Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Uudemmat kyselyt


Kuinka pukeudun -kysely
Mikä liikuntapaikka on sinulle tärkein?
Seurasaari muistoissani
Nukkekotikysely
Ikonit, ihmiset ja sota -kysely
Leikit ja leikkikalut -kysely aikuisille
Leikit ja leikkikalut -kysely lapsille
Koulun joulujuhla -kysely


Kuinka pukeudun


Pukeutumistyyli vaihtelee usein eri elämänvaiheissa ja tilanteissa ja vaatteilla voidaan korostaa johonkin tiettyyn ryhmään kuulumista. Pukeutumisessa jokainen voi noudattaa pitkälti omia mieltymyksiään joko sulautumalla valtavirtaan, seuraamalla muotitrendejä tai rikkomalla totunnaiset pukeutumiskaavat. Joku haluaa herättää huomiota vaatetuksellaan ja mahdollisesti ärsyttääkin ympäristöä tavanomaisesta poikkeavalla tyylillään, joku taas piiloutuu tällaisen ulkokuoren alle. Myös työ asettaa usein omat vaatimuksensa ulkoiselle olemukselle ja vaatteille. Muodin muutokset ovat nykyisin nopeita ja muoti-ilmiöitä tulee ja menee jatkuvasti.

Kansallismuseo on tallentanut pukeutumiseen liittyvää muistitietoa viimeksi 1960- ja 70 -luvulla. Tällä kertaa kiinnitämme huomiota pukeutumisessa jatkuvasti tapahtuviin muutoksiin ja tavoittelemme kertomuksia suomalaisten henkilökohtaisesta pukeutumishistoriasta. Toivomme vastauksia eri-ikäisiltä ja eri tavoin pukeutuvilta ihmisiltä. Voit vastata kyselyyn kokonaisuudessaan tai vain osaan siitä. Vastauksessa olisi suotavaa mainita, minkä ikäisenä tai missä elämänvaiheessa erilaiset pukeutumiseen liittyvät muutokset ovat tapahtuneet.

  • Mitä vaatekaappisi sisältää? Oletko tyytyväinen sen tämänhetkiseen sisältöön?
  • Seuraatko muotia? Ostatko merkkivaatteita? Pyritkö yksilöllisyyteen omassa pukeutumisessasi? Millaisin keinoin? Mitä yksilöllinen pukeutuminen merkitsee sinulle?
  • Mistä saat vinkkejä pukeutumiseesi (esim. televisio, lehdet, internet, vaatekaupat)? Onko sinulla joku esikuva, esim. joku julkisuuden henkilö, jonka pukeutumista seuraat?
  • Kerro lempivaatteistasi. Mitä ne ovat ja millaisissa tilanteissa käytät niitä?
  • Kiinnitätkö huomiota vaatteidesi väriin? Onko sinulla lempivärejä tai vastavuoroisesti inhokkivärejä, joita et missään tapauksessa halua käyttää? Otatko huomioon kulloisetkin muotivärit vaatteita valitessasi? Miten yhdistät eri värejä pukeutumisessasi?
  • Kerro, millaisiin asioihin kiinnität huomiota hankkiessasi alusvaatteita. Kerro myös päällys- ja ulkovaatteista. Miten nämä vaatteet ovat muuttuneet omana aikanasi?
  • Miten vuodenaikojen vaihtuminen näkyy vaatteissasi ja pukeutumisessasi?

Pukeutuminen eri tilanteissa

  • Kerro omasta arki- ja juhlapukeutumisestasi. Millaisissa vaatteissa viihdyt kotioloissa? Entä millainen on arjen ja juhlan raja? Miten määrittelisit juhlavan pukeutumisen? Millaisia muutoksia tässä on mielestäsi tapahtunut?
  • Miten pukeudut työssäsi? Käytätkö omia vaatteitasi vai edellyttääkö työsi työasua tai suojavaatetusta? Millaisia pukeutumista koskevia normeja työpaikallasi vallitsee? Onko siellä kirjoittamattomia sääntöjä siitä, millainen pukeutuminen on sopivaa tai sopimatonta?
  • Miten pukeudut vapaa-ajallasi? Entä harrastuksissasi?
  • Kerro pukeutumisesta häissä, hautajaisissa, syntymäpäivillä, erilaisissa perhe- ja sukujuhlissa yms. tilaisuuksissa.
  • Millaista pukua käytit omissa häissäsi? Tiedätkö, oliko äidilläsi morsiuspuku? Millainen?
  • Onko hautajaispuku mielestäsi muuttunut aikojen myötä? Millä tavoin?

Vaatteiden hankinta

  • Mistä ostat vaatteesi (tavaratalot, erikoisliikkeet, lempikaupat, verkkokaupat, kirpputorit, matkoilta)?
  • Teetkö vaateostokset suunnitelmallisesti vai harrastatko heräteostoksia? Kuvaile tarkemmin ostotapojasi.
  • Kenen kanssa käyt vaateostoksilla? Onko mukana makutuomari? Kuka? Toimitko itse jonkun makutuomarina vaateostoksilla?
  • Millä perusteella valitset vaatteesi (esim. hinta, laatu, muodikkuus, käytännöllisyys, materiaali, ekologisuus, vaatteiden valmistukseen liittyvät eettiset näkökohdat jne.)?
  • Teetkö vaatteita itsellesi tai muille? Millä tavoin? Kerro tarkemmin.
  • Jos olet teettänyt tai korjauttanut vaatteitasi, kerro siitä tarkemmin.
  • Mitä teet käytöstä pois jääneille vaatteillesi (kierrätys, kirpputorit, roskis)?

Pukeutumisessa tapahtuneet muutokset

  • Miten pukeutumisesi on muuttunut aikojen kuluessa (maun muuttuminen, ikä, muodin vaihtelut, taloudellinen tilanne yms.).
  • Oletko ollut tilanteessa, jossa olet tuntenut pukeutuneesi väärin (esim. liian hienosti tai arkisesti)? Millaisessa tilanteessa? Kerro tarkemmin.
  • Ovatko vaatteesi saaneet kehuja tai kritiikkiä? Keneltä, millaisessa tilanteessa?
  • Miten näet itseäsi nuorempien/vanhempien ihmisten pukeutumisen ja siinä mahdollisesti tapahtuneet muutokset?

Jalkineet, asusteet, päähineet, laukut

  • Kuvaile, millaisia, jalkineita, asusteita, päähineitä, laukkuja yms. käytät eri vaatteiden kanssa ja eri tilanteissa.
  • Kerro mieltymyksistäsi kenkien, asusteiden ja laukkujen suhteen. Millaiset seikat ovat ratkaisevia kun hankit niitä? Teetkö itse joitakin asusteita?

Korut

  • Kerro, millaisia koruja sinulla on (esim. suvussa kulkeneet korut, muotikorut, arvokorut, itse tehdyt korut).
  • Kuvaile korujen käyttöä. Millaisia koruja käytät - vai käytätkö ylipäänsä koruja? Millaiset korut ovat mielestäsi sopivia erilaisissa tilanteissa? Onko korujen määrällä merkitystä? Ovatko näkemyksesi korujen käytöstä muuttuneet aikojen kuluessa?
  • Kerro mahdollisesta kihla-/vihkisormuksestasi. Mitä materiaalia se on ja mistä se on hankittu? Käytätkö yhtä vai kahta sormusta? Millainen on sulhasen sormus?
6532 765 Volker von Bonin
Kuva: Volker von Bonin, Museovirasto (6532:765)

Kari Pulkkinen (1)
Kuva: Kari Pulkkinen, JOKA, Museovirasto

Kari Pulkkinen (3)

Kuva: Kari Pulkkinen, JOKA, Museovirasto

6961 1 Matti Tirri

Kuva: Matti Tirri, Museovirasto (6961:1)


Mikä liikuntapaikka on sinulle tärkein?


Suomessa on aina liikuttu luonnonympäristössä: uitu järven rannalla, luisteltu ja hiihdetty järven jäällä, pyöräilty hiekkateillä. Vasta kun suurin osa suomalaisista muutti asumaan kaupunkeihin, vapaa-ajanliikunnasta tuli käsite ja liikuntaympäristöjen rakentaminen vauhdittui. Monien liikuntamuistot liittyvät koulujen saleihin ja lenkkipoluille, mäkihypyn ja hiihdon kilpailuihin. Muistoihin tallentuvat myös mittavat hallit, laskettelurinteet ja skeittipuistot. Liikuntalajien kirjo on laaja ja liikunta- ja urheilupaikkoja lasketaan olevan liki 30 000. Ne ovat jokapäiväistä elinympäristöämme ja oleellinen osa rakennettua maisemaamme.

Tällä kyselyllä kerätään tietoa liikuntaympäristöistä. Kysely on osa Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2012 liikuntaympäristöteemaa ja Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -hanketta.

Tavoitteena on mm. lisätä ja julkaista tietoa liikuntaympäristöistä, osoittaa sotien jälkeen (1945-) rakennettujen liikuntaympäristöjen merkitys kulttuuriympäristönä sekä tuoda esiin mikä on hyvinvointivaltion rakentamien liikuntaympäristöjen merkitys kansalaisten hyvinvoinnille.

Toivomme vapaamuotoisia vastauksia eri-ikäisiltä ja eri tavoin liikkuvilta ihmisiltä. Kysymme sinulle tärkeästä paikasta, sen arvosta ja merkityksestä - lajista riippumatta. Kysymykset ovat vain lähtökohtia, joita voit soveltaa harkintasi mukaan.

Kyselyvastaukset arkistoidaan Kansallismuseon kansatieteelliseen arkistoon tutkimuskäyttöön. Vastauksista voidaan poimia sitaatteja valikoidusti myös Euroopan rakennusperintöpäivien viestintään. Mikäli et halua, että vastaustasi käytetään jälkimmäiseen tarkoitukseen, mainitse siitä kirjoituksessasi. Kyselyn yhteydessä Kansallismuseo haluaa täydentää esinekokoelmiaan erilaisilla liikuntavälineillä.

Kerro itsellesi tärkeästä liikuntaympäristöstä. Missä se sijaitsee ja millainen se on. Kerro liikuntapaikan vaiheista ja historiasta: koska se on rakennettu, miten se on muuttunut. Oletko itse ollut vaikuttamassa paikan syntyyn, rakentamiseen tai hoitoon?

Missä ympäristössä liikut mieluiten? Miksi?

Millaisia asioita arvostat omassa liikuntaympäristössäsi? Oletko huomannut muutoksia alueella tai ympäristössä, jossa harrastat omaa lajiasi? Ovatko muutokset olleet mielestäsi hyviä vai huonoja? Millaiset seikat tekevät liikuntapaikasta viihtyisän?


Millaisia liikuntaympäristöön liittyviä muistoja, tunnelmia ja kokemuksia sinulla on jäänyt mieleen? Millainen liikuntaympäristö tai -paikka on sinulle mieluinen tai epämieluinen?

Oletko ollut kuntoilijana, suorittajana tai yleisönä erityisen mieleenpainuvassa urheilupaikassa? Missä ja milloin? Mistä syystä paikka on jäänyt hyvin mieleesi?


Euroopan rakennusperintöpäivät
 
Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt

Kansallismuseo kartuttaa myös liikuntaan liittyviä esinekokoelmia
Suomen kansallismuseo täydentää liikuntaan liittyviä esinekokoelmiaan. Jos sinulla on liikuntavälineitä, jotka haluaisit lahjoittaa Kansallismuseolle, ota yhteyttä Kansallismuseon kokoelma- ja tutkimusyksikköön. Voit ottaa esineistä mieluiten digikuvat ja lähettää ne mahdollisimman tarkkojen tausta- ja yhteystietojesi kanssa museoon. Kokoelmistamme puuttuu esimerkiksi 1980- ja 1990-lukujen sulkapallon pelaamiseen sekä aerobiciin liittyvää esineistöä.

Voit myös soittaa ja kysyä Kansallismuseon kokoelma- ja tutkimusyksiköstä kiinnostusta sinulla oleviin esineisiin. Lisätietoja: intendentti Ismo Malinen, puh. 0295 33 6382, ismo.malinen@nba.fi.
Lapset jääkiekkoilevat Väinämöisen urheilukentällä
Lapset jääkiekkoilevat Väinämöisen urheilukentällä Helsingissä 1975. Kuva: Museovirasto, Volker von Bonin (7137:805)

Kotkan maauimala ennen vuotta 1960.

Kotkan maauimala ennen vuotta 1960. Kuva: Museovirasto, Albin Aaltonen (19780419:134)

Purjeveneitä Maarianhaminan edustalla.

Purjehdusta Maarianhaminan edustalla. Kuva: Museovirasto, Volker von Bonin (7137:228)

Hiihtäjiä autiotuvalla Kittilän Keimiöjärvellä 196

Hiihtäjiä autiotuvalla Kittilän Keimiöjärvellä 1960- tai 1970-luvulla. Kuva: Museovirasto, Teuvo Kanerva (19920507:1083)

Ratagolfin pelaajia Aulangolla.

Ratagolfin pelaajia Aulangolla. Kuva: Museovirasto, Volker von Bonin (7137:82)

Seurasaari muistoissani -kysely


Seurasaari on monille suomalaisille tuttu paikka. Siellä voi tutustua Suomen maakunnille tyypillisiin rakennuksiin 1600- luvun lopulta 1900-luvulle. Karunan kirkossa on vihitty monta hääparia ja Seurasaaren juhannusjuhlat ja joulupolku ovat suosittuja vuosittaisia tapahtumia. Ulkomuseon lisäksi Seurasaari on paljon muutakin. Se on yli 120 vuotta vanha kansanpuisto ja ulkoilualue, jossa sijaitsee nykyisin uimaranta, ravintola ja kyykkäkenttä.

Toivomme, että kerrot Seurasaareen liittyvistä kokemuksistasi ja elämyksistäsi mahdollisimman henkilökohtaisesti. Kirjoita vapaamuotoisesti omasta näkökulmastasi. Oheiset kysymykset ovat vain lähtökohtia, joita voit soveltaa harkintasi mukaan omassa kertomuksessasi. Myös kotialbumien kuvat Seurasaaresta ovat tervetulleita.

Vastaukset arkistoidaan Kansallismuseon kansatieteelliseen arkistoon tutkimuskäyttöön.


Kysymykset: 

  1. Millaisia henkilökohtaisia muistoja sinulla liittyy Seurasaareen? Muistatko, milloin olet käynyt siellä ensimmäisen kerran? Miten vuodenaikojen vaihtelu on vaikuttanut kokemuksiisi?
  2. Oletko osallistunut Seurasaaren yleisötapahtumiin (Juhannusvalkeat, Joulupolku, Seurasaari soi!, näytelmät, kansantanssiesitykset) tai vihkitilaisuuksiin? Entä oletko ollut mukana Seurasaareen suuntautuneilla retkillä, käynyt saaressa uimassa, nauttinut ravintolassa päivällistä tms.?

  3. Seurasaari museorakennuksineen on pala mennyttä maaseutua keskellä pääkaupunkia. Millaisena tämä maailma välittyy sinulle saaressa ja mikä on sen merkitys sinulle? Onko jokin museorakennuksista tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen tai liittyykö niistä jokin sukusi historiaan?

  4. Seurasaari on ollut ja on edelleen monelle myös työpaikka. Oletko työskennellyt Seurasaaren ulkomuseossa tai muualla saaressa? Kerro siitä lähemmin.

  5. Millaisia asioita toivoisit Seurasaareen? Onko käynti saaressa osoittautunut joskus pettymykseksi? Millaiset asiat ovat jääneet mieleesi positiivisina kokemuksina tai toisaalta tuntuneet ärsyttäviltä? Mitä Seurasaari merkitsee sinulle ja mikä siellä kiehtoo? Onko Seurasaaren merkitys sinulle muuttunut elämäsi aikana?


Kyselyn järjestävät Suomen kansallismuseo sekä Seurasaarisäätiö.

Lisätietoja antaa Seurasaarisäätiön pääsihteeri Aila Nieminen, puh. 09 484 234.

Seurasaaren ulkomuseon verkkosivut

Opas kehrää rukilla Niemelän torpan pihapiirissä. Kuva: Museovirasto / Saara Salmi (2008)
Opas kehrää rukilla Niemelän torpan pihapiirissä.
Kuva: Museovirasto / Saara Salmi

Karunan kirkko. Kuva: Museovirasto / Anna Haverinen (2009)
Karunan kirkko on rakennettu vuosina 1685-86 ja siirretty Seurasaaren ulkomuseoon 1912.
Kuva: Museovirasto / Anna Haverinen
 
Kahiluodon kartanon sali. Kuva: Museovirasto / Markku Haverinen (2010)
Kahiluodon kartanon sali.
Kuva: Museovirasto / Markku Haverinen


Nukkekotikysely


Tämä kysely liittyy Kansallismuseossa 12.11.2010 - 2.9.2012 avoinna olleeseen näyttelyyn Unelmien koti - Nukkekodit Suomen kansallismuseossa.
Lue lisää näyttelystä

Nukkekodit ovat toimineet aikuisten maailman heijastuksena lasten maailmassa matkalla kohti aikuisuutta. Toisaalta nukketalojen rakentaminen on myös aikuisia kiehtova harrastus, joka tarjoaa mielikuvitukselle loputtomat mahdollisuudet. Kyselyllä kerätään muistitietoa ja kokemuksia sekä nukkekotileikeistä että niiden rakentamisesta harrastuksena.

Vastaukset talletetaan Kansallismuseon kansatieteelliseen arkistoon tutkimuskäyttöön.
 
Kysymykset: 

  1. Oletko leikkinyt lapsena nukkekodilla? Minkä ikäisenä? Millainen nukkekoti oli? Kuvaile tarkemmin.

  2. Kenen omistama nukkekoti oli? Onko se vielä tallessa? Millaisesta materiaalista nukkekoti oli tehty? Oliko se ostettu kaupasta vai omatekoinen (kenen tekemä)?

  3. Kerro nukkekodin sisustuksesta ja nukeista. Olivatko huonekalut ja muut esineet omatekoisia vai valmiina ostettuja?

  4. Millaisia nukkeja oli käytössä nukkekotileikeissä? Millaisia leikkejä nukkekodissa leikittiin? Yksin vai yhdessä toisten kanssa? Missä iässä nukkekotileikit unohtuivat tai jäivät pois? 

  5. Leikkivätkö omat lapsesi tai lähipiirin lapset nykyisin nukkekotileikkejä? Onko nukkekoti peritty vai hankittu erikseen lapsia varten? Kerro tarkemmin.

  6. Monet aikuiset rakentavat nykyisin nukkekoteja harrastuksekseen. Kerro omasta harrastuksestasi. Milloin se alkoi? Mistä syystä nukkekoti kiinnostaa? Mistä olet saanut vaikutteita harrastukseesi?

  7. Käytätkö paljon aikaa nukkekodin suunnitteluun? Mikä on sinulle tärkeää nukkekodin rakentamisessa? Onko rakennuksen malli otettu todellisuudesta vai onko se mielikuvituksen tuotetta?

  8. Millaista mittakaavaa olet käyttänyt rakentamisessa? Ostatko nuket, sisustuksen ym. valmiina (mistä, millä tavoin) vai rakennatko sen itse?

  9. Millaisia materiaaleja (uusia, kierrätettyjä, askartelumateriaaleja jne.) käytät nukkekodin sisustukseen ja esineisiin? Kuvaile tarkemmin. Valmistatko nukkekodin esineitä vaihtoa tai myyntiä varten?

  10. Heijastaako nukkekotisi jollakin tavoin omaa elämääsi tai oletko sijoittanut sen johonkin tiettyyn aikakauteen tai fantasiamaailmaan? Mistä syystä?

  11. Oletko rakentanut nukkekotia/koteja jollekin toiselle henkilölle, esim. lapselle? Milloin ja mistä syystä?

  12. Kuulutko johonkin nukkekotiharrastajien ryhmään, yhdistykseen tms.? Kerro tarkemmin toiminnasta. Millaista yhteydenpitoa ryhmä harjoittaa?

  13. Onko internetillä vaikutusta harrastukseesi? Seuraatko esim. nukkekotiblogeja tai onko sinulla oma blogi? Teetkö verkkokaupoista hankintoja nukkekotia varten?

  14. Missä säilytät nukkekotiasi? Onko sillä sisustuksellinen merkitys kotonasi? Miten perheenjäsenet ja muut läheiset suhtautuvat nukkekotiharrastukseesi?
     
Tulosta kysymykset pdf-muodossa: Nukkekotikysely

Ruotsalaisen Lundbyn valmistama nukketalo vuodelta 1979. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth
Nukketalo. Lundby, Ruotsi, 1979. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth

Lundbyn valmistama nukketalo lastenhuoneessa 1970-1980 -luvulla. Kuva: Museovirasto
Ruotsalaisen Lundbyn valmistama nukketalo lastenhuoneessa 1970-1980 -luvulla. Kuva: Museovirasto

Yksityiskohta lastenhuoneesta varatuomari Inga Strengin harrasteenaan 1950-luvulla kokoamassa nukketalossa. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth
Yksityiskohta lastenhuoneesta varatuomari Inga Strengin harrasteenaan 1950-luvulla kokoamassa nukketalossa. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth

Ikonit, ihmiset ja sota -kysely


Karjalainen mummo Inzuniemen tsasounassa. Kuva: O. Hytönen. Suomen kansallismuseossa on 31.1.2010 saakka avoinna näyttely "Ikonit, ihmiset ja sota", joka esittelee talvi- ja jatkosotien aikana 1939-1944 Karjalasta ja Itä-Karjalasta evakuoituja ja muistoksi kerättyjä ikoneita. Nyt julkaistava kysely liittyy näyttelyn teemaan. Kyselyn avulla kerätään muistitietoa ikoneista ja mahdollisesta muusta kirkollisesta esineistöstä, joka on peräisin sota-ajalta Karjalasta tai Itä-Karjalasta. Ikoneita ja muutakin esineistöä päätyi sodassa eri tavoin suomalaisten sotilaiden ja evakoiden haltuun. Otamme vastaan tietoja myös muista kuin kirkollisista esineistä, samoin kyseisiltä alueilta löydetyistä muinaisesineistä. Kyselyn ovat laatineet Suomen kansallismuseo ja Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Vastaukset talletetaan Kansallismuseoon tutkimuskäyttöön.

  • Monissa perheissä tai suvuissa saattaa olla tallessa ikoni tai ehkä jokin muukin uskonnollinen esine (esim. käspaikka, risti, ehtoollispeite, ehtoollisastia) tai fragmentti kirkosta (esim. naula tai pala kivijalkaa), joka on peräisin sota-ajalta Karjalasta tai Itä-Karjalasta. Mitä tiedätte hallussanne olevan ikonin tai muun uskonnollisen esineen historiasta? Keräiltiinkö niitä sota-aikana ikään kuin muistoesineiksi vai haluttiinko ikonit ja muut esineet pelastaa tuholta? Millaisista olosuhteista tiedätte ikoneita otetun talteen? Otettiinko se, mitä sattui olemaan jäljellä ryöstetyissä tai tyhjennetyissä kirkoissa tai taloissa? Millaisessa kunnossa ikonit ym. olivat löydettäessä? Oliko esim. riisat irrotettu ja itse ikonit jätetty paikalleen? (Riisa on ikonia peittävä ja suojaava koristeellinen metallivaippa.) Ostettiinko ikoneita paikalliselta väestöltä Itä-Karjalassa? Mitä niistä annettiin maksuksi? Löydettiinkö evakkojen taipaleelta, tienvarsilta tai pihapiireistä maahan hautautuneita tai siihen kätkettyjä ikoneita tai ristejä? Oletteko kuullut kertomuksia, joissa esineiden haltuun ottaja olisi kokenut sen huonon onnen aikaansaajana?
  • Mitä kuvaamallenne ikonille tai muulle esineelle on myöhemmin tapahtunut? Millaisen aseman ja merkityksen se sai? Mitä nimitystä ikonista on käytetty? Onko ikonia tms. pidetty kotona esillä vai poissa näkyvistä? Onko ikonin osia "uusiokäytetty" esim. irrottamalla riisa vaikkapa taulunkehykseksi? Tiedossa on myös esimerkkejä, joissa kirkollinen tekstiili on päätynyt sohvatyynyn päälliseksi tai pöytäliinaksi. Kertokaa vastaavista tietämistänne tapauksista.
  • Millainen on ikonin tai muun esineen kuva-aihe? Millaista nimitystä kuvasta on käytetty? Onko ikonin kuvapuolella tai taustassa kirjoitusta? Millaista?
  • Myös antikvariaateista, vanhan tavaran kaupoista ym. hankitut ikonit ovat tutkimukselle kiinnostavia. Kertokaa, milloin ja mistä kuvailemanne ikoni on ostettu. Mikä on ikonin kuva-aihe? Kertokaa myös ikonissa mahdollisesti olevasta kirjoituksesta. Oletteko törmännyt vanhojen kirkollisten esineiden kaupusteluun tänä päivänä?
  • Onko teillä tietoa ikonien ja muun ortodoksisen kirkollisen esineistön (liturgiset esineet, ehtoollisastiat, kirkkotekstiilit) evakuoinnista talvi- ja jatkosodan aikana Karjalan ja Itä-Karjalan kirkoista ja tsasounista? Otettiinko esineistöä talteen sattumanvaraisesti vai suunnitelmallisesti? Antoiko joku henkilö, esim. pappi esineitä haltuunne Suomen puolelle tuotavaksi? Onko teillä tietoa evakuoidun esineistön myöhemmistä vaiheista?

Muut esineet


  • Kertokaa myös muista kuin kirkollisista tai uskonnollisista esineistä, joiden tiedätte päätyneen suomalaisten sotilaiden tai siviilien haltuun sota-aikana Itä-Karjalasta. Millaisista esineistä tai esineestä on kysymys? Millaisista olosuhteista esine löydettiin? Mitä sille on myöhemmin tapahtunut?

  • Myös muinaisesineitä on saattanut kulkeutua Karjalasta ja Itä-Karjalasta evakkojen tai sotilaiden mukana. Tällaisia ovat esimerkiksi kivestä tai metallista valmistetut työkalut ja aseet, metallista valmistetut korut ja saviastioiden palat. Esineet ovat voineet löytyä maasta tai ne on saatu haltuun esimerkiksi tyhjillään olleista rakennuksista tai vartioimattomiksi jääneistä museoista. Milloin ja millaisissa olosuhteissa esine löytyi tai vaihtoi omistajaa? Antoiko joku henkilö esineen haltuunne tuotavaksi Suomeen? Mistä esine löytyi ja mikä oli mahdollisesti sen tarkempi löytöpaikka? Kuinka syvältä ja millaisesta maaperästä esine löytyi? Millainen oli löytöpaikan maasto? Millaisia tarinoita esineen vaiheisiin liittyy? Oletteko käyttänyt esinettä jollakin tavoin?


Leikit ja leikkikalut 


PuuhevonenSuomen kansallismuseon kysely 2003


Kysely liittyy 13.2.2003 avattuun Suomen kansallismuseon näyttelyyn Leikkiä ja totta, lelujen taikamaailma. Tarkoituksena on koota lasten leikkejä ja leikkikaluja koskevaa muistitietoa eri vuosikymmeniltä. Vastausten laajuutta ei ole millään tavoin rajoitettu, vaan monipuoliset ja yksityiskohtaiset kuvaukset ovat erittäin toivottavia. Kysely on avoin kaikille kiinnostuneille iästä, ammatista ja asuinpaikasta riippumatta. Saatu aineisto talletetaan Museoviraston keruuarkistoon, jossa se on tutkimuksen käytössä. Vastausten avulla voidaan kartoittaa leikeissä ja leikkikaluissa eri aikoina tapahtuneita muutoksia.

1. Kerro aluksi, missä vietit lapsuutesi, millainen oli kotisi ja mihin aikaan kuvauksesi liittyy.

2. Kerro lapsuutesi leikeistä kaupungissa tai maaseudulla (sisäleikit ja ulkoleikit; leikit eri vuodenaikoina) mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Missä iässä eri leikkejä leikittiin? Millaisia leikkikaluja tai välineitä niissä käytettiin?

3. Millaisia leikkejä leikittiin talvella, millaisia kesällä? Rakennettiinko talvella lumilinnoja ja lumiukkoja yms.? Millaisia kesäleikit olivat?

4. Kerro leikkipaikoista sekä sisällä että ulkona. Muistatko paikkoja, joissa leikkiminen oli kiellettyä? Mistä syystä?

5. Millaisia pihaleikkejä olet leikkinyt (esim. ruudun hyppääminen, piilosilla olo, hippaleikit yms.).

6. Millaisia leikkejä leikittiin yhdessä muiden kanssa, millaisia yksin? Mitä leikkejä saman perheen sisarukset leikkivät yhdessä? Kerro mieluisimmista leikkitovereistasi.

7. Leikkivätkö tytöt ja pojat erikseen vai yhdessä? Kerro esimerkkejä eri leikeistä. Kerro myös tyttöjen ja poikien tyypillisistä leikkikaluista.

8. Ohjasivatko vanhemmat tai muut aikuiset lasten leikkimistä? Millä tavoin? Kerro esimerkkejä.

9. Millaisia leikkikaluja sinulla oli lapsuudessasi? Kuvaile niitä yksityiskohtaisesti. Keneltä olit saanut ne? Missä tilanteessa (syntymäpäivä- tms. lahjaksi jne.). Olivatko leikkikalut ostettuja vai itse tehtyjä? Oliko sinulla lempilelua tai -leluja? Miten olit saanut sen? Mitä vanhoille leikkikaluillesi on sittemmin tapahtunut? Oletko säilyttänyt niitä?

10. Oletko perinyt leikkikaluja vanhemmiltasi, isovanhemmiltasi, sisaruksiltasi jne.? Millaisia?

11. Kerro kotileikeistä. Keitä niihin osallistui? Otettiinko poikia mukaan kotileikkeihin? Missä iässä niitä leikittiin? Millaisia leikkikaluja (nuket, astiastot ym.) tai muita välineitä tarvittiin kotileikkeihin?

12. Kerro nukeilla leikkimisestä. Millaisia nukkeja sinulla oli lapsuudessasi? Kerro Barbie-nukeista, Molla-Maijoista ym. Mitä leikkejä niillä leikittiin? Oliko sinulla nukkekoti?

13. Oletko leikkinyt paperinukeilla? Ostitko paperinukkeja itse vai saitko niitä lahjaksi? Piirrettiinkö niille itsekin vaatteita?

14. Kerro pyssyleikeistä. Mistä pyssyt saatiin? Olivatko ne omatekoisia vai ostettuja? Oletko leikkinyt tinasotilailla?

15. Oletko leikkinyt intiaanileikkejä, rosvoa ja poliisia tms.? Miten niitä leikittiin? Kenen kanssa?

16. Millaisia autoja sinulla oli? Millaisia leikkejä niillä leikittiin? Olivatko autoleikit yksinomaan poikien leikkejä vai saattoivatko myös tytöt osallistua niihin?

17. Millaisia teknisiä leluja sinulla on ollut? Oletko rakentanut koottavia rakennussarjoja? Millaisia? Oletko leikkinyt esim. Lego-palikoilla?

18. Oletko rakennellut majoja tms.? Millaisiin paikkoihin? Kenen kanssa? Kerro yksityiskohtaisesti. Oletko leikkinyt leikkimökissä? Kuka sen oli rakentanut?

19. Oletko leikkinyt pukeutumis-, rooli- tai mielikuvitusleikkejä? Mistä saatiin rooli- ja pukeutumisleikkien vaatteet? Millaisia näytelmiä tai kuvaelmia esitettiin? Miten roolit jaettiin? Ketkä osallistuivat esityksiin katselijoina?

20. Oletko leikkinyt leikkejä, joihin on saatu vaikutteita televisiosta tai elokuvista? Kerro esimerkkejä.

21. Oliko leikkejä, joihin myös aikuiset osallistuivat tai joissa tarvittiin heidän apuaan? Millaisia ne olivat? Kerro esimerkkejä.

22. Kerro leikkimisestä lastentarhassa tai päiväkodissa. Erosivatko leikit siellä jotenkin siitä miten kotiympäristössä leikittiin? Millä tavoin?

23. Millaisia pelejä pelattiin (esim. korttipelit, Musta Pekka, lautapelit, palapelit, seurapelit ym.). Kenen kanssa?

24. Kerro pallo-, keila- ym. pelien leikkimisestä.

25. Oletko keräillyt jotain (kiiltokuvia, etikettejä, postimerkkejä yms.)? Kerro tarkemmin keräilystä. Missä iässä harrastit sitä? Mistä sait idean keräilyharrastukseen?

26. Minkä ikäisenä muistat leikkikaluilla leikkimisen loppuneen? Mistä syystä? Oliko siinä eroa tyttöjen ja poikien välillä?

27. Oletko itse antanut aikuisena leluja lahjaksi lapsille? Kenelle? Millaisia leluja?

Pirkko Hakala


Leikit ja leikkikalut

Kysely peruskouluikäisille

PuuhevonenSuomen kansallismuseo 2003
Kysely liittyy 13.2.2003 avattuun Suomen kansallismuseon näyttelyyn Leikkiä ja totta, lelujen taikamaailma ja sen tarkoituksena on koota tietoja 1990- ja 2000-luvun lasten leikeistä ja leikkikaluista. Toivomme kuvauksia lapsuusajan leikeistä peruskoululaisilta ala-asteelta yläasteelle. Saatu aineisto talletetaan Museoviraston keruuarkistoon, jossa se on tutkimuksen käytössä.
 
1. Kenen kanssa leikit tavallisesti? Kuka/ketkä ovat mieluisampia leikkikavereitasi? Kenen/keiden kanssa et halua leikkiä? Mitä leikkejä leikit muiden kanssa? Leikitkö koskaan yksin?
Minkälaisia leikkejä voi leikkiä yksin?

2. Kuuluuko leikkikavereihisi sekä tyttöjä että poikia? Onko olemassa leikkejä, joita vain tytöt tai pojat leikkivät? Mitä ne ovat? Onko tytöillä ja pojilla erilaisia leluja? Miten ne eroavat?

3. Kuinka vanhoja leikkikaverisi ovat? Minkä ikäiseksi voi mielestäsi leikkiä?

4. Kerro leikkipaikoistasi. Mitä huoneita ja muita tiloja käytät kotona sisäleikeissäsi? Minkälaisia leikkipaikkoja löytyy ulkoa kesällä ja talvella? Onko kotona tai ulkona paikkoja, missä ei saa leikkiä? Miksi?

5. Millaisia leikkikaluja omistat? Kerro leluistasi. Minkälaisissa leikeissä käytät lelujasi? Sopivatko jotkut leikkikalut vain tiettyihin leikkeihin? Kuvaile näitä leikkejä.

6. Miten olet saanut lelusi? Mitä leluja olet ostanut itse? Mitä leluja olet saanut lahjaksi? Kuka on antanut lahjat? Oletko valmistanut joitakin lelujasi itse?

7. Onko sinulla mieluisinta leikkikalua? Kuvaile lempileluasi. Minkä näköinen se on? Mistä materiaalista se on valmistettu? Kuinka vanha se on? Mistä se on peräisin? Minkälaisissa leikeissä sillä leikitään?

8. Onko sinulla käytössäsi vanhempiesi tai isovanhempiesi vanhoja leikkikaluja? Kerro niistä.

9. Onko sinulla leikkikaluja, joilla et enää leiki? Miksi niillä ei enää leikitä? Mitä tapahtuu leluille, joita et enää käytä?

10. Omistatko ns. pehmoleluja? Kuinka paljon niitä on? Mitä hahmoja ne esittävät? Kuvaile pehmolelujasi. Mitä pehmoleluilla tehdään? Ovatko ne osa leikkejäsi? Pidätkö niitä koristeena (esim. sängyn päällä)? Toimivatko ne unileluinasi? Mistä pehmolelusi ovat peräisin? Oletko ostanut itse, saanut lahjaksi vai tehnyt itse?

11. Minkälaisia televisiosta, elokuvista, videoilta tai tietokone- ja videopelien pohjalta tutuksi tulleita leluja ja leluhahmoja sinulla on? (Esim. muumit, Harry Potter, Batman, Pokemonit).

12. Oletko keksinyt leikkejä tv-ohjelmien, elokuvien tai video- ja tietokonepelien pohjalta? (Esim. Kauniit ja Rohkeat, Salatut Elämät, Batman). Kuvaile näitä leikkejä.

13. Minkälaisia roolileikkejä leikit? (esim. koti-, työ- ja sotaleikit) Kehitteletkö itse näytelmiä? Kenelle niitä esitetään? Mitä rekvisiittaa käytät roolileikeissäsi ja näytelmissäsi? Millä tavalla niitä varten pukeudutaan? Mistä vaatetus on peräisin (esim. ostettu kaupasta valmiina, äiti ommellut, koottu vanhempien tai isovanhempien vanhoista vaatteista).

14. Rakennatko koottavia rakennussarjoja? Mitä rakennat? Noudatatko valmiita ohjeita vai kehitteletkö lopputulokset itse? Pääseekö valmistamasi rakennelma osaksi muita leikkejäsi?

15. Millaisia pelejä sinulla on? Kenen kanssa pelaat niitä? Mikä on lempipelisi? Miksi?

16. Keräiletkö jotain (esim. tarroja, pullonkorkkeja, keräilykortteja, hampurilaispaikkojen leluja)? Kuinka iso kokoelma sinulla on? Mistä sait idean keräilemiseen? Onko myös kavereillasi keräilykohteita? Vaihteletteko kerättäviä esineitä keskenänne?

Anna Kangas


Koulun joulujuhla


Suomen kansallismuseon kysely
JoulukuusenkoristeitaKuva: Museovirasto Marraskuu 2003

Kysely liittyy 22.11.2003 avattuun Suomen kansallismuseon näyttelyyn Miten suomalaiset viettävät joulua. Tarkoituksena on koota koulun joulujuhlaa koskevaa muistitietoa eri vuosikymmeniltä. Kysely on avoin kaikille kiinnostuneille iästä, ammatista ja asuinpaikasta riippumatta. Vastausten laajuutta ei ole rajoitettu, vaan monipuoliset ja yksityiskohtaiset kuvaukset ovat toivottavia. Saatu aineisto talletetaan Museoviraston keruuarkistoon, jossa se on tutkimuksen käytössä.

1. Kerro aluksi, milloin ja mitä koulua tai kouluja kävit. Sijaitsiko koulusi kaupungissa vai maaseudulla?

2. Vietettiinkö koulussasi joulujuhlaa?

3. Miten omana kouluaikanasi oli tapana pukeutua joulujuhlaan? Mentiinkö sinne arkivaatteissa vai juhlapuvussa? Suunniteltiinko vaatetusta etukäteen? Saatiinko joulujuhlaa varten uusia vaatteita? Millaisia? Laitettiinko juhlaa varten hienoja kampauksia tai käytiinkö parturissa? Oliko juhlissa tapana pitää päässä tonttulakkia?

4. Mihin aikaan päivästä koulusi joulujuhla pidettiin? Kokoontuivatko oppilaat luokissa ennen juhlan alkua? Kauanko juhla kesti? Mitä juhlapäivään sisältyi? Odotettiinko sitä innokkaasti?

5. Missä joulujuhla pidettiin (luokassa, liikuntasalissa, koulun aulassa tai ruokalassa, mahdollisessa juhlasalissa)? Oliko esityksille varattu oma tila, näyttämö tms.? Saivatko oppilaiden perheenjäsenet, esim. vanhemmat tai nuoremmat sisarukset olla yleisönä joulujuhlassa?

6. Oliko koulusi koristeltu joulujuhlaa varten? Millä tavoin? Kuka koristeet oli tehnyt? Koska koristeet laitettiin esille ja milloin ne riisuttiin pois? Oliko juhlassa joulukuusi? Kenen tehtävänä oli sen koristelu?

7. Millaista ohjelmaa joulujuhlassa esitettiin? Kuuluiko ohjelmaan näytelmiä, kuvaelmia, leikkejä, musiikkiesityksiä yms.? Oletko itse esiintynyt koulusi joulunäytelmässä tai osallistunut muuhun esitykseen? Kerro kokemuksistasi.

8. Oliko koulusi joulujuhlassa tapana lukea jouluevankeliumi? Kuka sen luki? Missä vaiheessa juhlaa evankeliumi luettiin? Entä esitettiinkö seimikuvaelma? Kuka valitsi esiintyjät kuvaelmaan? Oliko seimikuvaelmassa vuorosanoja vai esitettiinkö sitä esim. samanaikaisesti kun jouluevankeliumia luettiin?

9. Millaisia näytelmiä koulusi joulujuhlassa oli tapana esittää? Esitettiinkö joka vuosi eri näytelmä? Liittyivätkö ne aiheeltaan jouluun tai olivatko ne tuttuja satunäytelmiä? Kerro esimerkkejä. Kuka valitsi näytelmän? Kirjoitettiinko niitä itse?

10. Kerro kuinka näytelmän valmistelussa edettiin. Kuka tai ketkä valmistivat joulunäytelmät? Keitä niissä esiintyi ja kuka ne ohjasi? Miten näyttelijät valittiin? Tehtiinkö näytelmiä luokittain vai oliko niitä valmistamassa useita luokkia? Esiintyikö näytelmissä eri-ikäisiä oppilaita? Minkä ikäisiä tai millä luokka-asteella esiintyjät olivat? Koska näytelmää ja muita esityksiä alettiin harjoitella? Osallistuivatko oppilaiden vanhemmat näytelmien tekoon?

11. Kenen tehtävänä oli näytelmän lavastus ja puvustus? Tehtiinkö puvut kokonaan itse vai käytettiinkö valmiita tai ostettuja pukuja? Mistä saatiin rooliasujen mallit? Entä lavastus, tehtiinkö se itse? Mistä materiaalit hankittiin? Kuka johti työtä?

12. Esitettiinkö näytelmää muille kuin oman koulun väelle, esim. oppilaiden vanhemmille ja sisaruksille? Jatkettiinko esityksiä joulun jälkeen? Kuinka kauan tai montako kertaa näytelmää esitettiin?

13. Kuka esitti musiikkia (esim. oppilaat, opettajat, kuoro, orkesteri)? Laulettiinko juhlassa yhteisesti joululauluja tai oliko muita musiikkiesityksiä? Mitä kappaleita esitettiin? Kuka ne valitsi?

14. Esiintyivätkö tiernapojat koulusi joulujuhlassa? Kuka heitä esitti? Olivatko he oman koulun oppilaita tai opettajia vai ulkopuolisia henkilöitä?

15. Leikittiinkö joulujuhlassa tonttuleikkejä? Leikkivätkö niitä kaikki luokat? Osallistuivatko opettajat leikkeihin? Oliko leikkejä varten pukeuduttu joksikin (esim. tontuiksi, keijuiksi, joulupukiksi, poroiksi, possuiksi)?

16. Vierailiko koulusi joulujuhlassa joulupukki? Kuka esitti pukkia? Jakoiko pukki lahjoja tai herkkuja (esim. pussin, joka sisälsi karamelleja, piparkakkuja, omenoita tms.)? Miten lahjat hankittiin? Laulettiinko joulupukille joululauluja tai esitettiinkö hänelle muuta ohjelmaa? Millaista?

17. Mentiinkö ohjelman päätyttyä omaan luokkaan? Jaettiinko todistukset luokissa vai osana joulujuhlaa? Tapahtuiko todistusten jako ennen ohjelmaa vai sen jälkeen?

18. Oliko tapana antaa joululahjoja opettajalle? Ostiko luokka lahjan yhdessä vai antoiko kukin oppilas oman lahjansa? Mitä annettiin lahjaksi? Entä annettiinko koulutovereille lahjoja tai joulukortteja? Olivatko ne ostettuja vai itse tehtyjä, kerro esimerkkejä.

19. Oliko koulusi joulujuhlassa tarkat traditiot vai oliko juhla joka vuosi erilainen? Vaihteliko esitysten määrä ja juhlan kesto vuosittain? Millä tavoin joulujuhla päättyi?

20. Liittyikö koulusi joulutraditioihin jotain muuta, esim. kirkossa käynti? Kerro, mitä kirkossa tapahtui. Esitettiinkö siellä ohjelmaa, esim. laulettiinko yhdessä joululauluja tai virsiä?

21. Oliko koulussasi tapana syödä yhteinen jouluateria joko joulujuhlapäivänä tai muulloin? Tarjottiinko ruuaksi perinteinen jouluateria kinkkuineen ja laatikoineen vai jotain muuta (esim. joulupuuroa, mehua ja joulutorttuja, piparkakkuja)?

22. Kuinka luonnehtisit koulusi joulujuhlan henkeä? Oliko tunnelma harras vai kenties riehakas? Tuleeko mieleesi muita muistoja juhlaan liittyen?

Tiia Anttalainen ja Pirkko Hakala


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.2.2017
© Museovirasto