentyivät. Kaikki inventoidut kohteet liittyvät maailmansotien aikaisiin linnoitteisiin ja rakennuksiin. Kohteista 26 on ensimmäisen maailmansodan aikaiseen linnoittamiseen liittyviä, jotka luokitellaan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ja yhdeksän itsenäisyydenajan rannikkolinnaketoimintaan liittyviä linnoitteita, jotka lukeutuvat muiksi kulttuuriperintökohteiksi.
Inventointiraportti

HELSINKI, Kuninkaantammi, rautakaivosten tyhjentäminen ja dokumentointi 6.-9.6.2016
Kenttätyönjohtaja: Vesa Laulumaa
Tilaaja: Helsingin Asuntotuotantotoimisto
Asuntorakentamiseen osoitetulla alueella sijaitsee Kaarelan-Kårbölen läntiset kaivokset -niminen historiallisen ajan rautakaivos, joka on muinaismuistolain rauhoittama. Rautamalmiesiintymät löytyivät vuonna 1746, mutta kaivostoiminta avolouhoksissa alkoi vasta vuonna 1836 ja päättyi malmin ehtyessä vuonna 1842. Säilyneiden tietojen mukaan malmia louhittiin noin 100–150 tonnia. Paikalla on kaksi pienempää ja yksi isompi kaivoskuoppa sekä niiden ympärillä useita louhintajätekasoja. Noin viikon kestoisissa kenttätöissä kaivoskuopat tyhjennettiin vedestä ja niiden pohjalla oleva maa-aines ja roskat poistettiin kaivinkoneella ja kuopat pumpattiin tyhjäksi vedestä. Kuopat osoittautuivat luultua syvemmiksi isoimman kuopan ollessa noin 7 metrin syvyinen. Tyhjennetyt kaivoskuopat ja niihin liittyvät louhintajätekasat dokumentoitiin valokuvaamalla ja laserkeilaamalla.
Tutkimusraportti

HELSINKI, Maununneva, 1. maailmansodan aikaisen tykkitien arkeologinen dokumentointi 4.-7.7.2016
Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo
Tilaaja: Jääkenttäsäätiö
Kaarelan Maununnevalla sijaitsevan, 1915–18 välisenä aikana rakennetun tukikohta XIX:1:n alueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia aluetta koskevan jäähallisuunnitelman vuoksi. Tutkimuksissa kartoitettiin paikalla sijaitseva tykkitie, tykkiasema sekä metsässä sijaitsevia painanteita. Tykkitiehen tehtiin kolme poikkileikkausta, joiden profiilit dokumentoitiin. Lisäksi dokumentoitiin tien koillispäädyssä sijaitseva kääntöpaikka tai risteys. Paikalla sijaitsevasta tykkiasemasta on säilynyt maahan kaivettu yhdyshauta, jota on tuettu osin muuratuilla kivillä ja kaksi tuliasemakuoppaa, joista pohjoisemman sivussa on romahtanut suojatila.
Tutkimusraportti

HELSINKI, Suomenlinna, rakennustöihin liittyvien kaivutöiden arkeologisia valvontoja (B 17, C 83, C 86, Fersén), huhti-lokakuu 2016
Kenttätyönjohtajat: Petro Pesonen, Satu Koivisto
Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta
Tutkimusraportti B 17 alapohjan kunnostustöiden arkeologinen valvonta
Tutkimusraportti C 83 rakennuksen seinustan koekaivaus
Tutkimusraportti C 86 rakennuksen seinustan kaivutyön valvonta
Tutkimusraportti Tenalji von Fersénin hissikuilun kaivutyön valvonta

HELSINKI, Suomenlinna, Kustaanmiekka, romahtaneen patteri 3:n maavallin ja tukimuurin tutkiminen ja dokumentointi 8.-12.8.2016
Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo
Tilaaja: Suomenlinnan hoitokunta
Patterin 3 eli nk. säiliöpatterin oikean sivun sisäpuolen sortuma oli tapahtunut huhtikuussa ja sen mukana oli lähtenyt liikkeelle sekä vallin maakerroksia että näkyvissä ollutta tukimuuria. Sortumasta oli tullut esiin patterin eri vaiheisiin liittyviä kerrostumia ja rakenteita, joita tutkimuksissa pyrittiin ajoittamaan. Lisäksi selvitettiin vallin rakennetta. Tutkimuksessa todettiin, että oikean sivun vanhin muurirakenne ajoittuu ainakin 1830-luvulle, mahdollisesti jo tätäkin aikaisemmaksi Ruotsin vallan ajalle. Lisäksi paikalla todettiin luultavasti 1860-luvulla rakennettu muurin pätkä, ja vallissa havaittiin sen alkuperäinen maanpinta, jota on korotettu 1880. Sortuman aiheuttajaksi näyttivät vahvistuvan vallissa olevat useat myyränkolot, jotka ovat heikentäneet yhdessä sadevesien kanssa hiekkaista rakennetta.
Tutkimusraportti

HELSINKI, Suomenlinna, Länsi-Musta, kaapelikaivaustyön arkeologinen valvonta 7.6.2016
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen
Tilaaja: Relacom
Suomenlinnan linnoituksen Länsi-Mustalla tehtiin arkeologista valvontaa saaren pohjoisrannalle tulevan uuden merikaapelin asennustöiden yhteydessä. Arkeologisena tavoitteena oli selvittää, onko kaapelin alueella mahdollisesti vanhoja rakenteita tai kulttuurikerrosta. Kaivutyön yhteydessä ei paljastunut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Koko maa-aines vaikutti täytemaalta. Myös karttojen perusteella voidaan päätellä, että nykyinen rantaviiva on paljon vanhaa suorempi ja ilmeisesti rantaa on täytetty voimakkaasti 1800-luvun lopulta alkaen. Mahdollisesti rannassa tavatut puujäänteet ovat peräisin 1800-luvulla rakennetusta laiturista. 
Tutkimusraportti

HELSINKI, Vuosaari, 1. maailmansodan aikaisen tukikohdan koekaivaus ja dokumentointi 6.-10.6.2016
Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto
Tilaaja: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Asemakaavan muutosalueella on ollut ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen itäisen puolustuslohkon tukikohdan I tykkipatteri 62, johon liittyvien maanalaisten rakenteiden sijaintia, laajuutta ja säilyneisyyttä selvitettiin maavastusmittauksella ja koekaivauksin Kallvikintien ja Neitsytsaarentien kerrostalojen välisellä puistomaisella kaistaleella. Kumpareen laen tuntumasta löytyi kaivauksissa suurehko maanalainen betoninen suojahuone, joka on liittynyt tykkipatteriin. Patterin rakenteita on tasattu ja haudattu täyttömaakerroksin ilmeisesti läheisten kerrostalojen rakentamisen yhteydessä 1960-luvulla. Suuri osa patterista on todennäköisesti jäänyt myös läheisen Kallvikintien alle. Suojahuoneen osat paljastettiin ja kartoitettiin VRS-GPS -laitteella sekä takymetrillä ja ne dokumentoitiin digitaalisin valokuvin ja 3D-kuvin.
Tutkimusraportti

HÄMEENLINNA, Hämeen linna, vallihaudan korjaustöiden ym. kaivutöiden arkeologinen valvonta, eripituisia jaksoja toukokuusta syyskuuhun 2016
Kenttätyöjohtaja: Katja Vuoristo
Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt
Hämeen linnan vallihaudan restaurointityöt sekä linnan pohjoispuolen alueen kunnostustyöt aloitettiin vuonna 2013. Vallihauta on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, ja sitä on purettu, kunnostettu ja rakennettu uudelleen vuosien saatossa. Osa vallista ja vallihaudasta on säilynyt lähes alkuperäisenä, mutta muureissa on havaittavissa pullistumia sekä kivien irtoamisia, minkä vuoksi rakenteita joudutaan kunnostamaan. Vuoden 2016 arkeologiset tutkimukset keskittyivät eteläisen 3. puolibastionin ja pohjoisen 1. puolibastionin alueille. 3. puolibastionin kohdalle tehtiin eskarppimuurissa olleen pullistuman kohdalle koetutkimusalue, jonka tarkoituksena oli selvittää alkuperäisen muurin sekä maavallin rakennetta samalla kun vauriokohta korjataan. 1. puolibastionin edustalla valvottiin vallin reunalle pystytettävien aidantolppien sekä sadevesiviemärikaivannon kaivuita. Aidantolpat sijoittuivat vallihaudan kontreskarppimuurin viereen ja tämä alue todettiin sekoittuneeksi. Myös viemärikaivannon alueella oli useassa kohdassa täytekerroksia, joiden alta tuli esiin puhdas pohjamaa, mutta paikalla todettiin myös purettuun raveliiniin liittyviä muurirakenteita. Samalla saatiin selvyys, että vuonna 2015 arkeologisessa valvonnassa havaittu kivirakenne kuului raveliiniin liittyvään vallihautaan.
Tutkimusraportti

HÄMEENLINNA, Vanhankaupunginkatu 11, kaukolämpötyömaan valvonta 5. ja 7.9.2016
Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo
Tilaaja: Kruunuasunnot Oy
Arkeologinen valvonta tehtiin Hämeenlinnan vanhan asemakaava-alueen alueella osoitteessa Vanhankaupunginkatu 11, koska paikalla sijaitsevan entisen soittokunnan taloa ollaan kunnostamassa. Paikalla valvottiin rakennuksen uuteen sisäänkäyntiin sekä kaukolämpöliittymään liittyviä kaivuita. Kaivetuilla alueilla ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Tutkimusraportti

HÄMEENLINNA, Vanhankaupunginkatu 11, kaapelikaivaustyömaan valvonta 7.-8.11.2017
Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola

Tlaaja: Empower TN Oy
Uusien tietoliikennekaapelien asennus tehtiin Tampereentien ja SA:n myymälän lähellä sijaitsevalta jakokaapilta Vanhankaupunginkatu 11 takana olevalle jakokaapille ja sieltä Kenraalintalolle. Hanke liittyy kiinteistön kunnostukseen. Asennus tehtiin ujuttamalla uusi kaapeli jo olemassa olevaan suojaputkeen. Asennuksen vaatimat kaivutyöt tehtiin arkeologien valvonnassa. Kaikki kuusi kaivantoa osuivat jo kertaalleen kaivettuihin kohtiin, joten valvonnassa ei havaittu historiallisen ajan kulttuurikerroksia eikä saatu talteen löytöjä.
Tutkimusraportti

JUVA, Savilampi, tarkkuusinventointi 8.-9.9.2016
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen
Tilaaja: Liikennevirasto
Tarkkuusinventointi tehtiin valtatien 5 itäpuolisessa metsärinteessä. Tavoitteena oli kartoittaa ja dokumentoida paikalla sijaitsevat kivirakenteet sekä tutkia koekuopin kohteen maaperää ihmistoiminnan ja mahdollisten viljelyhistoriallisten merkkien havaitsemiseksi. Suurin osa kohteesta on jäämässä parannettavan valtatie 5:n alle. Tutkimus toteutettiin kartoittamalla alueella olevat kivirakenteet takymetrillä ja kaivamalla alueella 11 koekuoppaa. Lisäksi mitattiin 19 kiviröykkiötä, jotka ovat selvästi raivausröykkiöitä. Vain yhdessä koekuopassa näytti olevan mahdollisia viljelystä kertovia merkkejä. Kuopasta otetusta maanäytteestä ei kuitenkaan löytynyt viljan jyviä tai muita viljelyyn liittyviä kasvinjäänteitä. Viimeistään 1800-luvun alussa asutettu Savilammen torppa on pihapeltoineen ollut noin 200 metriä tutkitun alueen eteläpuolella. On hyvin mahdollista, että kiviaidat ja -röykkiöt liittyvät torpan toimintoihin. Savilammen asutus on ollut olemassa vielä ainakin vuonna 1923, mutta hävinnyt vuoteen 1969 mennessä.
Tutkimusraportti

KAJAANI, Keskustaajaman osayleiskaava-alue, arkeologinen inventointi 27.6.-1.7.2016
Inventoija: Vesa Laulumaa
Tilaaja: Kajaanin kaupunki
Keskustaajaman inventointialue oli kooltaan 4801 ha, sen lisäksi inventoitiin Kuninkaanniemen (368 ha) ja Äkälänniemen (153 ha) osayleiskaava‐alueet. Inventointialueelta tunnettiin ennestään 9
muinaisjäännöskohdetta, joista tarkastettiin 7. Kajaanin linnaa ja Kajaanin vanhaa asemakaava‐aluetta ei
tarkastettu. Tarkastettujen kohteiden aluerajauksiin tuli muutamia tarkennuksia, mm. Kontiosaaren
pyyntikuoppa‐alue osoittautui aiempaa isommaksi. Uusia kohteita inventoinnissa löytyi 11 kpl. Näistä
tervahautoja on 6, 1800‐luvulla veneenvetoon rakennettuja möljiä 2, kanavia 1 ja ajoittamattomia
kuoppakohteita (mahdollisesti pyyntikuoppia) 1 sekä kellareita 1. Alueen potentiaali esihistoriallisten kohteiden suhteen osoittautui pieneksi. Inventoinnissa löydetyt kohteet liittyvät lähinnä takamailla historiallisella ajalla harjoitettuihin elinkeinoihin, kuten tervanpolttoon.
Inventointiraportti

KIRKKONUMMI, Lapinkylä, kylätontin kaivaus 17.-28.10.2016
Kenttätyönjohtaja: Katja Vuoristo
Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus
Uuden jalankulku- ja pyörätien rakentamista suunnitellaan maantien 1130 varteen Kirkkonummen Lapinkylän kohdalla. Suunnitellulla tiealueella sijaitsee Lappbölen historiallinen kylätontti. Paikalla tehtiin vuonna 2015 koekaivaus, jonka yhteydessä havaittiin merkkejä kulttuurikerroksista sekä vanhoista rakenteista. Tutkimukset jatkuivat vuoden 2016 lokakuussa, jolloin suunnitellun kevyenliikenteen väylän alueelle avattiin muinaisjäännösalueen kohdalle kaivausalue. Kaivauksissa todettiin 1800-luvun loppupuolelle ja 1900-luvun alkuun ajoittuva rakennuksenpohja, johon liittyi leivinuuni. Lisäksi todettiin tätä vanhemman rakennuksen kivijalkaa, joka ajoittunee 1700-luvulle. Paikalla oli ohuita kulttuurikerroksia, joista suurin osa ajoittuu löytöjen perusteella vasta 1800-luvulle, mutta paikalta saatiin talteen myös 1500–1600-luvulle ajoittuvia rahoja. Alueella on sijainnut viimeisimpänä tiettävästi navetta, johon luultavasti liittyivät kaivausalueella sijaitsevat suurista kivistä koostuvat rakenteet. 
Tutkimusraportti

KIRKKONUMMI, Pappilanmäki, kaapelikaivutyön valvonta 7.10.2016

Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto
Tilaaja: Elisa Oyj
Kirkkonummen Pappilanmäellä sijaitsevien muinaisjäännösten alueelle asennettiin uusi jakokaappi. Pappilan Kiukaisten kulttuurin aikainen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pappilan välittömässä läheisyydessä molemmin puolin sen läpi kulkevaa tietä. Pappila (Prästegården) on historiallinen kylänpaikka, joka sijoittuu vanhojen karttojen perusteella johonkin pappilan ympäristöön. Jakokaapin asennusta ja siihen liittyvien kaapeleiden kaivutyötä tehtiin arkeologien valvonnassa suppealla alueella tien molemmin puolin. Valvottavista kaivannoista ei tullut esiin arkeologisia löytöjä tai rakenteita vaan tien reuna-alueet oli jo ainakin kertaalleen kaivettu aiemmin auki.
Tutkimusraportti

KIRKKONUMMI, Veikkola Laguksenpuisto, kylätontin tarkkuusinventointi 21.12.2015, 8.4., 18.4. ja 20.4.2016.

Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen
Tilaaja: Suomen Mielenterveysseura
Veikkolan historiallisen ajan kylän tonttimaan alueelle on kaavoitettu asuntorakentamista. Alueella on kaksi huvilarakennusta ja vanha Nedergårdin tilaan kuulunut pää- tai sivurakennus. Alueella on toiminut 1900-luvulla Veikkolan parantola. Veikkolan kylän muinaisjäännösalue on aiemmin karttojen ja rakennehavaintojen perusteella rajattu alueen länsiosassa olevalle mäelle. Tarkkuusinventoinnissa alueelle kaivettiin 46 koekuoppaa. Keskeisimmät havainnot ovat, että mäellä ei liene muinaismuistolain tarkoittamaa muinaisjäännöstä, vaan rakenteet ovat nuorempaa perua. Vanhempaan asutukseen viittaavia havaintoja saatiin sen sijaan tästä itään olevan piha-alueen koekuopista. 
Tutkimusraportti

KOKKOLA, Isokatu 22, kaupunkiarkeologinen koekaivaus 24.-28.10.2017
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen
Tilaaja: ORJT-Invest Oy
Arkeologisia koetutkimuksia tarvittiin, koska Kokkolan vanhalla asemakaava-alueella sijaitsevalla tontilla oli palanut rakennus ja tarkoitus on teettää asemakaava uuden rakennuksen rakentamiseksi. Koetutkimusten tarkoituksena oli selvittää, onko tontilla säilyneitä kulttuurikerroksia ja rakenteita ja siten määrittää mahdollisten jatkotutkimusten tarve. Tontille kaivettiin 4 koeojaa ja 4 koekuoppaa, joiden perusteella alueella on hyvin säilyneitä kaupunkiarkeologisia kulttuurikerroksia.
Tutkimusraportti

LEMPÄÄLÄ, Hirvikallio, arkeologinen inventointi 28.4.2016
Inventoija: Petro Pesonen
Tilaaja: NCC Roads Oy
Varastokentäksi suunniteltu alue sijaitsee Lempäälän Paistinkulmalla, Ideapark-kauppakeskuksesta 2,8 km koilliseen valtatien 3 itäpuolella. Inventointialue on historiallisten karttojen perusteella ollut aina korpimaastoa. Inventointialueelta ei löydetty mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa.
Inventointiraportti

LOVIISA, Vanhakylä, tuulivoimaosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2.5.2016
Inventoija: Satu Koivisto
Tilaaja: Ramboll Oy
Tuulivoimaosayleiskaava-alue sijaitsee Loviisan ja Porvoon rajalla, valtatie 7:n kaakkoispuolella ja sinne on suunnitteilla kahdeksan tuulivoimalan sekä niitä yhdistävän huoltotie- ja maakaapelireitistön sijoittamista. Inventoinnin esityöt sisälsivät historiallisen ajan karttamateriaalin läpikäymisen, ilmalaserkeilausaineiston analyysin, tutkimuskirjallisuuden sekä arkeologisen arkistomateriaalin selvittämisen alueen osalta. Inventointialueella ei sijainnut ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Inventoinnissa käytiin läpi huoltoteiden linjaukset sekä suunnitellut tuulivoimaloiden alueet. Alueelta ei löytynyt uusia muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita.
Inventointiraportti

LUUMÄKI, Taavetin linnoitus, frisbeegolf-radan rakentamiseen liittyvä arkeologinen valvonta 3.5.2016
Kenttätyönjohtaja: Satu Koivisto
Tilaaja: Luumäen kunta
Luumäellä sijaitsevalle Taavetin linnoitukselle perustettiin keväällä 2016 uusi 9-väyläinen frisbeegolfrata. Radan perustamiseen liittyvää kaivutyötä tehtiin arkeologin valvonnassa. Venäjän vallan aikainen Taavetin linnoituskaupunki ajoittuu vuosien 1773 ja 1803 välille. Linnoituksen ja sen pohjoisosassa sijaitsevan Rosmosuo-nimisen muinaisjäännöksen osille kaivettiin radan opasteiden ja maalikorien pystyttämistä varten yhteensä 18 asennuskuoppaa. Kuopat dokumentoitiin valokuvin ja muistiinpanoin ja ne kartoitettiin tarkkuus-GPS -laitteella. Valvottavista kuopista ei tullut esiin arkeologisia löytöjä tai rakenteita.
Tutkimusraportti

MASKU, Pyhe-Askainen, kaapelikaivaustyön arkeologinen valvonta kolmen muinaisjäännöksen kohdalla 29.-30.9.2016
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen
Tilaaja: Caruna Oy
Valvonnan tavoitteena oli dokumentoida kaapelikaivutyössä mahdollisesti esiin tulevat rakenteet ja kulttuurikerrokset riittävällä tarkkuudella. Askaisten kylätontilla ei havaittu mitään selvää kiinteää rakennetta tai ajoittavia löytöjä. Kaivettu kaapelioja ohitti muinaisjäännöksen sen pohjoispuolelta. Louhisaaren kaapeliojassa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Ojasta löydetty esineistö on todennäköisesti peräisin 1800-1900-luvuilta. Saaren kartanolla kaapeliojaa valvottiin Muuntajanmäellä, Saaren kartanosta länteen olevalla kumpareella. Koko Muuntajanmäen alueelle oli kasattu eri-ikäisiä täyttökerroksia.
Tutkimusraportti

MYNÄMÄKI, Myllymäki/Valaskalliontie, maakaapelointityömaan arkeologinen valvonta 2.6.2016
Kenttätyönjohtajat: Petro Pesonen ja Satu Koivisto
Tilaaja: Eltel Networks Oy
Mynämäen (ent. Mietoisten) Valaskalliontien varrella sijaitsevalle Myllymäen rautakautiselle muinaisjäännökselle tehtiin kesällä sähkölinjan maakaapelointia. Myllymäen länsirinteen juurella on tutkittu 1900-luvun alussa mahdollinen rautakautinen röykkiö, kalmisto tai uhripaikka, josta on löytynyt esineitä keskiseltä rautakaudelta (mm. kaksi miekkaa, kaksi keihäänkärkeä, kirves, keritsimet ja kaksi kaarisolkea). Maakaapelireitin ja siihen liittyvän jakokaapin kaivutyötä tehtiin arkeologien valvonnassa rautakautisella kohteella ja sen läheisyydessä yhteensä noin 80 m matkalla. Lisäksi kaivetut maakasat käytiin läpi metallinilmaisimella. Valvottavista kaivannoista tai maakasoista ei tullut esiin arkeologisia löytöjä tai rakenteita. Muinaisjäännösalueelle ja sen läheisyyteen tehdyt kaivannot kartoitettiin tarkkuus-GPS -laitteella ja ne dokumentoitiin valokuvin ja muistiinpanoin.
Tutkimusraportti

MÄNTSÄLÄ, Saaren osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 30.10.-1.11., 22.11. ja 29.11.2016
Inventoijat: Petro Pesonen, Vesa Laulumaa, Tuija Väisänen
Tilaaja: Mäntsälän kunta
Mäntsälän Saaren, Kaukalammin, Levannon ja Hautjärven maarekisterikylien osayleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa tarkastettiin ennestään tunnetut kivikautiset irtolöytöpaikat, etsittiin ennestään tuntemattomia esihistoriallisia kohteita ja tarkastettiin historialliset kylätontit sekä muita asutus- ja elinkeinohistoriallisia kohteita. Inventoitu osayleiskaava-alue on laajuudeltaan noin 106 km2. Inventoinnin tuloksena kaava-alueella dokumentoitiin 38 esihistoriallista tai historiallisen ajan kohdetta, joista 18 ennestään tuntemattomia. Inventoinnissa löydettiin kolme kivikautista asuinpaikkaa Hunttijärven eteläpään harjujaksolta. Kohteista yksi on pellolla sijaitseva nuorakeramiikan aikaan ajoittuva asuinpaikka ja kaksi muuta ovat Hunttijärven rannalla, väljästi kivikaudelle ajoittuvia kohteita. Muut ennestään tuntemattomat kohteet ovat historiallisten karttojen perusteella paikallistettuja kylänpaikkoja, torpanpaikkoja, kartanonpaikkoja, myllynpaikkoja ja sillanpaikka. Kaikkiaan raportissa on lueteltu 4 kivikautista asuinpaikkaa, 8 kivikautista löytöpaikkaa, 1 rautakautinen löytöpaikka, 2 mahdollisesti esihistoriallista kvartsilouhosta, 2 ajoittamatonta kiviröykkiötä, 5 historiallisen ajan ruuhen löytöpaikkaa, 4 historiallisen ajan kylänpaikkaa, 4 kartanonpaikkaa, 3 torpanpaikkaa, 4 myllynpaikkaa ja 1 sillanpaikka.
Inventointiraportti

OULU, Asemakatu ja Mäkelininkatu, kadunrakennustöiden arkeologinen valvonta elo-lokakuussa 2016
Vastuullinen kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola
Tilaaja: Oulun kaupunki
Asemakadun ja Mäkelininkadun kadunrakennustöiden arkeologisessa valvonnassa todettiin katualueiden kaupunkiarkeologisten kulttuurikerrosten tuhoutuneen lähes täysin aiemmassa maankäytössä. Katujen risteyksen luoteispuolelta keskeltä Asemakadun nykyistä linjaa dokumentoitiin kuitenkin kaksi rinnakkaista pystyssä seissyttä puupaalua. Paalut saattavat liittyä tonttien rajoihin ja olla esim. portinpieluspaaluja. Paalut olivat lähes täysin maatuneita eikä niistä saatu dendrokronologista ajoitusnäytettä, joten niiden tarkempi ajoittaminen ei ole mahdollista. Paalut liittynevät kuitenkin 1700-luvun rakennuskantaan.
Tutkimusraportti

OULU, Kuusisaari, pikiruukkialueen koekaivaukset 30.5.-3.6. ja arkeologinen valvonta 13.-17.6. sekä valvontakaivaukset 3.-24.8. ja 22.-23.9.2016

Vastuullinen kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola
Tilaaja: Oulun kaupunki
Kuusisaaressa on sijainnut 1700-luvun lopulla perustettu pikiruukki. Arkeologiset tutkimukset liittyvät Kuusisaaren perusparannukseen ja puistorakentamiseen. Tutkimukset toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin Kuusisaaren pohjoispään näkyviin rakenteisiin sekä festivaalikenttään kohdistuva koekaivaustutkimus. Itse pikipannun kohtaa ei tutkittu, sillä se on tarkoitus jättää koskemattomaksi. Koekaivauksessa avattiin näkyviin rakenteisiin käsin koeojia. Ruohokentän aluetta tutkittiin avaamalla sinne kaivinkoneella koeojia. Toisessa vaiheessa tutkittiin nk. pikikentän alue. Pikikenttä on syntynyt vuoden 1853 tulipalossa, jolloin puuarinoille varastoidut pikitynnyrit halkesivat kuumuudessa ja pikeä valui maahan noin parinsadan neliömetrin alueelle. Kolmannessa vaiheessa tutkittiin kevään koekaivauksella festivaalikentän alueelta löydettyä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun asuinpaikkaa. Tutkimukset toteutettiin konekaivun valvontana ja siihen liittyvänä arkeologisena dokumentointina.
Tutkimusraportin tekstiosa
Kartat
Liitteet (yksikkölomakkeet, kasvijäänneanalyysi, poistetut löydöt)
Rakenteen R14 3D-malli

OULU, Lyseon lukion piha, kaupunkiarkeologinen kaivaus 27.6.-23.9.2016
Kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola
Tilaaja: Oulun kaupunki
Oulun Lyseon lukion pihan kaivaustutkimukset liittyivät kiinteistön ja piha-alueen perusparannukseen, jonka vuoksi pihassa on tehty kaivauksia useana vuonna. Tämänvuotiset tutkimukset toteutettiin pihan pysäköintialueella sekä Linnankadun puoleisen sisäänajoväylän kohdalla. Pysäköintialue sekä sisäänajoväylän alueilta arkeologiset kerrokset oli kuorittu lähes kokonaan pihan rakentamisen yhteydessä. Rakennusajankohta ei ole tiedossa. Sisääntuloväylän kohdalla oli säilyneenä ainoastaan kahden rakennuksen kivijalat ja kellari. Pysäköintialueen eteläpuolisella nurmialueella oli kuitenkin säilyneenä runsaasti 1600- ja 1700-luvun kaupunkiasutukseen liittyviä kerroksia ja rakennusjäännöksiä. Löytöaineisto oli runsas.
Tutkimusraportti valmistuu kesällä 2017

OULU, Torikatu 7-9 (Liiketalo), kaupunkiarkeologiset koekaivaukset 23.-27.5.2016
Vastuullinen kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola
Tilaaja: As Oy Oulun Liiketalo
Oulun Liiketalon tontti kuuluu Oulun 1700-luvun kaupunkialueeseen. Liiketalon tontilla toteutettiin koekaivaus sen selvittämiseksi, onko kiinteistön perusparannustyömaan alueella säilynyt kaupunkiarkeologisia kerrostumia. Tutkimukset toteutettiin avaamalla kaivinkoneella kaksi koeojaa tontin sisäpihalle sekä kaivamalla käsin joitakin koekuoppia viheralueelle. Tulevalta rakennustyömaa-alueelta löydettiin paikoin hyvin säilyneitä kulttuurikerroksia, mutta osassa tonttia myöhempi maankäyttö oli tuhonnut 1700-luvun kaupunkiasutuksen synnyttämät kerrokset kokonaan. Lisätutkimuksia vaativa alue pystyttiin määrittämään melko tarkasti koekaivauksen perusteella.
Tutkimusraportti
 

OULU, Torikatu 7-9 (Liiketalo), kaupunkiarkeologiset kaivaukset 18.-29.7.2016
Vastuullinen kenttätyönjohtaja: Esa Mikkola
Tilaaja: As Oy Oulun Liiketalo
Oulun Liiketalon tontilta löydettiin kevään 2016 koekaivauksissa 1700-luvun kaupunkiasutuksen muodostamia rakenteita ja kerroksia. Rakennussuunnitelma-alueelle ulottuva osa historiallisen ajan asuinpaikasta tutkittiin kaivauksin. Alueelta dokumentoitiin lähinnä yksittäisiä paalu- ja kivirakenteita. Talteen otettu löytöaineisto ajoittuu pääasiassa 1700-luvulle. Myöhemmin syksyllä rakennustöiden yhteydessä alueelta löytyi vielä kaivo, joka käytiin dokumentoimassa erikseen.
Tutkimusraportti

PORVOO, Slåtliden, hankealueen inventointi 22.6.2016
Inventoija: Vesa Laulumaa
Tilaaja: Vekkox Oy
Porvoon Slåtlidenin murskaamoalueen laajennusalueella tehtiin arkeologinen inventointi. Alueen koko on noin 51 hehtaaria ja sieltä tunnettiin ennestään yksi muinaisjäännös, Rännarsten-niminen rajamerkki. Alue on pääosin kuivaa kalliopohjaista kangasta, pohjoisosassa on kosteikkoa. Alue on korkeudeltaan 25–55 metriä merenpinnan yläpuolella, muinaiset rantakorkeudet ovat kivikautisia. Inventoinnissa ei löydetty uusia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Kallioalueella tosin on runsaasti metrin parin välein pieniä kivikasoja, jotka ovat toimineet karjalaitumen aitapaalujen tukikivinä historiallisella ajalla. Alue on ollut laidunkäytössä ilmeisesti vielä 1960-luvulla.
Inventointiraportti

PYHÄJOKI, MERIJÄRVI, KALAJOKI JA RAAHE, Hanhikivi 1, ydinvoimalan voimajohtolinjojen arkeologinen inventointi 10.-19.5.2016
Inventoija: Petro Pesonen
Tilaaja: Fingrid Oyj
Uusia voimajohtoja tarvitaan Hanhikivi 1 –ydinvoimalaitoksen liittämiseksi kantaverkkoon. Voimajohtoreittejä on eri vaihtoehtoineen yhteensä noin 130 km Pyhäjoen Hanhikivestä Raahen Lumimetsään ja Hanhikivestä Kalajoen Jylkän sähköasemalle. Inventoinnissa käytiin läpi yhteensä 22 esihistoriallista ja historiallisen ajan kohdetta, joista osa on voimajohtolinjausten kohdalla. Tällaisista kohteista esihistoriallisia ovat Pyhäjoen Vetelärämeen kivikautinen asuinpaikka ja Merijärven Kohtakankaan esihistoriallinen kiviröykkiö. Historialliselta ajalta Pyhäjoen Hanhikiven rajakivi, Merijärven Hiidenlinnan mahdollinen rajamerkki ja Merijärven Nevalan tervahaudat. Pyhäjoen Karlsbergin historiallisen ajan asuinpaikka on niin ikään linjauksen kohdalla. Lisäksi kaksi tervahautakohdetta on suhteellisen lähellä voimajohtoreittejä.
Inventointiraportti

PYHÄJOKI, Veteläräme, kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 10.-19.10.2016
Kenttätyönjohtaja: Petro Pesonen
Tilaaja: Fingrid Oyj
Tehtävänä oli keväällä 2016 voimajohtolinjauksen inventoinnissa löytyneen asuinpaikan rajaaminen. Tutkimus toteutettiin kaivamalla kohteelle koekuoppia, joita tehtiin 142 kpl. Koekuoppahavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että kun Vetelärämeen asuinpaikka on ollut asuttuna, niin meren ranta olisi ollut noin 45,5 m mpy korkeudella. Korkeutensa perusteella asuinpaikka on ajoitettavissa n. 4500 eKr. ikäiseksi. Yhdessäkään koekuopassa ei ollut havaittavissa kulttuurikerrosta. Löytöjä saatiin 11 koekuopasta ja lisäksi havaittiin palaneita kiviä varmasti kahdessa koekuopassa ja mahdollisesti kolmessa kuopassa. Tien pinnalla havaittiin kvartsia neljässä paikassa. Lisäksi yhden koekuopan vierestä paljastui lapionpistosta hioinlaa’an kappaleita. Havaintojen perusteella Vetelärämeen asuinpaikka jaettiin viiteen eri alakohteeseen. Tutkimusten perusteella Vetelärämeen kivikautinen asuinpaikka on erittäin vähälöytöinen ja keskeisin löytöalue lienee niistä eteläisin.
Tutkimusraportti

SIPOO, Kaunissaari, arkeologinen tarkkuusinventointi sekä kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys 11., 16. ja 25.5.2016
Inventoijat: Satu Koivisto, Katja Vuoristo, Vesa Laulumaa ja Anna-Maarit Reijonen
Tilaaja: Helsingin kaupungin liikuntavirasto
Sipoon Kaunissaaren (Fagerön) arkeologisen tarkkuusinventoinnin sekä kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen täydennystyö liittyi ranta-asemakaavan valmisteluun. Kaunissaari on Helsingin kaupungin omistama ulkoilu- ja virkistyssaari, joka sijaitsee Sipoon saaristossa, noin 20 km Helsingistä itään. Kaunissaarta käytettiin pitkään läheisten kylien ja kartanoiden laidunmaana ja sinne perustettiin 1720-luvulla tuulivoimalla toiminut sahamylly. Myöhemmin Kaunissaarelle vakiintui pysyvämpää torppa-asutusta ja sitä käytettiin myös pirtun salakuljettajien tukikohtana. Saaren pohjoisrannalle ovat 1750-luvulta alkaen rakentuneet kalastajatilat Östergård, Västergård ja myöhemmin Norrgård. Höyrylaivayhteyksien vakiintuessa 1900-luvun kuluessa saarelle muodostui huvila-asutusta. Kenttätöissä 1700-luvun sahan rakenteita etsittiin sen oletetulta sijaintipaikalta saaren itäosasta, mutta ne ovat todennäköisesti täydellisesti hävinneet. Lisäksi koko saari käytiin läpi sen esihistoriallisen ja historiallisen ajan ihmistoiminnan jälkien selvittämiseksi. Kaunissaarelta löytyi kaksi suojeltavaa kohdetta; Östergårdin ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka sekä historiallisen ajan hiilimiilun jäännös. Rakennusperinnön osalta Kaunissaaren pääosin loma-asuntoina käytettäviä rakennuksia inventoitiin 15 kpl.
Inventointiraportti

SIPOO, Majvik, arkeologinen selvitys 28.7.2016
Inventoija: Satu Koivisto
Tilaaja: Yksityishenkilö
Maanomistajat tilasivat sukutilansa arkeologisen inventoinnin. Inventoinnissa käytiin läpi potentiaalisia alueita eriaikaisten kohteiden sijoittumiselle. Etsinnöistä huolimatta alueelta ei löytynyt muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita.
Inventointiraportti

SODANKYLÄ, Viiankiaapa, hankealueen arkeologinen inventointi 1.-17.8.2016

Inventoijat: Vesa Laulumaa ja Piritta Häkälä
Tilaaja: AA Sakatti Mining Oy
Viiankiaavalla ja sen ympäristössä tehtiin arkeologinen inventointi liittyen vireillä olevaan kaivoshankkeeseen. Inventointialueen koko oli 3894 hehtaaria ulottuen Matarakosken voimalaitokselta noin 10 km etelään ja kattaen suuren osan Viiankiaapaa ja noin yhden kilometrin levyisen alueen Kitisen länsipuolella. Alue on lähinnä suota ja hiekka/sorapohjaista mäntykangasta. Inventointialueelta tunnettiin ennestään 5 kivikautista asuinpaikkaa, 2 pyyntikuoppakohdetta ja yksi historiallinen talonpaikka. Tunnettujen kohteiden tarkastuksessa arvioitiin niiden kuntoa ja säilyneisyyttä sekä päivitettiin paikkatiedot aluerajauksineen. Yksi kohteista todettiin tuhoutuneeksi. Inventoinnissa löydettiin kolme uutta kohdetta. Antinkangas 2:ssa havaittiin viisi mahdollista pyyntikuoppaa, Kärväslampi on todennäköisesti pienialainen kivikautinen asuinpaikka soistuneen joenhaaran rannalla ja Markolassa on saksalaisten sota-aikaisen ammusvarikon jäännökset.
Inventointiraportti

SOTKAMO, Kirkonkylän itäosan, Nivun teollisuusalueen ja Vuokatin kaava-alueiden arkeologinen inventointi 5.-9.7.2016
Inventoija: Vesa Laulumaa
Tilaaja: Sotkamon kunta
Sotkamon kirkonkylän yleiskaava-alueen koko oli noin 200 hehtaaria. Alue on pääosin kuivahkoa kumpuilevaa mäntykangasta. Alueelta tunnettiin ennestään 1 muinaisjäännöskohde, joka tarkastettiin inventoinnissa. Uusia kohteita inventoinnissa löytyi 4 kpl. Ne olivat tervahautoja, joista yhteen (Sopalanlampi 1) liittyy myös useita alakohteita, kuoppajäännöksiä, joiden käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Mahdollisesti kuopat olivat säilytyskellareita tai korsuja.
Nivun teollisuusalueen inventointialueen koko oli noin 13 hehtaaria, ja se sijaitsee 1,5 km Sotkamon keskustasta koilliseen. Alue on pääosin sekametsää. Inventointialueen potentiaali oli pieni arkeologisten kohteiden löytymistä ajatellen ja inventoinnissa ei tullutkaan esiin yhtään kohdetta.
Vuokatin yleiskaava-alueen koko oli noin 2700 hehtaaria ja sieltä tunnettiin ennestään 7 muinaisjäännöskohdetta, jotka tarkastettiin inventoinnissa. Uusia kohteita löytyi 19 kpl. Näistä tervahautoja on 13, pyyntikuoppakohteita 2, historiallisen ajan asuinpaikkoja 2 ja tarinapaikkoja 2. Inventointialueella on osa Sotkamon varhaisinta tiedossa olevaa historiallista asutusta. Tervo on varhaisimpia tunnettuja historiallisen ajan kohteita Sotkamossa ja asutettu 1600-luvulla. Kaksi inventoinnissa esiin tullutta tarinapaikkaa, Sissiluola ja pakoluola, sijaitsevat molemmat Vuokatinvaaralla ja liittyvät ”vainolaisaikoihin”, joilla todennäköisimmin tarkoitetaan 1700-luvun sota-aikoja. Tervahautoja Sotkamosta löytyy runsaasti ja niistä suurin osa on todennäköisesti peräisin 1800-luvulta.
Inventointiraportti Sotkamon kirkonkylän itäosa
Inventointiraportti Sotkamon Nivun teollisuusalue
Inventointiraportti Sotkamon Vuokatti

TAIPALSAARI, Konstunranta, kaava-alueen arkeologinen selvitys 31.10.–2.11.2016
Inventoija: Vesa Laulumaa
Taipalsaaren Konstunrannan asemakaavan muutokseen liittyen kaava-alueella tehtiin arkeologinen tarkkuusinventointi. Työhön kuului Konstunkankaan kivikautisen asuinpaikan rajaus ja kaava-alueen esihistoriallisten ja historiallisten kohteiden inventointi. Noin 3 km Taipalsaaren keskustasta etelään, Saimaanharjun länsiosassa sijaitsevan alueen laajuus oli 23 hehtaaria. Inventoinnissa selvitettiin koekuopittamalla Konstunkangas-nimisen kivikautisen asuinpaikan laajuus. Kohteesta tunnettiin aiemmin yksi asumuspainanne, mutta vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin toinen. Kyseessä on löytöjen perusteella tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka. Inventoinnissa kartoitettiin myös toisen maailmansodan aikaiseen varuskuntaan kuuluneiden rakennusten pohjia 10 kpl.
Tutkimusraportti

TORNIO, Välikatu 9, kaupunkiarkeologinen valvonta 10.-12.10.2016

Kenttätyönjohtaja: Terhi Tanska
Tilaaja: JH Rak Konsult Oy
Tontti sijaitsee Tornion kaupungin vanhalla asemakaava-alueella. Tontille rakennetun uudisrakennuksen perustusten kaivun arkeologisessa valvonnassa vuonna 2015 havaittiin tontin sisäosaan jatkuvia kulttuurikerroksia, minkä vuoksi myös piha-alueen kaivu toteutettiin valvottuna. Parhaiten säilyneet rakenneosat ja kulttuurikerrokset havaittiin tutkimusalueen länsiosassa ja keskellä, ja niiden tulkittiin pääosin liittyvän alueelta 1800-luvun puolivälissä tai 1900-luvun alussa purettuihin talousrakennuksiin. Alueen vanhemmat kulttuurikerrokset olivat pääosin hyvin ohuita ja niitä oli paikoin vaikea erottaa toisistaan konekaivun aikana. Tontin keskiosan 1800-luvulle tai vanhemmiksi ajoitettujen katkelmallisten rakennusjäännösten sekä sen länsireunan paksun palopurkukerroksen lisäksi parhaiten säilyneitä olivat jo aikanaan pohjamaahan kaivetut erilaiset jäte- ja tunkiokuopat, joita dokumentoitiin tontin keskiosasta. Löytöesineistön ja stratigrafian perusteella kuopat ajoittuivat 1800-luvulle tai vanhemmiksi.
Tutkimusraportti

VIROLAHTI, Klamila, osayleiskaava-alueen maa- ja vesialueiden kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys 11. ja 23.5. (vedenalainen) ja 13.-14. ja 17.6.2016
Inventoijat: Petro Pesonen ja Rami Kokko
Tilaaja: Ympäristönsuunnittelu Oy
Tehtävään kuului kulttuurihistoriallinen selvitys eli joidenkin rakennusten tietojen täsmennys, arkeologinen selvitys maalla sekä vedenalainen kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys. Vedenalainen inventointi tilattiin alikonsulttityönä ARK-Sukellukselta. Koko inventointialue käytiin läpi ja kohteet tarkastettiin ja paikannettiin. Inventoinnin tuloksena osayleiskaavan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä dokumentoitiin 12 esihistoriallista tai historiallisen ajan kohdetta, joista viisi on ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä (kylätontti, kuoppakohde, hautaröykkiö, tielinjaus ja kivilouhos) ja kolme rakennusinventoitua kohdetta. Uudet kohteet ovat neljä muuksi kulttuuriperintökohteeksi luokiteltavaa kohdetta (kaivantoja ja talonpaikka). Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ei havaittu.
Inventointiraportti (maa-alueet)
Inventointiraportti (vedenalainen)
 
VUOKSEN VESISTÖÄALUE (Heinävesi, Lappeenranta, Liperi, Mikkeli, Puumala, Ruokolahti, Rääkkylä, Savonlinna, Sulkava ja Taipalsaari), sisävesialueiden perinnekohteiden inventointi ja kuntokartoitus 3.-14.10. ja 3.11.2016
Inventoijat: Vesa Laulumaa ja John Lagerstedt
Tilaaja: Liikennevirasto
Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla sisävesien kulttuuriperintökohteista voidaan määritellä kohteiden liikenne- ja kulttuurihistoriallinen arvo ja ohjata kohteiden hoitoa. Tutkimuksessa selvitettiin kartta- ja arkistoaineistojen perusteella kiinteät turva-laitteet Etelä-Saimaan, Pihlajaveden ja Puruveden alueelta aina Savonlinnan korkeudelle asti. Lisäksi tehtiin kanavakohteiden maastoinventointi Varkauden eteläpuolisella alueella, lukuun ottamatta Heinäveden alueen kanavia. Inventoiduissa kohteissa oli mukana mm. Saimaan kanava ja Suvorovin kanavat. Vuoksen kanavien lisäksi inventoitiin Kimolan uittokanava ja Pyhäkosken venesulku Kymijoen vesistöalueella.
Selvityksen loppuraportti

YLIVIESKA, Urakkaneva, tuulivoimapuiston inventointi 29.-30.10.2016
Inventoija: Petro Pesonen
Tilaaja: Infinergies Finland Oy
Inventoitu alue sijaitsee Ylivieskan ja Nivalan rajalla, Säilynperän kylän koillispuolella, valtatien 27 pohjoispuolella. Alueelle ollaan suunnittelemassa yhdeksän tuulivoimalan puistoa. Inventointialue on pääasiassa suota ja soistunutta mäntykangasta. Inventoinnissa käytettiin apuna Maanmittauslaitoksen tuottamaa ilmalaserkeilausaineistoa. Maastotöissä keskityttiin rakentamisalueisiin ja ilmalaserkeilausaineistoissa näkyneiden potentiaalisten kohteiden tarkastamiseen. Inventoitavalta alueelta löydettiin kaksi kiinteää muinaisjäännöstä, molemmat tervahautoja ja niihin liittyviä rakenteita. Aikalanhaudan tervahaudalla on itse haudan lisäksi mahdollinen tervapirtin kiuasröykkiö.
Inventointiraportti

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 18.7.2017
© Museovirasto