Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Partage Plus -projekti


Museovirasto / Suomen kansallismuseo olivat mukana eurooppalaisessa suurprojektissa Partage Plus, joka alkoi maaliskuussa 2012 ja päättyi keväällä 2014. Tavoitteena oli, että projektissa mukana olleissa 24 museossa digitoidaan yhteensä noin 75 000 art nouveau / jugend -objektia Euroopan kulttuuriperintöä esittelevään Europeana-tietokantaan. Perinteisen digitoinnin lisäksi koko hankkeen tavoitteena oli 3D-mallintaa noin 2000 esinettä.

Projektin tavoitteet saavutettiin ja osin jopa ylitettiin. Projektin aikana digitoitiin yhteensä 81 000 art noveau objektia, joista 3D-mallinettiin noin 2000 kpl. Museoviraston ja Suomen kansallismuseon lisäksi Suomesta mukana oli Designmuseo.

Projektin myötä osallistujille tulivat tutuiksi digitoinnin uusimmat standardit, monikieliset sanastot ja digitoitavien esineiden 3D-mallinnus. Suurin kimmoke projektiin osallistumiselle oli kuitenkin projektin aihe art nouveau. Suomen kansallismuseossa tähän soveltui hyvin arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen suunnitteleman kansallisromanttisen Hvitträskin huvilan alkuperäinen irtaimisto, kiinteä sisustus sekä Hvitträskiin liittyvät valokuvat. Hvitträskin katsotaan olevan suomalaisen art nouveau -kauden keskeinen kokonaistaideteos.

Hvitträsk


Hvitträskin digitoinnin lopputuloksena oli 521 digitoitua esinettä ja muuta aineistoa. Mukana on mm. alkuperäiseen sisustukseen ja irtaimistoon kuuluvia esineitä, kuten Eliel Saarisen suunnittelemia huonekaluja, 1900-luvun alun ryijyjä sekä suomalaisia ja saksalaisia kupariesineitä. Myös Hvitträskin valokuvia digitoitiin. Digitoituihin esineisiin ja kuviin voi tutustua osoitteessa:
http://www.europeana.eu/portal/search.html?query=DATA_PROVIDER%3A%22Museovirasto%22&qf=PROVIDER%3A%22Partage+Plus%22

3D-mallinnus


Projektissa tehtiin eri museoissa 3D-mallinnus kaikkiaan noin 2000 esineestä. 3D-teknologia kehittyi projektin aikana kahdessa vuodessa huimasti ja erilaisia vaihtoehtoisia menetelmiä olisi ollut monia. Siitä huolimatta 3D-mallinnuksen soveltaminen on museoissa vielä kokeiluasteella. Vain muutama projektiin osallistunut museo on hyödyntänyt 3D-teknologiaa laajemmin. Partage Plus -projektiin valitun menetelmän etuna on nopeus, mutta heikkoutena kuvien alhainen resoluutiotaso.

Projektissa digitoidun esineen 3D-mallinnosta voi katsoa osoitteesta http://bit.ly/1pB3UJx. Kuva on formaatiltaan Adoben kehittämä 3D-PDF.

Europeanasta voi hakea tietoa nyt myös suomeksi


Digitoitujen tietojen monikäyttöisyyden lisäämiseksi Partage Plus -projektissa keskityttiin myös monikielisten sanastojen ja auktoriteettitietokantojen luomiseen. Kaikki projektin aikana tuotetut 81 000 objektia ovat haettavissa myös jokaisen osallistujamaan omalla kielellä.

Kaikki suomalaiset objektit ovat haettavissa Europeanasta myös suomeksi. Suomenkielinen materiaali on osoitteessa
http://www.europeana.eu/portal/search.html?query=*:*&qf=TYPE:IMAGE&qf=LANGUAGE:fi&qf=PROVIDER:%22Partage+Plus%22&rows=24
Kansallisromanttista arkkitehtuuria edustavan Hvitträskin katsotaan olevan suomalaisen art nouveau -kauden keskeinen kokonaistaideteos. Hvitträskissä on edelleen runsaasti alkuperäiseen sisustukseen ja irtaimistoon kuuluvaa esineistöä. Joukossa on mm. Eliel Saarisen suunnittelemia huonekaluja, 1900-luvun alun ryijyjä sekä suomalaista ja saksalaista kupariesineistöä.

Živilė Meškauskaitė:
Kokonaistaideteoksen huoneissa - katsaus Hvitträskin vaiheisiin, esineistöön ja Partage Plus -hankkeeseen

Partage Plus -projektin verkkosivut

Hvitträskin päärakennuksen itäinen julkisivu
Hvitträskin päärakennuksen itäinen julkisivu. Kuva: Alfred Nybom noin 1910. Museovirasto (19560804:23).

Kolmiosainen lasimaalaus Pronssiveistos Eliel Saarinen ja Frans Nyberg
Hvitträskin ruokasalissa oleva kolmiosainen lasimaalaus. Lasimaalauksen on suunnitellut Olga Gummerus-Ehrström 1904-1905. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto 2012 (99050:71).
Pronssiveistos, suunnittelija Loja Gesellius. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (99050:75).
Eliel Saarinen ja Frans Nyberg Hvitträskin ateljeessa noin 1915, taustalla Eero Saarinen. Kuva: Alfred Nybom, Museovirasto (19560804:31).
Reliefi 99050 227 99050 79 Takka 2
Unkarilaisen Géza Marotin (1875 - 1941) reliefi Hvitträskin tuvan kaapiston seinässä. Reliefi esittää todennäköisesti Eliel ja Loja Saarisen vuonna 1905 syntynyttä tytärtä Pipsania. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (H99050:27).
Arkkitehti Eliel Saarisen vuonna 1902/1903 suunnittelema tuoli Hvitträskistä. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (H99050:227-230).
Saksalaisen Württembergische metallwarenfabrik -tehtaan noin vuonna 1900 tekemä kupariastia. Astiassa on tyypillinen Art nouveau -tyylin koristelu. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (H99050:79).
Hvitträskin tuvan takka. Takan kaakelit on tehty Wilhelm Andsténin kaakeli ja fajanssitehtaassa ja kuparisen suojapellin on suunnitellut O. W. Ehström. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.


EU-logo Ict psp logo Cip en Partagelogo rgb72dpi small

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 8.4.2014
© Museovirasto