Muut julkaisut

Museoviraston henkilökunnan julkaisut | Julkaisujen myynti

Georg Haggrén
Rapola-tutkimuksia 1

VALKEAKOSKEN RAPOLA talonpoikaiskylästä herraskartanoksi

2001, 119 s., nid., ISBN 951-616-069-7, 5 € (sis. alv)

Valkeakosken Rapolan alueen keskus on linnavuori, jonka rinteillä on säilynyt pitkään jatkuneen asutuksen merkkeinä rautakautisia asuinpaikkoja, muinaispeltoja, uhrikiviä ja kalmistoja. Myös harjun juuressa sijaitsevalla Rapolan kartanolla on tuhatvuotisen maanviljelysperinteen ohella värikäs ja vaiheikas menneisyys. Rapolan kartano ja linnavuori siirtyivät Museoviraston haltuun vuonna 1993. Samalla kun luonnonkaunista aluetta alettiin vaalia yhtenäisenä kulttuurihistoriallisena ympäristökokonaisuutena, siitä tuli tiiviin tutkimuksen kohde. Museoviraston johdolla toteutettiin vuosina 2000-2001 Valkeakosken Rapolan alueen tutkimusprojekti. Suomen Akatemian rahoittama projekti koostui kulttuuritutkimuksen, oikeustieteen ja luonnontieteiden osahankkeista.

Anneli Jussila
Rapola-tutkimuksia 2

SÄÄKSMÄEN KOLME MAISEMAA VALKEAKOSKELLA

Toimittajat Tuula Heikkurinen-Montell ja Helena Taskinen
2002, 176 s., nid., ISBN 951-616-078-6, 5 € (sis. alv)

Maisematutkimus laajentaa tutkimusta Rapolan talosta ja kylästä Rauttunselän eteläpuolelle ja Huittulan kylään. Rapolan ympäristö on maisematutkimuksellisesti poikkeuksellisen kiinnostava. Anneli Jussilan tutkimuksessa selvitetään millaisen kokonaisuuden muodostavat Sääksmäen kolme maisemaa: agraarimaisema, elämysmaisema ja myyttinen muinaismaisema.

Sirkka-Liisa Seppälä, Aino Nissinaho, Tuovi Kankainen ja Irmeli Vuorela
Rapola-tutkimuksia 3

SÄÄKSMÄEN RAPOLAN RAUTAKAUTINEN MAISEMA JA ELINKEINOT VALKEAKOSKELLA

Toimittajat Tuula Heikkurinen-Montell ja Helena Taskinen
2003, 152 s, nid., ISBN 951-616-087-5, 5 € (sis. alv)

Kirja kertoo Rapolan rautakautisesta maisemasta ja elinkeinoista. Rapolan muinaislinnan visuaalinen tarkastelu luo kuvaa muinaislinnasta osana Vanajaveden ja Sääksmäen seudun maisemaa ja asutushistoriaa vanhemmalta rautakaudelta keskiajan alkuun. Sääksmäen rautakautinen elinkeinostrategia on muotoutunut vuosituhansia kestäneestä pyyntikaudesta ja noin kolme tuhatta vuotta sitten alkaneesta viljelystä. Rapolan paikallisen kasvillisuuden rakennetta ja viljelyn historiaa on tutkittu saraturve- ja liejukerrostumasta. Heikkoja viljelynmerkkejä on havaittu jo pronssikauden alusta lähtien. Rukiin viljely alkoi Rapolassa esiroomalaisella rautakaudella.

Terttu Lempiäinen, Matti Liski, Sirkka-liisa Ranta ja Outi Seppälä
Rapola-tutkimuksia 4

SÄÄKSMÄEN RAPOLA - KASVISTO JA PIHAPIIRIT

Toimittaja Helinä Koskinen
2003, 128 s., nid., ISBN 951-616-099-9, 5 € (sis. alv)

Kirjan artikkeleissa paneudutaan Rapolan kartanon rakennuksien ja puutarhan historiallisiin vaiheisiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä kartoitetaan linnavuoren ja sen ympäristön kasvillisuuden nykytilaa ja erityispiirteitä. Rapolanharjun ja muinaislinnan alueen kasvillisuuteen ovat vaikuttaneet ihmisen pitkäaikainen toiminta, suotuisa ilmasto ja maaperäolosuhteet.

Timo Alanen ja Jyrki Lehtinen
Rapola-tutkimuksia 5

SÄÄKSMÄEN VANHAT PAIKANNIMET JA HISTORIALLISET KARTAT VALKEAKOSKELLA

Toimittajat Tuula Heikkurinen-Montell ja Helena Taskinen
2003, 157 s., nid., ISBN 951-616-105-7, 5 € (sis. alv)

Kirjassa käsitellään vanhaa paikannimistöä ja historiallisia karttoja. FL Timo Alasen Sääksmäen vanhaa paikannimistöä käsittelevässä tutkimuksessa on keskitytty erityisesti asutusnimistöön, jonka juuret ulottuvat keskiajalle ja jopa esihistorialliselle ajalle. FM Jyrki Lehtinen käsittelee menetelmää, jonka avulla historiallisiin karttoihin sisältyvä maankäyttöön, asutukseen ja maanomistukseen liittyvä paikkatieto on voitu siirtää nykyaikaisille kartoille.

Martti Blåfield

JOHAN ERIKSSON NORBERG (1660-1740)
Nordenskiöldien kantaisä
Den nordenskiöldska ättens stamfader

1995, 32 s., nid., ISBN 951-9075-85-2, 1 € (sis. alv)

Kirja esittelee Mäntsälän Alikartanon Nordenskiöld-suvun kantaisän Johan Eriksson Norbergin, jolla oli mielenkiintoa niin maanviljelyksen kehittämiseen kuin alkemiaankin.

Raila Kataja

LYYTIKKÄLÄ
Elämää Suomenniemen salomailla

2001, 96 s., sid., ISBN 951-616-070-0, 10 € (sis. alv)

Kirja kertoo Lyytikkälän tilan elämästä Suomenniemellä, kaakkoisessa Suomessa. Rusthollin aputilana 1700-luvulla toiminut Lyytikkälä lunastettiin itsenäiseksi perintötilaksi vuonna 1859 ja se kasvoi nopeasti yhdeksi seutukunnan suurtiloista. Tila pysyi saman suvun hallussa runsaat 250 vuotta. Kirja seuraa tilan vaiheita halki vuosisatojen, jolloin rajaseudun elämää pitkälti säätelivät sodan ja rauhan ajanjaksot. Tilan historia sivuaa mm. maanviljelysseuratoimintaa, Amerikan siirtolaisuutta, hevoskasvatusta ja Suomi-Filmin kansatieteellisiä elokuvia. Tilan pihapiiri rakennuksineen on harvinainen esimerkki kansanomaisesta elämäntavasta ja rakennusperinteestä. Lyytikkälä on suojeltu valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella ja se on lunastettu Museovirastolle, Suomen valtion omistukseen vuonna 1984.

Jouni Kuurne

KARTANOELÄMÄÄ URAJÄRVELLÄ
Urajärven kuva-albumi

Toimittaja Lea Värtinen
2003, 64 s., sid., ISBN 951-616-089-1, 10 € (sis. alv)

Urajärven kartano on maamme vanhimpia kartanomuseoita. Asikkalassa sijaitsevan kartanon viimeiset, von Heideman -sukuiset omistajat olivat sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman. Kirja esittelee valikoiman heidän kuvauttamastaan valokuva-aineistosta. Albumi kertoo sisarusten elämästä rakkaassa kotikartanossaan. Huoli sen säilymisestä antoi sysäyksen puiston ja interiöörien ikuistamiseen valokuvin. Kuvien dokumenttiarvoa lisäävät Hugon valokuvien pohjustuspahveihin kirjoittamat runot ja kuvatekstit, jotka on liitetty albumissa kuvien yhteyteen. Arvokkaana lähdemateriaalina ovat olleet myös Lilly von Heidemanin muistelmat sekä kartanon palvelusväen Ida ja Hannes Simolinien sekä Beda Lindenin haastattelumateriaali.

Kulttuuriesineiden maastavienti
Utförsel och export av kulturföremål
Export of cultural goods

Toimittajat Inari Paukkula ja Pirkko Sihvo
2003, 126 s., nid., ISBN 951-616-085-9, 5 € (sis. alv)

Kirjaan on koottu tietoa kulttuuriesineiden viennistä, vientiä koskevasta Suomen ja Euroopan unionin lainsäädännöstä ja Suomen ratifioimista kansainvälisistä sopimuksista sekä vientiluvan hakemisessa käytettävistä lomakkeista. Kirja palvelee sekä viranomaisia että vientiluvan hakijoita. Kirjassa on seurattu lainsäädäntöä 1.11.2002 saakka. Se korvaa Editan lakikokoelma 2001 -sarjassa ilmestyneen kirjan.

LIBRI RARI ET CARI, Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelmaluetteloFOO

Johanna Lilja

LIBRI RARI ET CARI
Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelmaluettelo
Katalog över Museiverkets samling av gammal litteratur

Toimittaja Kerttu Itkonen
1996, 725 s., ISBN 951-616-001-8 (sid.), ISBN 978-951-616-136-8 (pdf.) 10 € (sis. alv)

Kirja esittelee Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelman, johon kuuluu noin 4000 ennen vuotta 1850 painettua kirjaa. Vanhimmat kirjoista ovat kolme 1480-1490 -luvulla painettua inkunaabelia, joiden joukossa vanhin Suomea varten painettu kirja Missale Aboense.

Librirari (2.92 MB)

Louhisaaren kartano -kirjan kansikuva.FOO

LOUHISAAREN KARTANO - suku ja rälssi, säteri ja kirkko

Toimittajat Irma Lounatvuori ja Marja Terttu Knapas
Museovirasto 2005, 224 s., sid., ISBN 951-616-128-6, 20 € (sis. alv)

Louhisaaren kartanolinna tunnetaan Fleming-suvun suomalaisena kotikartanona ja Suomen Marsalkka Mannerheimin lapsuudenkotina. Se on yksi parhaiten säilyneitä ja harvoja esimerkkejä 1600-luvun kartanoarkkitehtuurista Suomessa. Louhisaaressa yhdistyvät suurmaanomistuksen historia, suurvalta-ajan aristokratian valtapolitiikka, arkkitehtuuri ja sisustustaide, rokokoon ja puutarhataiteen uutuudet, marsalkka Mannerheimin muisto ja tyylihistoriallinen museo. Kirja kertoo kartanon omistajien, rakentamisen ja asumisen historiasta keskiajalta nykypäivään.

Museoviraston kulttuuriperintökasvatuksen strategia -muistion kansiFOO Kuva: Museovirasto

Oppia menneisyydestä, katse tulevaisuudessa

MUSEOVIRASTON KULTTUURIPERINTÖKASVATUKSEN STRATEGIA 2006-2010

Tekijät: Kulttuuriperintökasvatus-työryhmä
2006, 23 s., ISBN 951-616-151-0 (pdf), ISBN 951-616-152-9 (nid.)

Raportti pdf-tiedostona

Kulttuuriperintökasvatussstrat (611 KB)

Pirkko Sihvo

LAMMINAHO
Elämää Oulujoen Niskakoskella

2006,112 s., sid., ISBN 951-616-155-3, 10 € (sis. alv)
Toinen uudistettu painos.

Lamminahon tila sijaitsee Vaalassa Oulujoen rannalla entisen Niskakosken törmällä. Tilan rakennukset lähiympäristöineen on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Lamminaho lahjoitettiin testamentilla ja lahjakirjalla Museovirastolle Suomen valtion omistukseen vuonna 1992. Talo avattiin entistämistöiden jälkeen yleisölle kymmenen vuotta sitten. Lammiahon talon esittelystä, tapahtumista ja hoidosta vastaa Vaalan kunta. Kirja kertoo Lamminahon elämästä vuoteen 1953 eli Oulujoen säännöstelyyn saakka.

Pirkko Sihvo

MYLLYMÄEN TORPPA
Elämää Pusulan Kärkölän erämaassa

2000, 111 s., sid., ISBN 951-616-056-5, 10 € (sis. alv)

Nummi-Pusulassa sijaitseva Myllymäen torppa on valtakunnallisesti merkittävä, arvokas harvinaisuus. Kokonaisuutena säilyneeseen tilaan kuuluu asuinrakennuksen lisäksi 16 muuta rakennusta, joista pääosa on 1800-luvun loppupuolelta. Rakennuksissa on myös lähes täydellinen irtaimisto. Myllymäki on suojeltu valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella. Torppa on Museoviraston pysyvä tutkimus- ja korjauskohde. Kirja kertoo torpan historiasta ja elämästä Kärkölänmaan metsissä, joissa vielä 1800-luvun lopulla asustivat sudet ja karhut.

Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Toimittaja Outi Järvinen
2010, 48 s., ISBN 978-951-616-205-1

Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa linjataan Suomen kansallismuseon lähivuosien tavoitteet kokoelmien tutkimuksen, luetteloinnin, hoidon, konservoinnin, käytön ja kartuttamisen suhteen. Se muodostaa pohjan jatkuvalle työlle kokoelmatoimintojen kehittämiseksi. Samalla se helpottaa jokapäiväistä työtä museossa.

KM kokoelmapol ohjelma 2010 (1.21 MB) Pdf-tiedosto

SUOMENLINNAN TELAKKA ENNEN JA NYT

Toimittajat Petri Sipilä, Hannu Matikka, Tuija Lind, Reetta DeWan ja Riitta Ailonen

2007, 117 s., nid., ISBN 978-951-616-174-0, 10 € (sis. alv)

Kirja kertoo Suomenlinnan telakan monivaiheisesta historiasta. Asiantuntijat esittelevät telakan erilaisia aikakausia sekä arvioivat telakan merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Kirja on suunnattu Suomenlinnassa vieraileville kotimaisille matkailijoille sekä laivoista ja telakan toiminnasta kiinnostuneille henkilöille.

Museoviraston henkilökunnan julkaisuluettelo

Museoviraston henkilökunnan julkaisuluetteloon kootaan tiedot sekä virkatyönä tehdyistä että muista julkaisuista (mm. artikkelit ja opinnäytetyöt) tekijöiden oman ilmoituksen perusteella. Luettelo julkaistaan verkossa vuosittain. Viitteet ovat tekijän mukaan aakkosjärjestyksessä ja löytyvät ainoastaan ensimmäisen tekijän kohdalta. Toimitetut teokset, joissa ei ole tekijäkenttää löytyvät julkaisun nimen mukaan.

Museoviraston henkilökunnan julkaisut