Rahakammion kokoelmat
Rahakammion alaan kuuluvat rahat, mitalit ja kunniamerkit.
Rahakammion kokoelma on Kansallismuseota vanhempi. Se sai alkunsa Turun akatemiassa 1700-luvun puolivälissä, ja se on akatemian kokoelmista ainoa, joka pelastui Turun palosta 1827. Palon jälkeen kokoelma muutti yliopiston mukana Helsinkiin. Se siirrettiin Kansallismuseoon 1920.
Rahakammion henkilökunta hoitaa kokoelmien ohella myös mm. rahalöytöihin liittyvät kysymykset.
Rahakammion johtaja Tuukka Talvio, puh. 040 128 6389
Amanuenssi Outi Järvinen, puh. 040 128 6386
Museoassistentti Frida Ehrnsten, puh. 040 128 6398
Faksi: 09 4050 9437
rahakammio@nba.fi
Postiosoite: PL 913, 00101 HELSINKI
Kokoelmat
Rahakammiossa on rahoja koko maailmasta ja yli 2500 vuoden ajalta. Pääosan kokoelmista muodostavat kuitenkin maassamme aikaisemmin käytetyt Ruotsin ja Venäjän rahat. Myös Suomen rahojen kokoelma 1800-luvulta nykypäivään on varsin täydellinen.
Yliopiston kokoelmaan hankittiin jo 1700-luvulla myös antiikin ajan rahoja, ja Säästöpankkien Keskusosakepankin kokoelman mukana Rahakammio sai vuonna 2002 yli 2000 muinaiskreikkalaista rahaa. Muista erityiskokoelmista on ennen kaikkea mainittava H. F. Antellin (1846-93) testamenttilahjoituksena saatu Ruotsin rahojen kokoelma, joka on eräs parhaita lajissaan.
Rahakammio on alusta alkaen kerännyt myös mitaleita, ja sillä on edustava kokoelma niin muisto- ja ansiomitaleita kuin moderneja taidemitaleitakin.
Numismaattisen aineiston ohella Rahakammio on viime vuosikymmeninä huolehtinut myös Kansallismuseon kokoelmissa olevista kunniamerkeistä.
Näyttely
Rahakammion näyttely on osa Kansallismuseon "aarrekammiota". Se esittelee Suomen rahahistoriaa viikinkiajasta (800-1050) alkaen ja suppeasti myös muun maailman rahatyyppejä.
Mitalinäyttelyssä on Suomen historiaan liittyviä ruotsalaisia ja venäläisiä mitaleita sekä suomalaista mitalitaidetta 1800-luvulta alkaen. Ulkomaisia mitaleita on näytteillä suppea valikoima, joka alkaa mitalitaiteen synnystä 1400-luvun Italiassa.
Näyttelyyn kuuluu myös valikoima tunnettuja suomalaisia ja ulkomaisia kunniamerkkejä sekä ajoittain vaihtuvia näyttelykokonaisuuksia. Vuonna 1993 avattua näyttelyä uusitaan asteittain.
Kirjasto
Rahakammion käsikirjasto sisältää lähes kaikki Suomessa ja Ruotsissa julkaistut numismaattiset kirjat, ja siihen on pyritty hankkimaan myös tärkeimmät ulkomaiset julkaisut. Jonkin verran kirjallisuutta on myös heraldiikan ja sinettien alalta.
Käsikirjaston lisäksi Rahakammiossa on vanhaa kirjallisuutta, mm. 1600- ja 1700-luvuilla julkaistuja kuvateoksia rahoista ja mitaleista.
Kirjasto on yleisön käytettävissä virka-aikana, mutta asiasta pyydetään sopimaan etukäteen Museoviraston kirjaston kanssa.
Rahalöytöarkisto
Maasta löydetyt rahat ja muut esineet, joiden omistajaa ei tiedetä ja joiden voidaan olettaa olevan yli sata vuotta vanhoja, on muinaismuistolain mukaan toimitettava Museovirastoon, jolla on oikeus lunastaa ne löytäjältä. Vain osa löydöistä lunastetaan, mutta Rahakammio tallettaa löytöjä koskevat asiapaperit arkistoon, johon kerätään tietoja myös vanhoista ja hukkaan joutuneista löydöistä. Arkistosta on mahdollista saada tietoja sopimuksen mukaan.
Kulttuuriesineiden maastavientiluvat
|
Kuusamon Törmäsenlahdesta löydetty aarre.
Suomen Pankin 5 markan seteli vuodelta 1897 (etusivu).
Kreikkalainen hopearaha, lyöty Alabandassa nykyisen Turkin alueella n. 189 eKr (takasivu).
John Munsterhjelmin 1920 muovailema muotokuvaplaketti isästään Hjalmar Munsterhjelmista. John Munsterhjelm oli maamme mitalitaiteen uranuurtajia.
Kenraaliluutnantti Gustaf Magnus Armfeltin kunniamerkkejä 1840-luvulta. Rivissä ensimmäisenä Venäjän Yrjönristi, viimeisenä Ruotsin Miekkaritarikunnan risti.
|
